Jeremia
20 Pappi Pashur, Immerin poika, joka oli myös Jehovan temppelin ylivalvoja, kuunteli Jeremiaa tämän profetoidessa näitä asioita. 2 Sitten Pashur löi profeetta Jeremiaa ja pani hänet jalkapuuhun+ Benjaminin yläportille, joka johti Jehovan temppeliin. 3 Mutta seuraavana päivänä, kun Pashur vapautti Jeremian jalkapuusta, Jeremia sanoi hänelle:
”Jehova ei enää kutsu sinua nimellä Pashur vaan ’Kauhua joka puolella’.+ 4 Näin sanoo Jehova: ’Minä teen sinusta sellaisen, että sinä ja kaikki ystäväsi kauhistutte. Näet omin silmin heidän kaatuvan vihollistensa miekkaan.+ Annan koko Juudan Babylonin* kuninkaan käsiin, ja hän vie heidät pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin ja surmaa heidät miekalla.+ 5 Minä annan kaiken tämän kaupungin varallisuuden, kaiken sen omaisuuden ja kaikki sen kalleudet sekä kaikki Juudan kuninkaiden aarteet heidän vihollistensa käsiin.+ He ryöstävät ne, ottavat ne mukaansa ja vievät Babyloniin.+ 6 Sinä, Pashur, ja kaikki talossasi asuvat joudutte vankeuteen. Sinä menet Babyloniin ja kuolet siellä, ja sinut ja kaikki ystäväsi haudataan sinne, koska olet profetoinut heille valheita.’”+
7 Sinä olet harhauttanut minua, Jehova, ja minä olen tullut harhautetuksi.
Sinä olet käyttänyt voimaasi minua vastaan ja voittanut.+
Minulle nauretaan kaiken päivää,
kaikki pilkkaavat minua.+
8 Aina kun puhun, minun täytyy huutaa ja julistaa:
”Väkivaltaa ja hävitystä!”
Jehovan sanan vuoksi minua on loukattu ja ivattu kaiken päivää.+
Mutta hänen sanastaan tuli sydämessäni kuin polttava tuli, luihini suljettu,
ja minä väsyin pitämään sitä sisälläni.
En voinut enää kestää sitä.+
”Moittikaa häntä! Moititaan häntä!”
Jokainen, joka toivotti minulle rauhaa, odotti minun kaatuvan:+
”Ehkä hän tekee tyhmän virheen,
ja me voitamme hänet ja saamme kostaa hänelle.”
11 Jehova oli kuitenkin kanssani kuin pelottava soturi.+
Sen vuoksi vainoajani kompastuvat eivätkä voita.+
He joutuvat suureen häpeään, sillä he eivät onnistu.
Heidän ikuista nöyryytystään ei unohdeta.+
13 Laulakaa Jehovalle! Ylistäkää Jehovaa!
Hän on pelastanut köyhän pahantekijöiden kädestä.
14 Kirottu olkoon päivä, jona synnyin!
Älköön päivä, jona äitini synnytti minut, olko siunattu!+
15 Kirottu olkoon mies, joka toi isälleni hyvän uutisen:
”Sinulle on syntynyt poika, poikalapsi!”
ja teki näin hänet hyvin iloiseksi.
16 Tulkoon tuosta miehestä samanlainen kuin niistä kaupungeista, jotka Jehova kukisti tuntematta mielipahaa.
Kuulkoon hän huudon aamulla ja hälytyksen keskipäivällä.
17 Miksi hän ei surmannut minua kohtuun,
niin että äitini olisi tullut hautapaikakseni