”Ilman vertauksia hän ei – – puhunut heille”

1–3. a) Mikä harvinaislaatuinen mahdollisuus Jeesuksen mukana kulkevilla opetuslapsilla on, ja miten hän tekee opetustensa muistamisen heille helpommaksi? b) Miksi tehokkaat vertaukset jäävät helposti mieleen?

JEESUKSEN mukana kulkevilla opetuslapsilla on harvinaislaatuinen mahdollisuus. He saavat opetusta suoraan parhaalta mahdolliselta opettajalta. He voivat itse kuulla, kun hän selittää Jumalan sanaa ja opettaa heille kiehtovia totuuksia. Toistaiseksi heidän on säilytettävä hänen kallisarvoiset sanansa mielessään ja sydämessään, sillä vielä ei ole aika saattaa niitä kirjoitettuun muotoon.a Jeesus kuitenkin tekee opetustensa muistamisen heille helpommaksi. Miten? Opetustavallaan, erityisesti mestarillisilla vertauksillaan.

² Tehokkaat vertaukset eivät tosiaankaan unohdu helposti. Erään kirjoittajan mukaan vertaukset ”muuttavat korvat silmiksi ja päästävät kuulijoiden mielikuvituksen valloilleen”. Koska meidän on usein helpompi ajatella mielikuvien avulla, vertaukset voivat helpottaa abstraktien asioiden ymmärtämistä. Vertaukset voivat saada sanat elämään, niin että opetukset painuvat lähtemättömästi mieleemme.

³ Yksikään maan päällä elänyt opettaja ei ole käyttänyt vertauksia taitavammin kuin Jeesus Kristus. Hänen vertauksensa jäävät edelleen helposti mieleen. Miksi Jeesus käytti paljon juuri tätä opetusmenetelmää? Mikä teki hänen vertauksistaan tehokkaita? Miten me voimme oppia käyttämään tätä menetelmää?

4, 5. Miksi Jeesus käytti vertauksia?

⁴ Raamatussa esitetään kaksi tärkeää syytä siihen, miksi Jeesus käytti vertauksia. Ensinnäkin hän täytti näin sen, mitä hänestä oli ennustettu. Matteuksen 13:34, 35:ssä kerrotaan: ”Jeesus puhui ihmisjoukoille vertauksin. Ilman vertauksia hän ei tosiaankaan puhunut heille, jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeetan välityksellä: ’Avaan suuni ja puhun vertauksia.’” Matteuksen mainitsema profeetta oli psalmin 78:2 kirjoittaja, joka kirjoitti Jumalan hengen ohjauksessa satoja vuosia ennen Jeesuksen syntymää. Ajattele, mitä tämä tarkoittaa. Jehova päätti jo satoja vuosia etukäteen, että Messias opettaisi vertausten avulla. Jehovan täytyy siis pitää arvossa tätä opetusmenetelmää.

⁵ Jeesus selitti, mikä oli toinen syy siihen, että hän käytti vertauksia: hän halusi seuloa pois ne, joiden ”sydän oli paatunut” (Matteus 13:10–15; Jesaja 6:9, 10). Miten hänen vertauksensa paljastivat kuulijoiden vaikuttimet? Toisinaan hän halusi, että he pyytäisivät häntä selittämään vertaukset, jotta hänen sanansa avautuisivat heille täysin. Nöyrät ihmiset olivat halukkaita pyytämään selitystä, kun taas ylpeät tai välinpitämättömät eivät olleet. (Matteus 13:36; Markus 4:34.) Jeesuksen vertaukset siis paljastivat totuuden niille, joiden sydän kaipasi sitä, ja samalla kätkivät sen niiltä, joiden sydän oli ylpeä.

 6. Mitä hyödyllisiä tarkoituksia Jeesuksen vertaukset palvelivat?

⁶ Jeesuksen vertaukset palvelivat monia muitakin hyödyllisiä tarkoituksia. Ne herättivät ihmisten kiinnostuksen ja pakottivat heidät kuuntelemaan. Ne synnyttivät helposti tajuttavia mielikuvia. Kuten johdannossa todettiin, Jeesuksen vertaukset auttoivat kuulijoita muistamaan hänen sanansa. Vuorisaarna, sellaisena kuin se on merkitty muistiin Matteuksen 5:3–7:27:ään, on erinomainen esimerkki Jeesuksen runsaasta kielikuvien käytöstä. Erään laskelman mukaan se sisältää yli 50 kuvailmausta. Tämä on merkittävä määrä, kun pidetään mielessä, että koko vuorisaarna voidaan lukea ääneen noin 20 minuutissa. Tällöin kuvailmaus tulee vastaan keskimäärin lähes 20 sekunnin välein. Jeesus selvästikin tajusi kielikuvien arvon!

 7. Miksi meidän tulisi jäljitellä Jeesusta vertausten käytössä?

⁷ Kristuksen seuraajina haluamme jäljitellä hänen opetustapaansa, myös vertausten käyttöä. Niin kuin mausteet tekevät ruoasta herkullisempaa, tehokkaat vertaukset voivat tehdä opetuksestamme vetoavampaa. Hyvin valitut vertaukset voivat myös helpottaa tärkeiden totuuksien ymmärtämistä. Tarkastellaanpa nyt lähemmin joitakin seikkoja, jotka tekivät Jeesuksen vertauksista tehokkaita. Tämä auttaa meitä näkemään, miten voimme itse hyödyntää tätä arvokasta opetusmenetelmää.

8, 9. Miten Jeesus käytti yksinkertaisia vertauksia, ja mikä teki niistä tehokkaita?

⁸ Jeesus käytti opettaessaan usein helppotajuisia, vain muutaman sanan mittaisia vertauksia. Näillä yksinkertaisilla sanoilla hän kuitenkin loi eloisia mielikuvia ja opetti tärkeitä hengellisiä totuuksia selvästi. Kun hän esimerkiksi neuvoi opetuslapsiaan, ettei heidän pitänyt olla huolissaan päivittäisistä tarpeistaan, hän kohdisti huomion ”taivaan lintuihin” ja ”niittykukkiin”. Linnut eivät kylvä eivätkä leikkaa, kukat eivät kehrää eivätkä kudo. Silti Jumala huolehtii niistä. Asian ydin on helppo oivaltaa: jos kerran Jumala huolehtii linnuista ja kukista, niin varmasti hän pitää huolta ihmisistä, jotka asettavat ”Jumalan valtakunnan – – aina ensimmäiseksi elämässään”. (Matteus 6:26, 28–33.)

⁹ Jeesus käytti runsaasti myös metaforia, jotka ovat eräänlaisia kielikuvia. Metafora esittää kaksi eri asiaa ikään kuin samana. Nämäkin Jeesuksen vertaukset olivat yksinkertaisia. Kerran hän sanoi opetuslapsilleen: ”Te olette maailman valo.” Metaforan ydin tuskin jäi opetuslapsille epäselväksi: he voisivat sanoillaan ja teoillaan antaa hengellisen totuuden valon loistaa ja näin auttaa toisia ylistämään Jumalaa. (Matteus 5:14–16.) Jeesus käytti myös seuraavia metaforia: ”Te olette maan suola” ja ”Minä olen viiniköynnös, te olette oksat” (Matteus 5:13; Johannes 15:5). Tällaiset kielikuvat ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan erittäin tehokkaita.

10. Mainitse esimerkkejä siitä, miten opetettaessa voi käyttää vertauksia.

¹⁰ Miten voit opettaessasi käyttää vertauksia? Sinun ei tarvitse keksiä pitkiä, monimutkaisia kertomuksia. Yritä löytää yksinkertaisia vertauksia. Kuvittelepa, että keskustelet ylösnousemuksesta ja haluat havainnollistaa sitä, ettei kuolleiden herättäminen ole Jehovalle ongelma. Mikä vertaus tulee mieleesi? Raamatussa kuolemaa verrataan uneen. Voisit sanoa: ”Jumala voi herättää kuolleet yhtä helposti kuin me voimme herättää nukkuvan ihmisen.” (Johannes 11:11–14.) Entä mitä esimerkkiä voisit käyttää valaistaksesi sitä, että lapset tarvitsevat rakkautta ja hellyyttä voidakseen hyvin? Raamatussa on seuraavanlainen vertaus: lapset ovat ”kuin oliivipuun versot” (Psalmit 128:3). Voisit sanoa: ”Rakkaus ja hellyys ovat lapselle yhtä tärkeitä kuin auringonvalo ja vesi ovat puulle.” Mitä yksinkertaisempi vertaus on, sitä helpommin kuulijasi oivaltavat asian ytimen.

11. Miten Jeesuksen vertauksista heijastuvat arkielämän tilanteet, joita hän epäilemättä näki kasvuvuosinaan Galileassa?

¹¹ Jeesus oli taitava käyttämään vertauksia, jotka liittyivät ihmisten elämään. Monista hänen vertauksistaan heijastuvat arkielämän tilanteet, joita hän todennäköisesti näki kasvuvuosinaan Galileassa. Ajattelehan hetki hänen lapsuuttaan. Kuinka usein hänen täytyikään nähdä äitinsä jauhavan jyviä jauhoksi, lisäävän hapatetta taikinaan, sytyttävän lampun tai lakaisevan taloa (Matteus 13:33; 24:41; Luukas 15:8). Hän varmasti myös seurasi monta kertaa kalastajia, jotka laskivat verkkojaan Galileanjärveen, ja lapsia, jotka leikkivät torilla (Matteus 11:16; 13:47). Jeesus mainitsi vertauksissaan myös siementen kylvämisen, iloiset hääjuhlat ja auringossa kypsyvät viljapellot – tavallisia asioita, joita hän näki ympärillään (Matteus 13:3–8; 25:1–12; Markus 4:26–29).

12, 13. Miksi on huomionarvoista, että vertauksessaan lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta Jeesus puhui tiestä, joka johti Jerusalemista Jerikoon?

¹² Jeesus mainitsi vertauksissaan yksityiskohtia, jotka olivat kuulijoille tuttuja. Hän esimerkiksi aloitti vertauksen lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta sanomalla: ”Eräs mies oli menossa Jerusalemista alas Jerikoon ja joutui ryöstäjien uhriksi. He riisuivat ja pahoinpitelivät hänet. Sitten he menivät pois ja jättivät hänet maahan puolikuolleena.” (Luukas 10:30.) On huomionarvoista, että Jeesus puhui tiestä, joka johti Jerusalemista Jerikoon. Kertoessaan tämän vertauksen hän oli Juudeassa, melko lähellä Jerusalemia, joten hänen kuulijansa epäilemättä tiesivät kyseisen tien. Tie oli tunnetusti vaarallinen, varsinkin yksinäiselle kulkijalle. Se mutkitteli läpi syrjäseutujen, ja sen varrella oli monia paikkoja, joissa ryöstäjät saattoivat olla väijyksissä.

¹³ Jeesus sisällytti vertaukseensa muitakin tähän tiehen liittyviä yksityiskohtia, jotka olivat yleisesti tiedossa. Vertauksen mukaan tietä kulki myös pappi ja hänen jälkeensä leeviläinen, mutta kumpikaan ei pysähtynyt auttamaan ryöstön uhriksi joutunutta miestä (Luukas 10:31, 32). Papit palvelivat Jerusalemin temppelissä, ja leeviläiset auttoivat heitä. Monet papit ja leeviläiset asuivat Jerikossa silloin kun he eivät työskennelleet temppelissä, sillä Jeriko sijaitsi vain 21 kilometrin päässä Jerusalemista. Siksi heitä voitiin nähdä tuolla tiellä. Huomaa myös, että Jeesus sanoi miehen olevan ”menossa Jerusalemista alas”, ei ylös. Tämä ei herättänyt kuulijoissa ihmetystä. Jerusalem sijaitsi korkeammalla kuin Jeriko. Kun siis kulkija oli matkalla Jerusalemista poispäin, hän tosiaan ”oli menossa – – alas”.b Jeesus selvästikin piti kuulijat mielessään.

14. Miten voimme pitää kuulijat mielessämme käyttäessämme vertauksia?

¹⁴ Meidänkin on pidettävä kuulijat mielessämme, kun käytämme vertauksia. Mitkä asiat voivat vaikuttaa siihen, millaisia vertauksia valitsemme? Huomioon otettavia seikkoja voisivat olla ikä, ammatti ja kulttuuri- tai perhetausta. Esimerkiksi vertaus, joka sisältää yksityiskohtia maanviljelystä, saatetaan ymmärtää helpommin maaseudulla kuin suuressa kaupungissa. Sopivia vertauksia voi keksiä myös kuulijoiden arkielämästä, esimerkiksi heidän lapsistaan, talostaan, harrastuksistaan ja ruoastaan.

15. Miksi ei ole ihme, että Jeesus tunsi luomakunnan hyvin?

¹⁵ Monista Jeesuksen vertauksista käy ilmi, miten hyvin hän tunsi luontoa, muun muassa kasveja, eläimiä ja sääilmiöitä (Matteus 16:2, 3; Luukas 12:24, 27). Mistä hän oli saanut tällaiset tiedot? Varttuessaan Galileassa hänellä oli epäilemättä runsaasti mahdollisuuksia tarkkailla luontoa. Mikä tärkeintä, Jeesus on ”koko luomakunnan esikoinen” ja Jehova käytti häntä ”taitavana työntekijänä” luodessaan kaiken (Kolossalaisille 1:15, 16; Sananlaskut 8:30, 31). Onko mikään ihme, että Jeesus tunsi luomakunnan hyvin? Katsotaanpa, miten taitavasti hän käytti tietojaan.

16, 17. a) Mikä todistaa Jeesuksen tienneen hyvin, millaisia lampaat ovat? b) Mikä esimerkki osoittaa, että lampaat todella kuuntelevat paimenensa ääntä?

¹⁶ Muistat varmasti, että Jeesus sanoi itseään ”hyväksi paimeneksi” ja seuraajiaan ”lampaiksi”. Jeesuksen sanat osoittavat hänen tienneen hyvin, millaisia lampaat ovat. Hän tiesi, että paimenen ja lampaiden välillä on läheinen suhde. Hän oli nähnyt, että lampaat luottavat paimeneen ja seuraavat häntä uskollisesti. Miksi lampaat seuraavat paimentaan? ”Koska ne tuntevat hänen äänensä”, sanoi Jeesus. (Johannes 10:2–4, 11.) Tuntevatko lampaat todellakin paimenensa äänen?

¹⁷ George Smith kirjoitti omista havainnoistaan Palestiinan historiallista maantiedettä käsittelevässä kirjassaan: ”Joskus lepäilimme puoliltapäivin jollakin Juudean kaivoista, joille tulee kolme neljä paimenta laumoineen. Laumat sekoittuivat toisiinsa, ja ihmettelimme, miten kukin paimen saisi omansa takaisin. Mutta kun lampaat olivat saaneet juoda ja kisailla kyllikseen, paimenet nousivat yksi kerrallaan eri puolille laaksoa ja jokainen päästi oman yksilöllisen kutsuhuutonsa. Silloin kunkin paimenen lampaat lähtivät joukosta oman paimenensa luo, ja laumat poistuivat paikalta yhtä järjestyksellisesti kuin ne olivat tulleetkin.” (The Historical Geography of the Holy Land.) Jeesus osoitti vertauksellaan, että jos tunnemme hänen opetuksensa ja noudatamme niitä ja jos seuraamme häntä, hän pitää meistä huolta ”hyvänä paimenena”.

18. Mistä voimme löytää tietoa Jehovan luomisteoista?

¹⁸ Miten voimme oppia löytämään vertauksia luonnosta? Yksinkertaisia mutta tehokkaita vertauksia voi keksiä esimerkiksi eläinten ominaispiirteistä. Mistä voimme löytää tietoa Jehovan luomisteoista? Raamatussa on runsaasti tietoa eri eläimistä, ja toisinaan siinä puhutaan eläinten ominaisuuksista vertauskuvallisessa merkityksessä. Siinä käytetään esimerkiksi seuraavia vertauksia: nopea kuin gaselli tai leopardi, varovainen kuin käärme ja viaton kuin kyyhkynen (1. Aikakirja 12:8; Habakuk 1:8; Matteus 10:16).c Muita hyviä tietolähteitä ovat Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdet sekä ”Suunnittelun tulos?” -sarjan artikkelit ja videot jw.org-sivustolla. Voit oppia paljon tarkastelemalla sitä, miten julkaisuissamme käytetään yksinkertaisia vertauksia, jotka on otettu Jehovan ihmeellisestä luomakunnasta.

19, 20. a) Miten Jeesus käytti taitavasti erästä ajankohtaista tapahtumaa väärän käsityksen kumoamiseen? b) Miten voimme opettaessamme käyttää tosielämän esimerkkejä ja kokemuksia?

¹⁹ Myös tosielämästä otetut esimerkit voivat olla tehokkaita. Jeesus mainitsi kerran erään ajankohtaisen tapahtuman osoittaakseen vääräksi sen käsityksen, että onnettomuus kohtaa ihmistä, joka ansaitsee sen. Hän sanoi: ”Luuletteko, että ne 18, jotka kuolivat, kun Siloamin torni kaatui heidän päälleen, olivat syyllisempiä kuin kaikki muut Jerusalemissa asuvat?” (Luukas 13:4.) Noiden 18 ihmisen kuolema ei tosiaan johtunut mistään synnistä, joka olisi herättänyt Jumalan vihan. Heidän traagiseen kuolemaansa olivat syynä ”aika ja odottamattomat tapahtumat” (Saarnaaja 9:11). Jeesus siis kumosi väärän opetuksen viittaamalla kuulijoille tuttuun tapahtumaan.

²⁰ Miten voimme opettaessamme käyttää tosielämän esimerkkejä ja kokemuksia? Oletetaan, että käsittelet Jeesuksen läsnäolon merkkiä koskevan ennustuksen täyttymistä (Matteus 24:3–14). Voisit viitata tuoreisiin uutisiin sodista, nälänhädistä tai maanjäristyksistä ja osoittaa, että merkin eri piirteet toteutuvat parhaillaan. Tai kuvitellaanpa, että haluat valaista kokemuksen avulla sitä, millaisia muutoksia liittyy uuden persoonallisuuden ylle pukemiseen (Efesolaisille 4:20–24). Mistä tällaisen kokemuksen voisi löytää? Voisit ehkä kertoa jonkun seurakuntasi veljen tai sisaren omakohtaisen kokemuksen. Tosielämän esimerkkejä löytyy myös Jehovan todistajien julkaisuista ja jw.org-sivustolla olevasta sarjasta ”Raamattu voi muuttaa elämän”.

21. Millaisen palkan Jumalan sanan taitava opettaja saa työstään?

²¹ Jeesus tosiaan oli mestariopettaja! Kuten olemme havainneet tästä jaksosta, hänen elämäntehtävänsä oli opettaa ja saarnata ”valtakunnan hyvää uutista” (Matteus 4:23). Se on meidänkin elämäntehtävämme. Taitava opettaja saa työstään suuren palkan. Opettaessamme annamme jotain toisille, ja antaminen tekee onnelliseksi (Apostolien teot 20:35). Meille tuottaa iloa se, että tiedämme kertovamme toisille sellaista, millä on todellista ja kestävää arvoa: totuuden Jehovasta. Saamme iloa myös siitä, että tiedämme seuraavamme Jeesuksen, suurimman maan päällä eläneen opettajan, esimerkkiä.