Luku 33
Pysyminen jatkuvasti valveilla
”KOSKA Jeesus sanoi selvästi, että kukaan ei tietäisi ’sitä päivää tai hetkeä’, jolloin Isä määrää poikansa ’tulemaan’ Saatanan pahaa asiainjärjestelmää vastaan, joku voi kysyä: ’Miksi on niin tärkeää elää lopun odotuksessa?’ Se on tärkeää, koska melkein samaan hengenvetoon Jeesus lisäsi: ’Tähyilkää, pysykää hereillä – – pysykää siis valveilla.’ (Markus 13:32–35).” (Vartiotorni 15.7.1985.)
Jehovan todistajat ovat olleet valveilla jo kymmeniä vuosia. Mitä he ovat odottaneet? Sitä, että Jeesus tulee Valtakunnan vallassa panemaan toimeen tuomion Saatanan pahalle asiainjärjestelmälle ja saamaan aikaan sen, että kaikkialla maailmassa on mahdollista hyötyä täysin määrin hänen Valtakuntansa hallinnosta! (Matt. 6:9, 10; 24:30; Luuk. 21:28; 2. Tess. 1:7–10.) Nämä valveilla pysyvät todistajat tietävät, että Jeesuksen läsnäolon ”tunnusmerkki” on ollut nähtävissä vuodesta 1914 lähtien ja että nykyinen asiainjärjestelmä astui viimeisiin päiviinsä tuona vuonna (Matt. 24:3–25:46).
Jeesus ei ole kuitenkaan vielä tullut Teloittajana eikä Vapauttajana. Miten Jehovan todistajat näin ollen suhtautuvat nykyiseen tilanteeseensa?
Ymmärryksen ”täysi varmuus”
Heillä on maailmanlaajuisena seurakuntana ”ymmärryksen täysi varmuus” (Kol. 2:2). He eivät tosin ajattele ymmärtävänsä jokaista Jehovan tarkoitusten yksityiskohtaa. He tutkivat edelleen Raamattua ennakkoluulottomasti ja jatkavat opiskelua. Mutta heidän oppimansa asiat eivät muuta heidän näkemystään Jumalan sanan perustotuuksista. Heillä on ”täysi varmuus” näistä perustotuuksista; he ovat tajunneet ja hyväksyneet ne jo vuosikymmeniä sitten. Se, mitä he oppivat, auttaa heitä kuitenkin ymmärtämään jatkuvasti yhä paremmin sitä, miten jotkin raamatunkohdat sopivat Raamatun totuuden yleiskuvaan ja miten he voivat entistä tarkemmin soveltaa Jumalan sanan neuvoja omaan elämäänsä.
Jehovan todistajilla on ”täysi varmuus” myös Jumalan lupauksista. He luottavat ehdottoman varmasti siihen, ettei yksikään hänen lupaustensa vähäisinkään yksityiskohta jää täyttymättä ja että ne kaikki toteutuvat hänen määräaikanaan. Raamatun ennustusten täyttymys, jonka he ovat sekä nähneet että kokeneet, tekee siis heidät täysin varmoiksi siitä, että nykyinen maailma on ”lopun ajassa” ja että Jumalan lupaus vanhurskaasta uudesta maailmasta toteutuu pian (Dan. 12:4, 9; Ilm. 21:1–5).
Mitä heidän siis pitäisi tehdä? ”Tähyilkää, pysykää hereillä”, Jeesus kehotti, ”sillä ette tiedä, milloin määräaika on. Pysykää siis valveilla – – jottei hän [Isäntä] yhtäkkiä saapuessaan tapaisi teitä nukkumasta. Mutta minkä sanon teille, sen sanon kaikille: pysykää valveilla.” (Mark. 13:33, 35–37.) Jehovan todistajat tajuavat erittäin hyvin, että on tarpeellista pysyä valveilla.
Ylenmääräinen into, jota he ovat aika ajoin ilmaisseet joidenkin ennustusten täyttymisen suhteen, ei muuta todisteita, jotka ovat kertyneet ensimmäisestä maailmansodasta lähtien ja jotka osoittavat, että me elämme asiainjärjestelmän päättymisen aikaa. On varmasti paljon parempi olla innokas – jopa liian innokas – näkemään Jumalan tahdon toteutuminen kuin nukkua hengellisesti hänen tarkoitustensa toteutumisen suhteen! (Vrt. Luuk. 19:11; Apt. 1:6; 1. Tess. 5:1, 2, 6.)
Mitä valveilla pysymiseen sisältyy?
Miten voi pysyä valveilla?
Valveilla pysyvät kristityt eivät vain odota kädet ristissä. Kaukana siitä! Heidän täytyy pysyä hengellisesti hyväkuntoisina, jotta Jeesus Teloittajana saapuessaan osoittautuisi samalla heidän Vapauttajakseen (Luuk. 21:28). ”Kiinnittäkää huomiota itseenne”, Jeesus varoitti, ”ettei sydämenne koskaan rasittuisi liiasta syömisestä ja paljosta juomisesta ja elämän huolista ja se päivä kohtaisi teitä äkkiä samassa hetkessä kuin ansa. – – Pysykää siis hereillä.” (Luuk. 21:34–36.) Valveilla pysyvien kristittyjen täytyy siis ensisijaisesti ”kiinnittää huomiota itseensä”, muistaa elää joka päivä niin kuin kristityn tuleekin. Heidän täytyy huolehtia valppaasti kristillisistä velvollisuuksistaan ja karttaa epäkristillistä käytöstä, joka on ominaista ”paholaisen vallassa” olevalle maailmalle. (1. Joh. 5:19; Room. 13:11–14.) Kun Kristus tulee, heidän täytyy olla valmiita.
Ketkä ovat todella pysyneet täysin valveilla, hengellisesti hyväkuntoisina? Tämän julkaisun aiemmissa luvuissa esitetty historiallinen aineisto viittaa Jehovan todistajiin. He selvästikin suhtautuvat vakavasti velvollisuuksiin, jotka sisältyvät kristittynä olemiseen. He ovat esimerkiksi sota-aikana antautuneet vaaraan tulla vangituiksi tai tapetuiksi, koska he ovat tajunneet valppaasti velvollisuutensa pysyä erossa maailmasta ja osoittaa uhrautuvaa rakkautta toisiaan kohtaan (Joh. 13:34, 35; 17:14, 16). Heidän hyvä käytöksensä tekee syvän vaikutuksen ihmisiin, jotka tarkkailevat heitä heidän valtakunnansaleissaan, heidän suurissa konventeissaan tai jopa heidän työpaikallaan (1. Piet. 2:12). Tässä ”kaiken moraalitajunsa” menettäneessä maailmassa heillä on sellainen maine, että he viettävät rehellistä ja moraalisesti puhdasta elämää (Ef. 4:19–24; 5:3–5).
Valveilla ja vartiossa pysymiseen sisältyy kuitenkin muutakin kuin huomion kiinnittäminen itseensä. Vartijan täytyy ilmoittaa toisille, mitä hän näkee. Valveilla olevien kristittyjen, jotka näkevät selvästi Kristuksen läsnäolon tunnusmerkin, täytyy tänä lopun aikana julistaa toisille ”valtakunnan hyvää uutista” ja varoittaa heitä siitä, että Kristus tulee pian panemaan toimeen tuomionsa tälle jumalattomalle asiainjärjestelmälle (Matt. 24:14, 30, 44). Näin he auttavat toisia asettumaan ehdolle ”vapautuksen” saamiseen (Luuk. 21:28).
Ketkä ovat osoittaneet olevansa valveilla kaiuttamalla varoitusta? Jehovan todistajat tunnetaan kautta maailman siitä, että he julistavat innokkaasti Jumalan nimeä ja valtakuntaa. He eivät jätä saarnaamista valitun pappisluokan tehtäväksi. He ymmärtävät, että se on kaikkien uskovien velvollisuus. He pitävät sitä palvontansa olennaisen tärkeänä osana. (Room. 10:9, 10; 1. Kor. 9:16.) Millaisia ovat tulokset olleet?
He muodostavat nykyään kasvavan seurakunnan, jossa on miljoonia toimeliaita jäseniä yli 220 maassa eri puolilla maailmaa (Jes. 60:22; vrt. Apt. 2:47; 6:7; 16:5). Jotkin ihmiskunnan historian voimakkaimmat hallitukset ovat kieltäneet heidän työnsä ja jopa koonneet heidät yhteen ja panneet heidät vankilaan. Mutta Jehovan todistajat ovat jatkaneet Jumalan valtakunnan julistamista! He ovat yhtä päättäväisiä kuin apostolit, joita käskettiin lopettamaan saarnaaminen ja jotka vastasivat: ”Me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.” ”Meidän täytyy totella Jumalaa hallitsijana ennemmin kuin ihmisiä.” (Apt. 4:18–20; 5:27–29.)
”Odota sitä”
Jehovan todistajien tilanne on nykyään samanlainen kuin ensimmäisen vuosisadan juudealaiskristittyjen tilanne. Jeesus oli antanut heille tunnusmerkin, jonka avulla he tietäisivät, milloin olisi aika paeta Jerusalemista ja välttyä näin tuhoutumasta sen mukana. Jeesus sanoi, että kun he näkisivät ”Jerusalemin leiriytyneiden sotajoukkojen ympäröimänä”, heidän olisi ruvettava pakenemaan. (Luuk. 21:20–23.) Rooman sotajoukot ympäröivät Jerusalemin vähän yli 30 vuotta myöhemmin, vuonna 66. Kun roomalaiset joukot vetäytyivät yhtäkkiä ilman näkyvää syytä, juudealaiskristityt noudattivat Jeesuksen ohjeita ja pakenivat – eivät vain Jerusalemista, vaan koko Juudeasta – Pella-nimiseen kaupunkiin Pereaan.
Siellä he odottivat turvassa. Vuosi 67 tuli ja meni. Sitten vuosi 68 vaihtui vuodeksi 69. Silti Jerusalem oli yhä vapaa. Tulisiko heidän nyt palata sinne? Eihän Jeesus ollut sanonut, miten pitkään heidän pitäisi odottaa. Jos joku kaikesta huolimatta päätti palata sinne, hänen kävi huonosti, sillä roomalaiset sotajoukot tulivat vuonna 70 takaisin niin lukuisina, että ne tuntuivat kuin tulvalta, jota oli mahdoton pysäyttää, ja tällä kertaa ne eivät vetäytyneet pois. Sen sijaan ne hävittivät kaupungin maan tasalle ja tappoivat yli miljoona ihmistä. Pellassa pysyneet juudealaiskristityt olivat epäilemättä hyvin onnellisia siitä, että he olivat odottaneet Jehovan määräaikaa, jolloin hän pani toimeen tuomionsa!
Sama pitää paikkansa niistä, jotka pysyvät valveilla nykyään. He ymmärtävät selvästi, että mitä pitemmälle elämme lopun aikaa, sitä haastavampaa on odottaa Jeesuksen tulemista. He eivät ole kuitenkaan menettäneet uskoaan Jeesuksen sanoihin: ”Totisesti minä sanon teille, että tämä sukupolvi ei missään tapauksessa katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.” (Matt. 24:34.) Sana ”nämä” viittaa moniosaisen ”tunnusmerkin” eri piirteisiin. Tämä tunnusmerkki on ollut nähtävissä vuodesta 1914 lähtien, ja se huipentuu ”suureen ahdistukseen” (Matt. 24:21). Vuonna 1914 elossa ollut ”sukupolvi” hupenee nopeasti. Loppu ei voi olla kaukana.
Jehovan todistajat ovat päättäneet ehdottomasti pysyä valveilla, ja he uskovat lujasti siihen, että Jumala toteuttaa kaikki lupauksensa omana määräaikanaan! He ovat painaneet sydämeensä sen, mitä Jehova sanoi profeetta Habakukille. Kun Jehova näytti suvaitsevan Juudan valtakunnan jumalattomuutta 600-luvun jälkipuolella eaa., hän sanoi profeetalle: ”’Kirjoita näky [ahdistavien olojen loppumisesta] ja piirrä selvästi tauluihin, niin että sen voi juostessa lukea’. Sillä näky odottaa vielä aikaansa, mutta se rientää määränsä päähän, eikä se petä. Jos se [näennäisesti] viipyy, odota sitä; sillä varmasti se toteutuu, eikä se myöhästy.” (Hab. 1:2, 3; 2:2, 3.) Jehovan todistajilla on sama luottamus Jehovan vanhurskauteen ja oikeudenmukaisuuteen, ja tämä auttaa heitä säilyttämään tasapainonsa ja odottamaan Jehovan määräaikaa.
F. W. Franz, joka kävi kasteella vuonna 1913, ilmaisi sattuvasti Jehovan todistajien tunteet. Hän sanoi vuonna 1991, ollessaan Vartiotorni-seuran presidenttinä:
”Toivomme on varma, ja se toteutuu täysin viimeisimmällekin pienen lauman 144000 jäsenestä yli kaiken sen mitä olemme edes kuvitelleetkaan. Me jäännökseen kuuluvat, jotka olimme mukana vuonna 1914, jolloin odotimme meidän kaikkien menevän taivaaseen, emme ole lakanneet arvostamasta tuota toivoa. Tuo toivo on meissä yhtä voimakkaana kuin ennenkin, ja me annamme arvoa sille aina vain enemmän, mitä kauemmin joudumme odottamaan sen toteutumista. Sitä kannattaa odottaa, vaikka sitä täytyisi odottaa miljoona vuotta. Pidän toivoamme suuremmassa arvossa kuin koskaan ennen, enkä koskaan halua lakata arvostamasta sitä. Pienen lauman toivo varmistaa myös sen, että muiden lampaitten suuren joukon odotus toteutuu pettämättömän varmasti yli suurimpienkin kuvitelmiemme. Siksi me olemme pysyneet lujina aina tähän hetkeen saakka ja aiomme pysyä lujina, kunnes Jumala on osoittanut, että hän toteuttaa ’kalliit ja hyvin suurenmoiset lupauksensa’.” (2. Piet. 1:4; 4. Moos. 23:19; Room. 5:5.)
Aika, jolloin Kristus tekee läsnäolonsa Valtakunnan vallassa selvästi ilmeiseksi koko ihmiskunnalle, lähestyy nopeasti. Valveilla pysyvät saavat silloin ”lupauksen täyttymyksen” (Hepr. 10:36). Heidän odotuksensa toteutuvat tuolloin tosiaankin ”yli suurimpienkin kuvitelmien”. Miten onnellisia ja kiitollisia he tulevatkaan silloin olemaan siksi, että he näinä tämän jumalattoman asiainjärjestelmän viimeisinä päivinä pysyivät jatkuvasti valveilla ja julistivat innokkaasti Jumalan valtakuntaa!
[Huomioteksti s. 713]
Täysin varmoja siitä, että nykyinen maailma on ”lopun ajassa”
[Huomioteksti s. 714]
Täytyy muistaa elää joka päivä niin kuin kristityn tuleekin
[Huomioteksti s. 715]
Ketkä ovat osoittaneet olevansa valveilla kaiuttamalla varoitusta?
[Huomioteksti s. 716]
”Pidän toivoamme suuremmassa arvossa kuin koskaan ennen, enkä koskaan halua lakata arvostamasta sitä” (F. W. Franz)
[Tekstiruutu/Kuva s. 717]
Raportti maailmanlaajuisesta todistustyöstä
Vuosi Maita
1920 ....... 46
1925 ....... 83
1930 ....... 87
1935 ...... 115
1940 ...... 112
1945 ...... 107
1950 ...... 147
1955 ...... 164
1960 ...... 187
1965 ...... 201
1970 ...... 208
1975 ...... 212
1980 ...... 217
1985 ...... 222
1992 ...... 229
Maiden yhteismäärä
Maiden määrä on laskettu 1990-luvun alussa voimassa olleiden rajojen mukaan, ei aiemmin vallinneiden poliittisten jakojen mukaan; esimerkiksi jokin suuri valtakunta saattoi aikoinaan hallita aluetta, joka on nykyään jaettu useiden itsenäisten kansojen kesken.
Vuosi Seurak.
1940 ...... 5,130
1945 ...... 7,218
1950 ..... 13,238
1955 ..... 16,044
1960 ..... 21,008
1965 ..... 24,158
1970 ..... 26,524
1975 ..... 38,256
1980 ..... 43,181
1985 ..... 49,716
1992 ..... 69,558
Seurakuntien yhteismäärä
Ennen vuotta 1938 ei pidetty tarkkaa kirjaa koko maailman seurakuntien yhteismäärästä.
Vuosi Julist.
1935 .. ... 56,153
1940 ...... 96,418
1945 ..... 156,299
1950 ..... 373,430
1955 ..... 642,929
1960 ..... 916,332
1965 ... 1,109,806
1970 ... 1,483,430
1975 ... 2,179,256
1980 ... 2,272,278
1985 ... 3,024,131
1992 ... 4,472,787
Valtakunnan julistajien yhteismäärä
Julistajamäärän laskutapa muuttui monta kertaa 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa. Seurakunnat lähettivät raporttinsa Seuralle viikoittain eivätkä kuukausittain. (Raportit alettiin lähettää kuukausittain vasta vuoden 1932 lokakuusta lähtien.) ”Kiertokirjeessä” (engl.) 1.1.1929 sanottiin, että luokkatyöntekijöiksi (seurakunnanjulistajiksi) laskettiin vain ne, jotka omistivat vähintään kolme tuntia viikossa (tai 12 tuntia kuukaudessa) kenttäpalvelukseen. Seurakunnasta erillään asuvien julistajien oli todistettava ainakin kaksi tuntia viikossa.
Vuosi Tienr.
1920 ......... 480
1925 ....... 1,435
1930 ....... 2,897
1935 ....... 4,655
1940 ....... 5,251
1945 ....... 6,721
1950 ...... 14,093
1955 ...... 17,011
1960 ...... 30,584
1965 ...... 47,853
1970 ...... 88,871
1975 ..... 130,225
1980 ..... 137,861
1985 ..... 322,821
1992 ..... 605,610
Tienraivaajia
Näihin lukuihin sisältyvät vakituiset, osa-aikaiset ja erikoistienraivaajat, lähetystyöntekijät sekä kierros- ja piirivalvojat. Tienraivaajia sanottiin aiemmin kolporteeraajiksi ja osa-aikaisia tienraivaajia apulaiskolporteeraajiksi. Useimpien vuosien luvut ovat kuukausittaisia keskiarvoja.
Vuosi R.tutk.
1945 ....... 104,814
1950 ....... 234,952
1955 ....... 337,456
1960 ....... 646,108
1965 ....... 770,595
1970 ..... 1,146,378
1975 ..... 1,411,256
1980 ..... 1,371,584
1985 ..... 2,379,146
1992 ..... 4,278,127
Raamatun kotitutkisteluja
1930-luvulla johdettiin jonkin verran tutkisteluja yksilöille, mutta ihmisiä koetettiin ennen kaikkea opettaa tutkimaan itse; järjestettiin myös tutkisteluja, joihin alueen kiinnostuneet saattoivat tulla. Aitoa kiinnostusta ilmaisseiden kanssa tutkittiin myöhemmin siihen saakka, kun he menivät kasteelle. Sittemmin neuvottiin jatkamaan tutkimista niin kauan, että ihmiselle oli annettu tuntuvasti apua, jotta hän voisi edistyä kypsäksi kristityksi.
Vuodet Tunnit
1930-35 ....... 42,205,307
1936-40 ....... 63,026,188
1941-45 ...... 149,043,097
1946-50 ...... 240,385,017
1951-55 ...... 370,550,156
1956-60 ...... 555,859,540
1961-65 ...... 760,049,417
1966-70 .... 1,070,677,035
1971-75 .... 1,637,744,774
1976-80 .... 1,646,356,541
1981-85 .... 2,276,287,442
1986-92 .... 5,912,814,412
Tuntien yhteismäärä
Tunteja alettiin yleisesti raportoida vasta 1920-luvun loppupuolelta lähtien. Tuntien laskutapa vaihteli melkoisesti: 1930-luvun alussa laskettiin vain talosta-taloon-todistamiseen käytetty aika – ei uusintakäynteihin käytettyä aikaa. Vaikka oheinen raportti on kerrassaan vaikuttava, se on todellisuudessa vain arvio siitä valtavasta aikamäärästä, jonka Jehovan todistajat ovat uhranneet Jumalan valtakunnan julistamiseen.
Vuodet Lev. kirj.
1920-25 ....... 38,757,639
1926-30 ....... 64,878,399
1931-35 ...... 144,073,004
1936-40 ...... 164,788,909
1941-45 ...... 178,265,670
1946-50 ...... 160,027,404
1951-55 ...... 237,151,701
1956-60 ...... 493,202,895
1961-65 ...... 681,903,850
1966-70 ...... 935,106,627
1971-75 .... 1,407,578,681
1976-80 .... 1,380,850,717
1981-85 .... 1,504,980,839
1986-92 .... 2,715,998,934
Levitetty kirjallisuus
Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vuotta 1940 edeltäviin lukuihin ei sisälly levitettyjen lehtien määrä, vaikka niitä levitettiinkin miljoonittain. Vuodesta 1940 lähtien lukuihin sisältyvät kirjat, kirjaset ja lehdet, mutta eivät ne sadat miljoonat traktaatit, joiden avulla on myös yritetty herättää kiinnostusta Valtakunnan sanomaa kohtaan. Vuosina 1920–92 levitettiin kaiken kaikkiaan 10107565269 julkaisua yli 290 kielellä, mikä osoittaa, että on annettu erinomainen maailmanlaajuinen todistus.
Vuosi Läsnä Osallist.
1935 ...... 63,146 ... 52,465
1940 ...... 96,989 ... 27,711
1945 ..... 186,247 ... 22,328
1950 ..... 511,203 ... 22,723
1955 ..... 878,303 ... 16,815
1960 ... 1,519,821 ... 13,911
1965 ... 1,933,089 ... 11,550
1970 ... 3,226,168 ... 10,526
1975 ... 4,925,643 ... 10,550
1980 ... 5,726,656 .... 9,564
1985 ... 7,792,109 .... 9,051
1992 .. 11,431,171 .... 8,683
Muistonvietossa läsnä olleita ja osallistujia
Vuotta 1932 edeltävältä ajalta on käytettävissä vain vaillinaisia tietoja muistonvieton läsnäolijamääristä. Toisinaan vasta 15, 20, 30 tai useamman hengen ryhmät laskettiin mukaan yhteismääriin. On kiinnostavaa todeta, että useimpina vuosina, joista on joitakin tietoja, läsnäolijoiden joukossa oli ainakin joitakuita sellaisia, jotka eivät osallistuneet vertauskuvien nauttimiseen. Ennen vuotta 1933 näiden kahden luvun välinen erotus oli 3000:n paikkeilla.