Ylpeys käy lankeemuksen edellä

 1. Kuka puhui Sananlaskujen 16:18:nnessa olevat sanat, ja keihin ne soveltuvat?

”KOPEUS käy kukistumisen edellä, ylpeys lankeemuksen edellä”, kuuluvat muinaisaikain viisaimman kuninkaan sanat. Tämä viisas mies ymmärsi, että periaate soveltui häneenkin kuninkaana. Se ulottuu pitemmällekin ja soveltuu yhtä painokkaasti kansaan. – Sananl. 16:18.

 2. Miten Israelin kymmenen sukukunnan valtakunta ilmaisi kopeutta ja ylpeyttä ja millaisin seurauksin?

² Olemme aikaisemmissa numeroissa tarkastelleet, miten Israelin kymmenen sukukunnan pohjoinen valtakunta, jonka pääkaupunki oli Samaria, irtaantui ”Jehovan valtaistuimella” Jerusalemissa istuneen kuningas Daavidin suvun kuningashuoneesta. Lisäksi se veti alamaisensa pois Jerusalemin temppelissä suoritettavasta Jehovan palvonnasta hyläten siten Jehovan palvonnan ja hänen sanansa ja tullen ylpeäksi häntä kohtaan. Kansan rappeutumisen ja riutumisen alkaminen ei ollut vältettävissä. Se alkoi kompastella, koska Jumala salli sitten ympärillä olevien viholliskansojen tunkeutua sen alueelle. Tämä valtakunta lankesi 257 vuoden kuluttua täydelliseen luhistumiseensa, kun Assyria valloitti sen ja vei sen alamaiset pois ja hajotti heidät etäisiin maihin.

 3. a) Miten Juudan valtakunta ei hyötynyt Samarian kokemuksen näkemisestä? b) Mitä vertauskuvia Jehova käytti tuomioennustuksessaan, ja miten niiden piti täyttyä?

³ Samarian sisarvaltakunta Juuda ei oppinut mitään Samarian kukistumisesta, vaan ilmaisi samaten ylpeyttä Jehovaa kohtaan. Lopulta Jehova lähetti profeettansa Jeremian julistamaan siihen asti voimakkaimmat varoitukset. Hän vertasi tässä ennustuksessa Juudaan kohdistuvaa vihaansa viiniin, ja tämä viha piti vuodatettaman hänen tuomionsa toimeenpanossa. Malja esitti välinettä, jota hän oli käyttävä tuomion toimeenpanemiseksi. Hänen vihansa toteuttamiseksi Juudaa ja Jerusalemia ja monia muita kansoja kohtaan oli Nebukadnessar oleva tämä malja. Mutta myöhemmin piti Babylonin itsensä juoda hänen vihansa toisesta maljasta eli toisen välikappaleen, toisen kuninkaan avulla Babylonin Jehovaa ja hänen kansaansa kohtaan osoittaman jumalattomuuden ja ylpeyden takia. Tämän maljan juomisesta johtuva vaikutus on kuvailtu Jumalan Jeremialle lausumissa sanoissa:

PROFEETALLINEN VIHAN MALJA TARJOTAAN JUUDALLE

 4. Millainen vaikutus kuvaannollisen viinimaljan juomisella oli oleva, ja keiden piti juoda se?

⁴ ”Sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot Israelin Jumala: Juokaa ja juopukaa, oksentakaa ja kaatukaa, älkääkä enää nousko, – miekan edessä, jonka minä lähetän teidän keskellenne. Mutta jos he eivät tahdo ottaa maljaa sinun kädestäsi ja juoda, niin sano heille: Näin sanoo Herra Sebaot: Teidän täytyy juoda. Sillä katso, siitä kaupungista alkaen, joka on otettu minun nimiini, minä alotan onnettomuuden tuottamisen; ja tekö [kansat] jäisitte rankaisematta! Te ette jää rankaisematta, sillä minä kutsun miekan kaikkia maan asukkaita vastaan.” – Jer. 25:27–29.

 5. a) Miten Jeremia tarjosi maljan? b) Milloin ja miksi Jehova pani Jeremian kirjoittamaan ennustuskäärönsä Israelia ja Juudaa vastaan?

⁵ Jeremian piti kuvaannollisella tavalla panna Jerusalem ja Juudan maa sekä niiden hallitusmiehet juomaan ensin malja esittämällä tämä Jumalan vihan profeetallinen sanoma. Näiden sanojen kuuleminen oli kansoille vastenmielistä. Se oli kuin esimakua tuosta kuvaannollisesta viinimaljasta. Tämä tapahtui erityisesti Joojakimin, Juudan valtaistuimella olevan kolmanneksi viimeisen kuninkaan, hallitessa. Jehova sanoi Jeremialle: ”Ota kirjakäärö ja kirjoita siihen kaikki ne sanat, jotka minä olen puhunut sinulle Israelista ja Juudasta ja kaikista pakanakansoista siitä päivästä [vuodesta 647 eKr.] asti, jolloin minä aloin sinulle puhua, Joosian päivistä, aina tähän päivään saakka. Ehkäpä Juudan heimo, kuultuaan kaiken sen onnettomuuden, jonka minä aion heille tuottaa, kääntyy, kukin pahalta tieltään, ja niin minä annan anteeksi heidän pahat tekonsa ja syntinsä. – Jer. 36:1–3.

 6. Kuka luki kirjakäärön julkisesti, missä ja milloin?

⁶ Jeremia saneli Jehovan sanoman kirjurilleen Baarukille. Jeremia käski oman esteellisyytensä takia Baarukia viemään kirjoitetun sanoman Jerusalemin temppeliin ja lukemaan sen ääneen kaikille siellä paastopäivänä oleville. Tämä paastopäivä kuulutettiin yhdeksän kuukautta tai enemmänkin sen jälkeen kun Jeremia alkoi sanella ja laatia kirjakääröä. Kun Baaruk rohkeasti luki ennustuksen temppelin ylemmällä esipihalla, temppelin uudella sisäänkäytävällä, niin ruhtinas Gemarjan poika Miika oli siellä kuuntelemassa.

KIRJAN POLTTAMINEN

 7. a) Miten ruhtinaat suhtautuivat asiaan, kun he olivat kuulleet käärön lukemisen? b) Mikä kysymys kuningas Joojakimin suhteen nyt heräsi?

⁷ Miika ilmoitti asian, ja Baaruk kutsuttiin ruhtinasten eteen lukemaan ennustus heille. Sen jälkeen he ottivat kirjakäärön ja käskivät Baarukia ja hänen herraansa Jeremiaa kätkeytymään. Kuultuaan profeetallisesta kirjakääröstä kuningas Joojakim lähetti hakemaan sitä. Kuuntelisiko kuningas nyt ja kunnioittaisiko hän ennustusta, vai osoittaisiko hän ylpeyttä toimimalla vastoin sitä, mikä ei ollut nyt ainoastaan puhuttu, vaan myös henkeytetty ja kirjoitettu Jumalan sana?

 8. a) Miten kuningas menetteli juotuaan tämän profeetallisen ”maljan”? b) Miten Joojakim ilmaisi suurta ylpeyttä menettelyllään tässä tilaisuudessa?

⁸ Kaikki ruhtinaat seisoivat ympärillä, kun Jehudi luki kirjakäärön. ”Mutta kuningas istui talvihuoneessa – oli yhdeksäs kuukausi [marras-joulukuu] – ja hänen edessään oli palamassa hiilipannu. Ja aina kun Jehudi oli lukenut kolme tai neljä palstaa, leikkasi kuningas ne pois kirjurinveitsellä ja viskasi tuleen, joka oli hiilipannussa.” Kolme ruhtinasta pyysi hartaasti, ettei kuningas polttaisi Jeremian kirjakääröä, mutta hän ei ottanut sitä huomioon, vaan koko käärö poltettiin. Näin Joojakim saavutti ylpeytensä huipun Jehovaa kohtaan mennen niin pitkälle, että kirjaimellisesti poltti Jumalan kirjoitetun sanan. Yrittipä Joojakim ottaa kiinnikin Jeremian ja Baarukin, mutta turhaan. ”Herra kätki heidät.” – Jer. 36:4–26.

 9. a) Mitä Jehova käski sitten Jeremiaa tekemään, ja millainen oli Joojakimille lausuttu tuomio? b) Mitä kansojen pitäisi oppia tästä?

⁹ Tässä annettiin opetus, minkä pitäisi osoittaa kansoille, jotka yrittävät hävittää Jumalan sanaa polttamalla sitä tai jauhamalla sitä hienoksi tai kieltämällä sen hallitusalueeltaan, että heidän yrityksensä ovat turhia ja tyystin tehottomia, että Jehovan sana pysyy iankaikkisesti eivätkä jumalattomat ihmiset voi sitä hävittää. Jehova sanoi Jeremialle: ”Ota taas itsellesi toinen kirjakäärö, ja kirjoita siihen kaikki entiset sanat, jotka olivat edellisessäkin kirjakäärössä, jonka Juudan kuningas Joojakim poltti. Ja sano Juudan kuninkaasta Joojakimista: Näin sanoo Herra: Sinä olet polttanut tämän kirjakäärön sanoen: ’Miksi olet kirjoittanut siihen näin: Baabelin kuningas on tuleva ja hävittävä tämän maan ja lopettava siitä ihmiset ja eläimet?’ Sentähden sanoo Herra Juudan kuninkaasta Joojakimista näin: Hänellä ei ole oleva jälkeläistä, joka istuisi Daavidin valtaistuimella; ja hänen ruumiinsa viskataan pois, virumaan päivän helteessä ja yön kylmässä. Ja minä rankaisen häntä ja hänen jälkeläisiänsä ja hänen palvelijoitansa heidän pahojen tekojensa tähden. Ja minä annan tulla heille ja Jerusalemin asukkaille ja Juudan miehille kaiken sen onnettomuuden, jolla minä olen heitä uhannut, vaikka he eivät ole kuulleet.”

10. Mitä lisättiin kuvaannolliseen ”maljaan”, kun kirjakäärö kirjoitettiin uudelleen?

¹⁰ Jeremia totteli. Hän saneli kirjurilleen ”kaikki kirjan sanat, jonka Juudan kuningas Joojakim oli tulessa polttanut. Ja niihin lisättiin vielä paljon samankaltaisia sanoja.” – Jer. 36:27–32; 45:1–5.

JUUDA JOUTUU MAKSAMAAN VEROA BABYLONIALLE

11. a) Minä Joojakimin hallitusvuotena tämä tapahtui? Minä Nebukadnessarin hallitusvuotena? b) Oliko Joojakimin kolmivuotinen Babylonian vallanalaisuus alkanut tällöin? c) Miten Juudan valtakunta alkoi saada rangaistustaan, ennen kuin Joojakimin hallitus oli ohitse?

¹¹ Tämä tapahtui kuningas Joojakimin viidennen hallitusvuoden lopulla ja Nebukadnessarin toisena vuonna eli 624 eKr. Babylonian kuningas Nebukadnessar ei ollut vielä tullut Jerusalemia vastaan, mikä ilmenee siitä, että Joojakim pani vastalauseensa Nebukadnessarin hyökkäyksen ennustavalle profetialle. (Jer. 36:9, 29) Tämä auttaa meitä ymmärtämään niiden tapahtumien aikaa, mitkä on kerrottu 2. Kuningasten kirjan 24:1–6:ssa: ”Hänen aikanaan Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti liikkeelle, ja Joojakim tuli hänen palvelijakseen. Kolmen vuoden kuluttua tämä jälleen kapinoi häntä vastaan. Ja Herra lähetti hänen kimppuunsa kaldealaisten, aramilaisten, mooabilaisten ja ammonilaisten partiojoukkoja; hän lähetti ne Juudan kimppuun sitä tuhoamaan, Herran sanan mukaan, jonka hän oli puhunut palvelijainsa, profeettain, kautta. Mutta tämä tapahtui Juudalle Herran käskystä; . . . Ja Joojakim meni lepoon isiensä tykö. Ja hänen poikansa Joojakin tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.”

12. Mitkä johtopäätökset voidaan tehdä sen suhteen, milloin Nebukadnessar tuli Jerusalemiin ensimmäisen kerran ja milloin toisen kerran?

¹² Kuningas Nebukadnessar ei tehnyt Joojakimista vasalliaan eli palvelijaansa vuonna 628 eKr., Joojakimin hallituksen ensimmäisenä vuonna, vaan vuonna 620 eKr. Tämän vasalliuden kolmantena vuonna (ei hänen hallituksensa kolmantena vaan yhdentenätoista vuotena) Joojakim kapinoi ja lakkasi maksamasta veroa Babylonialle. Nebukadnessar tuli silloin toisen kerran rankaisemaan Joojakimia. Se tapahtui vuonna 618 eKr. – Katso M. S. ja J. L. Millerin Harper’s Bible Dictionary, vuoden 1952 painos, sivu 306, ”Joojakim”.

13. a) Mikä oli Nebukadnessarin aikomus Joojakimin suhteen hänen tullessaan toisen kerran Jerusalemia vastaan? b) Toteutuiko tämä aikomus? Selitä.

¹³ Jumalan ennustus oli sanonut Joojakimista: ”Hänet haudataan niinkuin aasi haudataan: raahataan pois ja viskataan Jerusalemin porttien tuolle puolen.” (Jer. 22:18, 19; 36:30) Nebukadnessarin aikomus oli ottaa kuningas Joojakim kiinni elävänä ja viedä vankina kahleissa Babyloniin, kuten 2. Aikakirjan 36:6 sanoo: ”Ja Nebukadnessar, Baabelin kuningas, lähti häntä vastaan ja kytki hänet vaskikahleisiin viedäkseen hänet Baabeliin.” Mutta Nebukadnessar ei ottanut koskaan Joojakimia vangiksi eikä tehnyt rauhaa hänen kanssaan, vaan hän kuoli Jerusalemissa. Raamattu ei ilmaise, miten se tapahtui. Hänen ruumiinsa heitettiin Jerusalemin muurien ulkopuolelle hänen ”kauhistustensa” takia. – 2. Aikak. 36:8.

JUUDAN JOHTOHENKILÖITTEN VANKEUS

14. a) Miten voimme saada sopusointuun Joojakinin tulon valtaistuimelle Jeremian 36:30:nnessä olevien sanojen kanssa? b) Milloin Nebukadnessarin hallituksen kahdeksas vuosi, jolloin Joojakin otettiin kiinni, alkoi ja milloin se loppui?

¹⁴ Hänen poikansa Joojakin hallitsi ainoastaan kolme kuukautta ja kymmenen päivää, niin lyhyen ajan, että sitä ei oteta lainkaan huomioon Jehovan Jeremialle 36. luvun 30. jakeessa lausumissa sanoissa. (2. Aikak. 36:9, 10) ”Siihen aikaan . . . Baabelin kuningas, ryntäsi kaupunkiin, hänen palvelijainsa saartaessa sitä. Niin Joojakin, Juudan kuningas, antautui Baabelin kuninkaalle . . . Ja Baabelin kuningas otti hänet vangiksi kahdeksantena hallitusvuotenaan.” Nebukadnessarin kahdeksas hallitusvuosi kesti juutalaisen kalenterin 1. kuun, niisanin, 1. päivästä heidän 12. kuunsa, adarin, 29. päivään. Tämä viimeinen päivä vastaa gregoriaanisessa kalenterissa maaliskuun 19:ttä, vuonna 617 eKr.

15. Miten laajakantoinen juutalaisten pakkosiirtolaisuus oli tällä kertaa, ja miten kuninkuus Jerusalemissa jatkui?

¹⁵ Tässä vankeuteen viennissä ”ei jäänyt jäljelle muita kuin maakansan köyhät. Hän siirsi Joojakinin vankina Baabeliin; samoin hän vei kuninkaan äidin, kuninkaan puolisot ja hänen hoviherransa sekä muut maan mahtavat pakkosiirtolaisina Jerusalemista Baabeliin, . . . Mutta Baabelin kuningas asetti hänen setänsä Mattanjan kuninkaaksi hänen sijaansa ja muutti hänen nimensä Sidkiaksi.” – 2. Kun. 24:8–17.

16. a) Milloin Daniel sanoo tämän Jerusalemin piirityksen tapahtuneen? b) Missä merkityksessä tämä oli Juudan kuninkaan kolmas vuosi, ja mikä vuosi se todellisuudessa oli? c) (Alaviite) Miten Josephus vahvistaa edellä olevan todistelun osittaisesta pakkosiirtolaisuusajasta?

¹⁶ Profeetta Daniel kirjoittaa tästä tapauksesta: ”Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena tuli Nebukadnessar, Baabelin kuningas, Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä.” (Dan. 1:1) Tämä Babylonian vasalliuden ”kolmas vuosi” oli Joojakimin koko hallituksen yhdestoista vuosi, mikä kesti adarin 29. päivään eli maaliskuun 19. päivään vuonna 617 eKr. Hän kuoli ennen yhdennentoista vuotensa loppua.a

17. a) Minkä merkityksellisten tapahtumien ei voitu sanoa toteutuneen vuonna 625 eKr.? b) Voitaisiinko Jeremian (25:11) ennustamien autioitusvuosien sanoa alkaneen vuonna 617 eKr.? Miksi on niin? c) (Alaviite) Missä merkityksessä voi Jeremian 52:28:nnessa mainittu tapaus olla ”seitsemäs vuosi” ja samalla Nebukadnessarin hallituksen ”kahdeksas vuosi”, kuten 2. Kuningasten kirjan 24:12 osoittaa? d) (Alaviite) Miten tämä auttaa saamaan sopusointuun Jeremian 52:29:nnen ”kahdeksannentoista vuoden” ja 2. Kuningasten kirjan 25:8:nnen ”yhdeksännentoista vuoden”?

¹⁷ Juutalaisten osittainenkaan pakkosiirtolaisuus ja vankeus Babyloniassa ei alkanut siis vuonna 625 eKr. kolmannen vuoden lopulla siitä, kun kuningas Joojakim alkoi hallita Jerusalemissa riippumattomana. Samoin ei profeetta Jeremian ennustama 70-vuotiskausikaan alkanut tuona vuonna 625 eKr. Ennustus, että Juudan maa piti käännettämän ylösalaisin kuin astia ja tyhjennettämän kaikista asukkaistaan, ei suinkaan täyttynyt silloin. Vielä kahdeksan vuotta myöhemminkin, vuonna 617 eKr., Joojakinin ollessa vankina Jerusalemin päämiesten kanssa, ainoastaan pieni osa kansasta vietiin pois. Kansan suuri enemmistö asui edelleen Jerusalemissa ja Juudan kaupungeissa, eikä maata ollut suinkaan jätetty asumattoman autioksi.b

18. a) Miten edellä olevat todistelut estävät meitä tekemästä samaa erehdystä, minkä kristikunnan ajanlaskijat tekevät? b) Mikä johti heidät harhaan?

¹⁸ Koska tehdään se erehdys, että Jerusalemin ja Juudan maan 70-vuotinen autionaoloaika aloitetaan sen jälkeen, kun kuningas Joojakim oli hallinnut Jerusalemissa vain kolme vuotta, niin kristikunnan historian ajanlaskijain aikataulussa on vähintään 19 vuoden virhe, mikä lyhentää ajanvirtaa näin monella vuodella. He tekevät näin, koska yrittävät saada Raamatun kertomukset sopusointuun Klaudios Ptolemaioksen, toisella vuosisadalla Kristuksen jälkeen eläneen aleksandrialaisen eli egyptiläisen astronomin, tähtitieteellisen ohjeen kanssa, mutta hänen tähtitieteellinen järjestelmänsä on jo kauan sitten osoitettu paikkansapitämättömäksi. Me emme ole tässä yhtä mieltä sellaisten ajanlaskijain kanssa.

19. a) Minkä järjestelyn Nebukadnessar teki Juudan kuninkuuden suhteen vuoden 617 eKr. vankeuden aikaan? b) Milloin oli siis Juudan ja Jerusalemin autioitus tuleva?

¹⁹ Tämän vankeuteen viemisen tapahtuessa vuonna 617 eKr. Juudan autioituksen alkamisen oli siis odotettava sen Juudan viimeisen kuninkaan, Sidkian, yhdenteentoista vuoteen, jolla Nebukadnessar vannotti alamaisuusvalan. – 2. Aikak. 36:13; Hes. 17:12–14.

PROFEETALLINEN VIHAN MALJA TARJOTAAN BABYLONILLE

20. a) Miten väärä profeetta Hananja vastusti Jeremiaa? b) Minkä poliittisen vierailun Sidkia suoritti? c) Kenen Babylonin käskynhaltijan eteen Sidkia todennäköisesti ilmestyi? d) Miten Jeremia käytti hyväkseen Sidkian Babyloniin tekemää vierailua?

²⁰ Ylpeä kuningas Joojakim oli kuollut häpeällisen kuoleman. Mutta tottelevainen pappi Jeremia jäi eloon ennustaakseen Jehovan puolesta. Kuningas Sidkian neljäntenä vuonna eli vuonna 614 eKr. Jeremia kirjoitti ennustuksen esittäen yksityiskohdittain Babylonin tulevan kukistumisen. Se oli päinvastainen kuin väärän profeetan Hananjan esittämä, minkä piti tehdä Jeremian Jerusalemia vastaan lausuma ennustus tyhjäksi. (Jer. 28:1–4) Samana vuonna kävi kuningas Sidkia majoitusmestarinsa Serajan kanssa Babylonissa poliittisista syistä, epäilemättä saadakseen jälleen Babylonian kuninkaan rauhoittumaan tuomalla henkilökohtaisesti Nebukadnessarille tulevan veron. Babylonin kaupungin käskynhaltijana näyttää tällöin olleen eräs Nabunaid, jolle kuningas Nebukadnessar ajatteli naittaa suosikkityttärensä Nictoriksen.c Jeremia käytti hyväkseen Sidkian vierailua antaen Serajan ottaa mukaansa Babylonin kukistumista ennustavan kirjakäärön ja lukea sen ääneen Babylonissa. Hän sanoo:

21. Kenen kautta ja millaisin sanoin ja teoin Jeremia tarjosi kuvaannollisesti Babylonille Jehovan vihan maljan?

²¹ ”Jeremia kirjoitti kaiken sen onnettomuuden, joka oli tuleva Baabelille, erityiseen kirjaan, . . . Ja Jeremia sanoi Serajalle: ’Kun tulet Baabeliin, niin katso, että luet kaikki nämä sanat. Ja sano: Herra, sinä olet puhunut tätä paikkaa vastaan: sinä olet hävittävä sen, niin ettei siinä asukasta ole, ei ihmistä eikä eläintä, vaan että se jää ikuiseksi erämaaksi. Ja kun olet lukenut tämän kirjan loppuun, sido siihen kivi ja viskaa se keskelle Eufratia, ja sano: Näin uppoaa Baabel eikä nouse enää siitä onnettomuudesta, jonka minä sille tuotan, vaan he vaipuvat.’” – Jer. 51:59–64.

22. Miten me opimme tarkastelluista tapahtumista 1. Korinttolaiskirjeen 10:12:nnessa olevien sanojen totuudenmukaisuuden?

²² Näistä tapahtumista, mitkä sattuivat Juudan valtakunnan viimeisinä päivinä Daavidin suvun kuninkaitten istuessa Jehovan valtaistuimella Jerusalemissa, opimme tämän läksyn: ”Sentähden, joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei lankea.” (1. Kor. 10:12) Jerusalem, suuren Kuninkaan kaupunki, jota Jehova Jumala oli siunannut niin runsaasti, jota hän oli suojellut monet vuodet sen sisarvaltakunnan Samarian kukistumisen jälkeenkin, oli saavuttanut huippunsa ylpeydessä ja kopeudessa, jopa mennen niin pitkälle, että se poltti Jehova Jumalan kirjoitetun sanan. Tämän jälkeen koko kansa alkoi nopeasti rappeutua ja kompastella vakavasti aina vapautensa menetykseen asti joutuen pakanakuninkaan vallanalaisuuteen, ja sen kukistuminen ja täydellinen autioitus oli uhkaamassa. Miten tämä tapahtui, sitä tarkastelemme tämän lehden myöhemmissä numeroissa.

23. Miten erityisesti Joojakimia koskeva kertomus ja seuraus hänen suorittamastaan kirjan polttamisesta lohduttaa nyt Jehovan kansaa?

²³ Raamattuja polttavat hallitukset ja ne, jotka yrittävät hävittää Jumalan sanan, Raamatun, tai pidättää sen kansalta kieltämällä sen ja vangitsemalla niitä, jotka omistavat Raamatun, ja vainoamalla niitä, jotka uskovat sen sanoman ja julistavat sitä, lankeavat vakavasti. Ne murskataan pian autioiksi, eivätkä ne kykene koskaan siitä nousemaan, koska ne ovat kopeita ja ylpeitä Jehovaa kohtaan.

[Alaviitteet]

”Mutta kuultuaan kolmantena vuonna, että Babylonian kuningas teki sotaretken egyptiläisiä vastaan, hän ei maksanutkaan veroa. Hän pettyi kumminkin toiveissaan, sillä egyptiläiset eivät uskaltaneet taistella tällöin. . . .

”Vähän aikaa sen jälkeen teki Babylonian kuningas sotaretken Joojakimia vastaan; . . . ja teki hänen pojastaan Joojakinista maan ja kaupungin kuninkaan ja otti myös arvokkaat johtohenkilöt vangiksi, kolmetuhatta luvultaan, ja vei heidät pois Babyloniaan. Heidän joukossaan oli profeetta Hesekiel, joka oli silloin vielä nuori. Ja tämä oli kuningas Joojakimin loppu, kun hän oli elänyt 36 vuotta ja hallinnut yksitoista. Mutta häntä seurasi valtakunnassa Joojakin, . . .” [Katso myös Hes. 1:1–3.]

Näin ollen voidaan Nebukadnessarin hallituksen Babylonian kuninkaana Jerusalemiin ja Juudaan kohdistuneeseen uhkaan katsoen laskea alkaneen vuonna 624 eKr. eli vuosi sen jälkeen, kun hän oli saanut voiton faarao Nekosta Karkemiissa. Tältä kannalta katsoen olisi Jeremian 52:28:nnessa mainittu ”seitsemäs vuosi” 618–617 eKr., mikä oli myös Jerusalemin kuninkaan Joojakimin yhdestoista vuosi. Mutta siitä, kun Nebukadnessar todella alkoi hallita Babyloniassa, 618–617 eKr. on hänen hallituksensa ”kahdeksas vuosi”. (2. Kun. 24:12) Hän vei siis todellisuudessa hallitessaan kahdeksatta vuottaan Babyloniassa pakkosiirtolaisuuteen edellä mainitut 3 023 juutalaista, ilmeisesti laskematta mukaan heidän vaimojaan ja perheitään, joihin kuului tuhansia. – 2. Kun. 24:14–16.

Edellisen mukaisesti olisi Jeremian 52:29:nnessä mainittu Nebukadnessarin ”kahdeksastoista vuosi” ”kahdeksastoista vuosi”, jona hän hallitsi Palestiinaa, mutta hänen koko Babylonian-hallintonsa ”yhdeksästoista vuosi”, kuten mainitaan 2. Kuningasten kirjan 25:8:nnessa.

[Kuva s. 44]

Joojakim polttaa Jumalan kirjoitetun sanan