Jeremia
15 Sitten Jehova sanoi minulle: ”Vaikka Mooses ja Samuel seisoisivat minun edessäni,+ en osoittaisi hyvyyttä tälle kansalle.* Aja heidät pois edestäni. Anna heidän mennä. 2 Jos he sanovat sinulle: ’Minne meidän pitää mennä?’, sinun täytyy sanoa heille: ’Näin sanoo Jehova:
”Se joka ansaitsee tappavan vitsauksen, tappavaan vitsaukseen!
Se joka ansaitsee miekan, miekkaan!+
Se joka ansaitsee nälänhädän, nälänhätään!
Se joka ansaitsee vankeuden, vankeuteen!”’+
3 ’Minä määrään heille neljä onnettomuutta’,*+ julistaa Jehova. ’Miekka tappaa heidät, koirat raahaavat heidät pois, ja taivaan linnut ja maan eläimet syövät ja hävittävät heidät.+ 4 Minä teen heistä kauhistelun aiheen kaikille maan valtakunnille+ sen takia, mitä Juudan kuningas Manasse, Hiskian poika, teki Jerusalemissa.+
5 Kuka osoittaa sinulle sääliä, Jerusalem,
kuka osoittaa sinulle myötätuntoa,
ja kuka poikkeaa kysymään vointiasi?’
6 ’Sinä olet hylännyt minut’, julistaa Jehova.+
’Sinä käännät minulle jatkuvasti selkäsi.*+
Siksi minä ojennan käteni sinua kohti ja tuhoan sinut.+
Olen väsynyt tuntemaan sääliä sinua kohtaan.*
7 Viskaan heitä maan porteissa viskaimella niin kuin viljaa viskataan.
Riistän heiltä lapset.+
Tuhoan kansani,
koska he kieltäytyvät kääntymästä takaisin teiltään.+
8 Heidän leskiään tulee olemaan minun edessäni enemmän kuin merten hiekkaa.
Minä tuon tuhoajan keskipäivällä heitä vastaan, äitejä ja nuoria miehiä vastaan.
Saatan heidät yhtäkkiä kiihtymyksen ja kauhun valtaan.
9 Nainen, joka on synnyttänyt seitsemän lasta, on heikentynyt.
Hän haukkoo henkeä.
Hänen aurinkonsa on laskenut, kun on vielä päivä,
mikä on aiheuttanut häpeän ja nöyryytyksen.’*
’Niiden harvojen, jotka heistä ovat jäljellä,
annan kaatua heidän vihollistensa miekkaan’, julistaa Jehova.”+
10 Voi minua, äitini, koska olet synnyttänyt minut,+
miehen, joka joutuu kiistaan ja riitaan koko maan kanssa.
En ole antanut enkä ottanut lainaa,
mutta he kaikki kiroavat minua.
11 Jehova sanoi: ”Minä varmasti teen sinulle hyvää.
Minä varmasti puhun puolestasi onnettomuuden aikana,
ahdingon aikana vihollisen edessä.
12 Voiko kukaan murskata palasiksi rautaa,
pohjoisesta olevaa rautaa, ja kuparia?
13 Rikkautesi ja aarteesi annan ryöstettäviksi,+
en maksusta, vaan kaikkien niiden syntiesi takia, joita olet tehnyt kaikilla alueillasi.
Vihani on sytyttänyt tulen,
ja se hehkuu teitä vastaan.”+
15 Sinä tiedät tilanteeni, Jehova.
Muista minua ja käännä huomiosi minuun.
Kosta puolestani vainoajilleni.+
Älä anna minun tuhoutua* siksi, että olet pitkämielinen heitä kohtaan.*
Huomaa, että sinun vuoksesi minua häpäistään.+
16 Sinun sanasi tulivat minulle, ja minä söin ne.+
Sinun sanastasi tuli minulle riemu ja sydämeni ilo,
sillä sinun nimesi on liitetty minuun, Jehova, armeijoiden Jumala.
17 En istu iloitsemassa niiden seurassa, jotka pitävät hauskaa.+
18 Miksi tuskani on jatkuva ja haavani parantumaton?
Se ei ota tervehtyäkseen.
Tuleeko sinusta minulle kuin petollinen vesilähde,
johon ei voi luottaa?
19 Siksi Jehova sanoo näin:
”Jos sinä palaat, minä palautan sinut suosiooni,
ja sinä saat seistä edessäni.
Jos erotat arvokkaan arvottomasta,
sinusta tulee minun suuni.*
Heidän on käännyttävä sinun puoleesi,
mutta sinä et käänny heidän puoleensa.”
20 ”Minä teen sinusta linnoitetun kuparimuurin tämän kansan keskuuteen.+
He varmasti taistelevat sinua vastaan
sillä minä olen sinun kanssasi ja pelastan ja vapautan sinut”, julistaa Jehova.
21 ”Minä vapautan sinut pahojen käsistä
ja lunastan sinut julmien kourista.”