Välitätkö sinä?

JOULUNPYHIEN aikana monet osoittavat välittävänsä ystävistään ja omaisistaan. He saattavat lähettää heille kortin tai antaa heille lahjoja. Satoja miljoonia markkoja kulutetaan lahjoihin joka joulu. Esimerkiksi vuonna 1967 käytettiin Suomessa laskelmien mukaan 1 % kansantulosta joululahjojen ostoon.

Näin ollen monet odottavat saavansa jotakin ystäviltään jouluna. Ja jolleivät he saa mitään, he tuntevat itsensä loukatuiksi.

Välttyäkseen loukkaamasta ystäviään monet vilpittömät ihmiset pyrkivät osoittamaan välittävänsä heistä lähettämällä heille lahjoja. Mutta miten paljon nämä samat ihmiset ajattelevat Jumalaa? Ovatko he huolissaan siitä, loukkaavatko he häntä?

Ovatko he miettineet, mitä Jumala ajattelee joulusta? Jos haluat miellyttää Jumalaa, on tärkeätä ottaa huomioon, mitä hän ajattelee. Tässä suhteessa on avuksi, jos ajattelet hetken joitakin asioita, joita olet lukenut joulusta.

Viime vuosina olet ehkä lukenut sanomalehdistä tai aikakauslehtien kirjoituksista, että joulukuun 25. päivä ei todellisuudessa ole se päivä, jona Jeesus syntyi. Tämä tiedetään yleisesti. Esimerkiksi New York Times -lehti huomautti 24.12.1967: ”Ei ole olemassa mitään muistiinmerkintää Jeesuksen syntymän todellisesta ajankohdasta – vain vihje yöllä kedolla laumojaan kaitsevien paimenten kertomuksessa, että se oli lämmin vuodenaika. Talvella lampaat kerättiin lammastarhoihin.” – Luuk. 2:8–12.

Suomessa Kirkko ja Kaupunki -lehti mainitsi Jeesuksen syntymäpäivästä 16.12.1970: ”Kukaan ei tiedä hänen syntymäpäiväänsä, . . . Syntymäpäivän sijoitus on aivan ’keksitty’ . . . Ensimmäiset kristityt eivät olleet lainkaan kiinnostuneita Herransa syntymäpäivästä, . . . Kristityt pitivät syntymäpäivän viettoa suorastaan pakanallisena tapana.”

Kanadassa Toronto Star kirjoitti 20.12.1969 joulusta: ”Älkäämme kuitenkaan enää teeskennelkö, että sillä on jotakin erityistä tekemistä Jeesuksen syntymän kanssa. . . . On jo aika kristittyjen palauttaa mieleensä, että kirkko tuli toimeen ensimmäiset 380 vuottaan viettämättä lainkaan Jeesuksen syntymää.”

Joulun alkuperä

Kuitenkin joulun ajankohdan, samoin kuin muidenkin jouluun liittyvien tapojen alkuperä tiedetään varmasti. Sanomalehdet, aikakauslehdet ja tietosanakirjat ovat kertoneet niistä runsaasti. Sinä itse olet epäilemättä lukenut joitakin noista kirjoituksista. Tosiasiat ovat hyvin selvillä sekä maallisissa että uskonnollisissa piireissä. Esimerkiksi katolinen tietosanakirja New Catholic Encyclopedia sanoo otsikon ”Joulu” alla:

”Kristuksen syntymän ajankohdaksi määrättiin talvipäivänseisaus (joulukuun 25. päivä juliaanisessa kalenterissa, tammikuun 6. päivä egyptiläisessä), koska tuona päivänä auringon alkaessa palata pohjoiselle taivaalle Mitran pakanapalvojat viettivät dies natalis solis invicti -päivää (voittamattoman auringon syntymäpäivää).”

Joulun juuret ovat todellakin vanhoissa pakanallisissa juhlissa. New York Times -lehti selittää: ”Paavi Liberius [neljännellä vuosisadalla] päätti sulauttaa pakanallisia juhlanviettotapoja julistamalla joulukuun 25. päivän Jeesuksen viralliseksi syntymäpäiväksi. Nimenmuutos aiheutti vähäisiä muutoksia muodossa.

Ja mikä oli tuo ”muoto”? Vanhan ajan saturnalia oli aika, jolloin harjoitettiin törkeää moraalittomuutta juhlien varjolla. W. S. Walshin kirjassa Curiosities of Popular Customs (Suosittujen tapojen omituisuuksia) sanotaan:

”Huolimatta viisaitten ja tervejärkisten paheksunnasta jouluna usein toistui alkuaikoina Bacchanalian ja saturnalian kaikki pahimmat juomingit, irstailut ja säädyttömyydet. Itse papit joutuivat sen pyörteisiin. . . .

”Jos itse pappienkin keskuudessa säilyivät niin sitkeästi pakanalliset perinteet, niin mitä parempaa olisi voitu odottaa maallikoilta? Jouluajan hillittömät juhlat vanhoina aikoina ovat todella melkein uskomattoman tyrmistyttäviä. Säädyttömyys, juoppous, jumalanpilkka – mitään ei pidetty sopimattomana. Liian suurta vapautta käytettiin suurimpaan irstailuun.” – S. 228, 229.

Kuten New York Times -lehti sanoi, nimenmuutos tosiaankin ”aiheutti vähäisiä muutoksia muodossa”. Onko nykyään erilaista? Varmastikaan jokainen ei antaudu sellaiseen käyttäytymiseen. Mutta eikö pidäkin paikkansa, että monilla juhlijoilla on taipumus työntää syrjään moraaliset hillikkeet liikkeiden joulujuhlissa? Olet ehkä ollut sellaisessa juhlassa ja myöhemmin toivonut, että olisit pysynyt kotona tuona päivänä.

Jumala vihaa sellaista irstailua ja sanoo kristityille, etteivät ”huorintekijät, ei epäjumalanpalvelijat, ei avionrikkojat, . . . ei ahneet, ei juomarit . . . saa periä Jumalan valtakuntaa”. (1. Kor. 6:9, 10) Onko Jumalan näkemys tärkeä sinulle?

Papit eivät välitä

Papit ovat hyvin selvillä joulun pakanallisesta alkuperästä ja kuitenkin he kehottavat viettämään sitä. Esimerkiksi Vancouver Sun -lehden mukaan anglikaanisen kirkon pappi R. Desmond Kimmitt ”sanoo olevan tunnettua, ettei Kristus syntynyt joulukuun puolivälissä. Hän sanoo varhaiskristittyjen havainneen, etteivät he voisi päästä eroon pakanallisesta [saturnalia-] juhlasta ja siksi omaksuivat sen.” Kuitenkin Kimmitt sanoi: ”En millään soisi joulun, sellaisena kuin me sen tunnemme, häviävän.”

Louis H. Valbracht, joka on Des Moinesissa Iowassa Yhdysvalloissa sijaitsevan Pyhän Johanneksen luterilaisen kirkon pappi, kirjoitti myös: ”Niitä, jotka sanovat, että joulusta on tulossa vain pakanallinen juhla, tulisi muistuttaa siitä, että joulu oli pakanallinen juhla.”

Mutta papit eivät välitä siitä. Luterilainen pappi Valbracht sanoi: ”Mitä minuun, perheeseeni ja seurakuntaani tulee, sanon, että tehkäämme joulusta suurempi . . . touhukkaampi kuin se on koskaan ollut.” – Successful Farming, joulukuu 1965.

Vaikka siis papit tietävät, että joulu on vain pakanallinen juhla, joka on verhottu joillakin kristillisillä nimillä, se ei vaivaa heitä. Mutta sen, etteivät he välitä, ei pitäisi todellisuudessa hämmästyttää meitä, koska he ovat ajautuneet kauas Raamatusta. Viime vuosina sanomalehdet ovat runsain mitoin selostaneet sitä, kun monet papit avoimesti hyväksyvät ”uuden moraalin”, joka ei ole lainkaan moraalia. Jos siis havaitset, ettet voi olla samaa mieltä pappien kanssa, jos jouluun liittyy sellaista, joka häiritsee sinua, ansaitset kiitoksen.

Onko sillä väliä?

Joistakuista saattaa tuntua, että jos joulua vietetään säädyllisesti, siinä ei ole mitään väärää. ’Onko sillä niin väliä, vaikka joulu liittyykin pakanallisiin juhliin?’ he saattavat kysyä.

Jumalan sana neuvoo kristittyjä: ”Älkää antautuko kantamaan vierasta iestä yhdessä uskottomien kanssa; sillä mitä yhteistä on vanhurskaudella ja vääryydellä? Tai mitä yhteyttä on valkeudella ja pimeydellä? Ja miten sopivat yhteen Kristus ja Beliar? . . . Sentähden: ’Lähtekää pois heidän keskeltänsä ja erotkaa heistä, sanoo Herra, älkääkä saastaiseen koskeko’.” – 2. Kor. 6:14–17.

Voivatko joulu ja Kristus sopia yhteen, kun monilla jouluun liittyvistä piirteistä on juurensa saastaisissa pakanallisissa juhlissa? Tosiasiat puhuvat puolestaan.

Muista myös, mitä Jeesus sanoi kaikkivaltiaan Jumalan palvonnasta: ”Häntä palvovien täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.” Jotta siis palvontamme olisi otollista Jumalalle, sen täytyy perustua totuuteen. – Joh. 4:24, Um.

Mutta miten on joulun laita? Onko se totuuteen perustuva uskonnollinen juhla? Sinähän tiedät jouluna jumalanpalveluksissa yleensä sanottavan, että Jeesus syntyi joulukuun 25. päivänä. Kuitenkin joulukuun 25. päivä on itse asiassa vanhan pakanallisen aurinkojumalan eikä Jeesuksen ”syntymäpäivä”. Näin ollen sellaisen uskonnollisen juhlan viettäminen, joka pitää voimassa valhetta, ei totisesti voi olla Jumalan palvomista totuudessa. Välitätkö sinä totuudesta?

Ja mitä on sanottava oletetusta maagisesta joululahjojen tuojasta, joulupukista? Tiedät, ettei ole totta, että hän tuo lahjat. Kun siis lapset saadaan uskomaan, että lahjat saadaan häneltä, niin eikö se ole todellisuudessa lapsille valehtelemista? Välitätkö riittävästi totuudesta karttaaksesi juhlaa, jonka huomattavana piirteenä on sellainen valhe?

Jos todella välität Jumalasta, tottelet hänen käskyään lopettaa osallistuminen sellaiseen, mikä on uskonnollisesti saastaista. Miellyttääksesi Jumalaa sinun täytyy palvoa häntä totuudessa, pakanallisista uskonnollisista tavoista tahriintumattomana. Mitä sinä henkilökohtaisesti teet?

Kristikunnan pääsiäisen alkuperä

Ei pitäisi olla hämmästyttävää, että kristikunnan pääsiäisen, läheisesti jouluun liittyvän uskonnollisen juhlan, juuret ovat myös pakanallisissa tavoissa. Pääsiäisen, kuten joulunkin, pakanallisesta alkuperästä mainitaan usein sanomalehdissä. Esimerkiksi viime vuoden maaliskuun 29. päivän Newark Sunday News -lehdessä oli otsikko ”Pääsiäisjuhla yhteydessä pakanoihin”. Christina Holen kirja Easter and Its Customs (Pääsiäinen ja sen tavat) esittää joitakin taustatietoja sen pakanallisuudesta ja sanoo:

”Ikimuistoisista ajoista asti Euroopan ja Aasian pakanakansat pitivät keväällä, uuden elämän ja elpymisen vuodenaikana, kevätjuhliaan, näyttelivät uudelleen vanhoja uudelleensyntymistaruja ja suorittivat maagisia ja uskonnollisia juhlamenoja saadakseen sadon kasvamaan ja menestymään. Kevään salamenot, esimerkiksi Tammuksen [Raamatussa tuomitun babylonialaisen jumalan] ja Osiriksen [egyptiläisen jumalan] ja Adoniksen [kreikkalaisen jumalan] salamenot, kukoistivat Välimeren maissa, kun Herramme eli ja liikkui siellä, ja kauempana pohjoisessa ja idässä oli muita, vähemmän tunnettuja, mutta aivan yhtä vireän eläviä. Väistämättä jotkin heidän vaalimistaan uskonnollisista menoista ja vertauskuvista siirrettiin pääsiäistapoihin.” – S. 9; vrt. Hes. 8:13, 14.

Oletko tiennyt, että noissa juhlamenoissa olivat usein huomattavana piirteenä säädyttömät hedelmällisyysmenot? Eräs nykyaikainen lähdeteos sanoo jänis-vertauskuvasta ja pääsiäismunista: ”Tämä ei ole ainoastaan lasten leikkiä vaan hedelmällisyysmenojen jäännettä, sillä munat ja jänis kuvaavat kumpikin hedelmällisyyttä.”a The Catholic Encyclopedia sanoo myös: ”Jänis on ja on aina ollut hedelmällisyyden pakanallinen vertauskuva.” Varmastikaan jäniksillä ja munilla ei ole mitään yhteyttä Kristuksen ylösnousemukseen, vai onko?

Välitätkö sinä siitä, että kristikunnan pääsiäinen pitää voimassa noiden pakanallisten moraalittomien hedelmällisyysmenojen muistoja? Haluatko sinä osallistua juhlaan, jonka huomattavana piirteenä ovat mukaelmat vanhoista hedelmällisyyden vertauskuvista, esimerkiksi ”pääsiäisjänis” ja ”pääsiäismunat”? Uskotko, että kaikkivaltias Jumala hyväksyy sellaisen menettelysi? – 5. Moos. 7:5, 6.

Ajattele vakavasti: miellyttääkö Jumalaa se, että ihmiset yrittävät sekoittaa hänen palvontaansa pakanallisia tapoja? Vastaus on ilmeinen. Kysymys on siitä, välitätkö sinä?

Siunaukset niille, jotka välittävät

’Mutta eikö se merkitse sitä, että jää vaille paljosta nautinnosta?’ joku voi kysyä.

Päinvastoin, jos jatkuvasti harjoitat pakanallisia tapoja, jäät vaille paljosta – Jumalan hyväksynnästä ja mahdollisuudesta saavuttaa ikuinen elämä hänen vanhurskaassa uudessa järjestelmässään.

Ja nytkään ne, jotka noudattavat Jumalan sanaa, eivät menetä aitoa nautintoa. Itse asiassa he saavat todellisia siunauksia. Perheet voivat kokoontua yhteen minä aikana vuodesta tahansa nauttimaan kohtuullisesta syömisestä ja juomisesta ja miellyttävästä seurasta. Tällaisia onnellisia hetkiä ei menetetä, vaikka joulua ei enää vietetäkään. Ja ihmiset voivat antaa lahjoja ystävilleen ja omaisilleen näissä ja muissa tilaisuuksissa, jos he haluavat. Oma-aloitteinen, pakottamaton antaminen tuottaa suurta onnea sekä antajalle että saajalle. – Apt. 20:35.

Ajattele samalla niitä siunauksia, jotka koituvat vapautumisesta pakanallisesta tavasta vaihtaa lahjoja, velvoitteesta, johon liikemaailma yllyttää, ei Jumalan kunniaksi vaan rahan saamiseksi. Eikö olekin totta, että tämä pakanallinen tapa aiheuttaa turhaumia, aikaansaa taloudellisia rasituksia ja ryöstää ihmisiltä ilon?

’Mutta toiset odottavat lahjoja’, sanonet. ’He ajattelevat, että olen unohtanut heidät. Mitä sitten teen?’

Mikset tekisi luetteloa jokaisesta, jonka kanssa olet vaihtanut lahjoja viime vuosina? Kirjoita heille sitten joulukorttien lähettämisen sijasta, että lopetat joululahjojen antamisen. Tee tämä ennen kuin he ostavat lahjat. Selitä syy siihen käyttäen ehkä joitakin tässä kirjoituksessa olevia ajatuksia. Kenties haluat lähettää heille tämän lehden numeron.

Jos todella välität Jumalasta ja siitä, mitä hän ajattelee, ei ole mitään syytä pelätä sanomasi vaikutusta toisiin. (Sananl. 29:25) Itse asiassa he saattavat hyvinkin ilahtua siitä. Sillä hekin voivat tuntea joutuneensa satimeen ja onnellisina huokaista helpotuksesta tänä taloudellisen paineen aikana. Se, mitä teet heille tässä suhteessa, voi olla arvokkaampaa kuin mikään muu lahja, jonka voisit antaa heille, sillä se saattaisi johtaa heidät ikuiseen elämään johtavalle tielle, jos hekin todella haluavat miellyttää Jumalaa.

Ja mitä kristikunnan pääsiäiseen tulee, niin tuletko nauttimaan keväästä vähemmän sen vuoksi, ettet osallistu uskonnolliseen juhlaan, jolla on juurensa pakanuudessa? Täytyykö sinun kertoa lapsillesi, että jänikset ja munat liittyvät Jeesuksen ylösnousemukseen, kun on ilmeistä, ettei mitään sellaista yhteyttä ole olemassa? Etkö olekin sitä mieltä, että nauttisit keväästä paljon enemmän, jos todella antaisit kunnian kaiken Luojalle? Kevät on kaunis vuodenaika, joten miksi turmella se juhlalla, jolla on juurensa moraalittomissa pakanallisissa menoissa?

Pakanallisten juhlien, joulun ja kristikunnan pääsiäisen, vieton lopettaminen on rohkea teko, joka sellaisen, joka todella välittää Jumalasta, on tehtävä. Sellainen oikeista vaikuttimista suoritettu teko johtaa runsaiden siunausten saamiseen Jumalalta, sillä pian hän on tuhoava tämän pahan asiainjärjestelmän, mutta hän säilyttää ikuisesti elossa ne, jotka osoittavat todella välittävänsä hänen tahtonsa tekemisestä. – 1. Joh. 2:17.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 4]

Vanhemmat, jotka välittävät, kertovat lapsilleen totuuden. Välitätkö sinä?

[Kuva s. 5]

Onko jäniksillä ja munilla mitään yhteyttä Kristuksen ylösnousemukseen?