’Juoskaa sillä tavalla, että saavuttaisitte palkinnon’
”Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilpajuoksussa, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa palkinnon? Juoskaa sillä tavalla, että saavuttaisitte sen.” – 1. KORINTTOLAISILLE 9:24.
1, 2. a) Mikä olisi suuri murhenäytelmä kristitylle nykyään? b) Minkä neuvon Paavali antoi 1. Korinttolaiskirjeen 9:24:ssä, ja miten se soveltui Korinton kristittyihin?
SEN piti olla 12 vuotta kestäneen uuvuttavan valmistautumisen suuri huippukohta. Mutta vähän yli puolivälissä kilpailua tuo nuori juoksijatar kompastui, ja hänen haaveensa olympiakisojen kultamitalista murskaantuivat. Tiedotusvälineissä hänen kaatumistaan sanottiin ”murhenäytelmäksi”.
2 Paljon murheellisempaa olisi kuitenkin se, että joku Jehovan todistaja ei onnistuisi juoksemaan loppuun elämän kilpajuoksua, varsinkin kun luvattu uusi järjestys on niin lähellä! (2. Pietari 3:13) On niin ollen sopivaa, että apostoli Paavali sanoi: ”Ettekö tiedä, että ne, jotka juoksevat kilpajuoksussa, tosin kaikki juoksevat, mutta vain yksi saa palkinnon? Juoskaa sillä tavalla, että saavuttaisitte sen.” (1. Korinttolaisille 9:24) Jotkut muinaisessa Korintossa olivat vaarassa epäonnistua, koska he tekivät itsekkäästi sitä, mikä heitä miellytti, vaikka se saattoi ’haavoittaa toisten omaatuntoa’. (1. Korinttolaisille 8:1–4, 10–12) Kilpajuoksun voittaminen edellytti kuitenkin uhrauksia, sillä Paavali sanoi: ”Jokainen kilpailuun osallistuva harjoittaa itsehillintää – – minä kuritan lyönnein ruumistani ja johdatan sitä kuin orjaa, etten itse toisille saarnattuani tulisi mitenkään kelpaamattomaksi.” – 1. Korinttolaisille 9:25–27.
3. a) Millainen Kolossassa vallinnut tilanne olisi voinut estää siellä asuvia kristittyjä saattamasta päätökseen kilpajuoksuaan? b) Oliko Kolossan kristittyjen viisasta opiskella filosofiaa ja mystisismiä?
3 Myöhemmin kirjoittaessaan kolossalaisille Paavali varoitti vielä yhdestä mahdollisesta vaarasta: miehistä, jotka ’riistäisivät heiltä’ elämän ’palkinnon’. (Kolossalaisille 2:18) Miten kristityt voisivat siis ’juosta sillä tavalla, että saavuttaisivat sen’? Ehdottiko apostoli, että he opiskelisivat filosofiaa ja mystisismiä voidakseen väitellä menestyksellisesti väärien opettajien kanssa? Ei, sillä kristityt olivat ’kuolleet maailman alkeisasioihin katsoen’ ja heidän ei olisi pitänyt haluta olla missään tekemisissä sen filosofioiden ja perinteiden kanssa. – Kolossalaisille 2:20.
4. Miten Jumalan tahdon ”täsmällinen tuntemus” auttaisi Kolossan kristittyjä?
4 Paavali kannusti siksi uskovia tovereitaan keskittämään ponnistelunsa siihen, että he täyttyisivät ”hänen [Jumalan] tahtonsa täsmällisellä tuntemuksella kaikessa viisaudessa ja hengellisessä käsityskyvyssä”. Niin, ”täsmällinen tuntemus” – ei tyhjänpäiväinen teoriointi – auttaisi heitä ’vaeltamaan Jehovan arvon mukaisesti, jotta he voisivat täysin miellyttää häntä’. (Kolossalaisille 1:9, 10; ks. myös Kolossalaisille 3:10.) Tosin useimmat Kolossan kristityt kykenivät luultavasti toistamaan Raamatun perusopetukset. Mutta heidän tuli tutkimisen ja mietiskelyn avulla mennä perusasioita pitemmälle ja tulla lujasti ’lasketuiksi perustukselle’, joka on Kristus. (Kolossalaisille 1:23; 1. Korinttolaisille 3:11) Heidän saatuaan tällaisen syvällisen ymmärryksen ’kukaan ei pystyisi pettämään heitä suostuttelevilla puheilla’. (Kolossalaisille 2:4) Käyttämällä taitavasti Jumalan sanaa he pystyisivät kumoamaan tehokkaasti keiden tahansa enkelien palvojien ja judaistien väitteet. – 5. Mooseksen kirja 6:13; Jeremia 31:31–34.
5. a) Mainitse joitakin esimerkkejä ”syvistä asioista”, jotka kypsän kristityn tulisi tuntea ja ymmärtää. b) Miten erään sisaren kokemus ilmaisee siinä piilevän vaaran, ettei hanki ”täsmällistä tuntemusta”?
5 Oletko sinä sitten mennyt pitemmälle kuin ”alkeisoppiin” ja tutkinut ”Jumalan syviä asioita”? (Heprealaisille 6:1; 1. Korinttolaisille 2:10) Voitko esimerkiksi tunnistaa Ilmestyskirjan pedot tai selittää, mikä hengellinen temppeli on? (Ilmestyksen 13. luku; Heprealaisille 9:11) Osaatko selittää Jehovan todistajien nykyisen järjestön raamatulliset perusteet? Onko sinulla hyvät pohjatiedot Raamatun opeista? Eräs kristitty sisar havaitsi vaikeaksi puolustaa uskomuksiaan keskustellessaan kolminaisuudesta erään naisen kanssa. Myöhemmin tämä nainen antoi sisarellemme Jehovan järjestöä herjaavaa kirjallisuutta. ”Se masensi minua hengellisesti erittäin suuresti”, tämä todistaja muistelee. Onneksi eräs vanhin pystyi paljastamaan vastustajien väärät väitteet ja palauttamaan sisaremme uskon. (Juudas 22, 23) Sisar sanoi: ”Nyt ymmärrän, miksi Seura kehottaa aina rukoilemaan, tutkimaan ja mietiskelemään.”
”Ihmispelko”
6. a) Mikä on osoittautunut kompastuskiveksi joillekuille Jumalan palvelijoille? Esitä joitakin Raamatun esimerkkejä. b) Mikä aiheuttaa usein ihmispelkoa?
6 ”Ihmispelko panee paulan”, varoitti viisas mies. (Sananlaskut 29:25) Ja toisinaan sairaalloinen ”kuoleman pelko” tai liiallinen halu olla toisten hyväksymä työntää ihmisen tähän ansaan. (Heprealaisille 2:14, 15) Esimerkiksi Elia vastusti pelottomasti Baalin palvojia. Mutta kun kuningatar Iisebel määräsi hänet teloitettavaksi, ”hän [pelästyi, UM] ja lähti matkaan pelastaakseen henkensä ja tuli Beersebaan”. (1. Kuningasten kirja 19:1–3) Sinä yönä, jona Jeesus pidätettiin, apostoli Pietari antoi myös vallan ihmispelolle. Vaikka Pietari oli kerskunut: ”Herra, olen valmis menemään kanssasi sekä vankilaan että kuolemaan”, niin kun häntä syytettiin yhdeksi Kristuksen opetuslapsista, ”hän alkoi kirota ja vannoa: ’En tunne sitä miestä!’” – Luukas 22:33; Matteus 26:74.
7. a) Mikä oli luultavasti todellinen syy siihen, että jotkut Kolossassa yrittivät sulauttaa kristillisyyden judaismiin? b) Keillä näyttää nykyään olevan sama vaikutin?
7 Pelokas halu saada toisten hyväksyntä on saattanut olla todellinen syy siihen, että jotkut yrittivät sulauttaa kristillisyyden judaismiin. Kun judaistit nousivat esiin Galatiassa, Paavali paljasti heidän ulkokultaisuutensa sanoessaan: ”Kaikki ne, jotka tahtovat esiintyä edukseen lihassa, yrittävät pakottaa teitä tulemaan ympärileikatuiksi vain siksi, että heitä ei vainottaisi.” (Galatalaisille 6:12) Voisiko olla niin, että samanlainen ihmisten hyväksynnän halu on myös ollut niiden vaikuttavana voimana, jotka ovat äskettäin lähteneet Jehovan järjestöstä?
8, 9. a) Miten joku kristitty voisi nykyään ilmaista ihmispelkoa? b) Miten tämä pelko voidaan voittaa?
8 Kristittyjen täytyy ponnistella sellaisten pelkojen voittamiseksi. Jos olet vastahakoinen saarnaamaan kotiasi lähellä olevilla alueilla tai jos pidätyt todistamasta sukulaisille, työtovereille tai koulutovereille, muista kysymys, jonka Jehova esittää Jesajan 51:12:ssa: ”Mikä olet sinä, että pelkäät ihmistä, joka on kuolevainen, ihmislasta, jonka käy niinkuin ruohon?” (Vrt. Matteus 10:28.) Palauta mieleesi, että ”Herraan luottavainen on turvattu”. (Sananlaskut 29:25) Pietari voitti ihmispelkonsa ja kuoli lopulta marttyyrikuoleman. (Johannes 21:18, 19) Ja monet veljet ilmaisevat nykyään samanlaista rohkeutta.
9 Eräs lähetystyöntekijä, joka palvelee sellaisessa maassa, jossa saarnaamistyö oli kiellettyä, sanoi: ”Kokoukseen tai palvelukseen meneminen vaatii uskoa, kun tietää, että voi joutua poliisin pidättämäksi.” Mutta siellä toimivat veljet sanoivat psalmistan tavoin: ”Herra [Jehova, UM] on minun puolellani, en minä pelkää; mitä voivat ihmiset minulle tehdä?” (Psalmit 118:6) Työ kukoisti tuossa maassa, ja äskettäin se tunnustettiin laillisesti. Säännöllinen osallistuminen kenttäpalvelukseen auttaa sinua varmasti kehittämään samaa luottamusta Jehovaan.
Perhesiteet
10. a) Mikä tunneperäinen tarve on yleismaailmallinen, ja miten se yleensä tyydytetään? b) Esitä Raamatun esimerkkejä miehistä, joiden kiintymys vaimoonsa oli voimakkaampi kuin heidän suhteensa Jehovaan.
10 Eräs kirja toteaa: ”Yksilön yleismaailmallinen tarve kaikissa yhteiskunnissa ja kaikissa yhteiskunnan lohkoissa on tarve ’kuulua’ ja omistaa jotain merkittävää, joka ’kuuluu’ hänelle.” (The Individual, Marriage, and the Family) Tämä tarve tyydytetään tavallisesti Jehovan asettaman perhejärjestelyn välityksellä. (Efesolaisille 3:14, 15) Usein Saatana käyttää kuitenkin häikäilemättä hyväkseen sitä kiintymystä, jota tunnemme perheenjäseniä kohtaan. Aadamin voimakkaat tunteet hänen vaimoaan kohtaan saivat hänet ilmeisesti jättämään huomioon ottamatta seuraukset ja kapinoimaan hänen kanssaan. (1. Timoteukselle 2:14) Entä miten kävi Salomon? Vaikka hän oli kuuluisa viisaudestaan, ”kun Salomo vanheni, taivuttivat hänen vaimonsa hänen sydämensä seuraamaan muita jumalia, niin ettei hän antautunut ehyin sydämin Herralle Jumalallensa – –. Ja Salomo teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.” – 1. Kuningasten kirja 11:4–6.
11. Miten Eeli ’kunnioitti poikiansa enemmän kuin Jehovaa’?
11 Muistatko iäkkään Eelin, Israelin ylimmäisen papin? Hänen poikansa Hofni ja Piinehas olivat ”kelvottomia miehiä”, jotka ”eivät välittäneet Herrasta”. He osoittivat häpeämätöntä piittaamattomuutta Jehovan uhreja kohtaan ja harjoittivat sukupuolista moraalittomuutta ”niiden naisten kanssa, jotka toimittivat palvelusta ilmestysmajan ovella”. Eeli tyytyi kuitenkin vain esittämään sävyisiä vastalauseita (”Miksi te sellaista pahaa teette?”), mutta ei tehnyt mitään heidän poistamisekseen tuosta etuoikeutetusta virasta. Itse asiassa hän ’kunnioitti poikiaan enemmän kuin Jehovaa’, ja se johti hänen – ja heidän – kuolemaansa! – 1. Samuelin kirja 2:12–17, 22, 23, 29–34; 4:18.
12. a) Minkä varoituksen Jeesus esitti perhesiteistä? b) Millaista maailmallista järkeilyä jotkut saattaisivat harrastaa sukulaisten suhteen, mutta onko tämä Raamatun mukaan sopivaa?
12 Väärin suunnattu uskollisuus voisi siksi estää sinua elämän kilpajuoksussasi. Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Joka on kiintynyt isään tai äitiin enemmän kuin minuun, ei ole minun arvoiseni, ja joka on kiintynyt poikaansa tai tyttäreensä enemmän kuin minuun, ei ole minun arvoiseni.” (Matteus 10:37; Luukas 14:26) Mutta entä jos omainen jättää totuuden tai erotetaan? Seuraisitko tuota sukulaista tuhoon noudattaen maailmallista ajatusta, että ”veri on vettä sakeampaa”? Vai panisitko luottamuksesi Psalmin 27:10:n sanoihin: ”Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa”?
13. Miten Koorahin pojat osoittivat uskollisuutensa Jehovaa kohtaan, ja miten heitä sen vuoksi siunattiin?
13 Koorahin pojilla oli sellainen luottamus. Heidän isänsä johti kapinaa Mooseksen ja Aaronin valtaa vastaan. Jehova osoitti kuitenkin dramaattisesti tukevansa Moosesta ja Aaronia, kun hän teloitti Koorahin ja hänen salaliittolaistoverinsa. ”Mutta Koorahin pojat eivät kuolleet.” (4. Mooseksen kirja 16:1–3, 28–32; 26:9–11) Ilmeisesti he kieltäytyivät liittymästä kapinaan isänsä kanssa, ja Jehova siunasi heidän uskollisuutensa jättämällä heidät henkiin. Heidän jälkeläisillään oli myöhemmin etu kirjoittaa osia Raamattuun! – Ks. Psalmien 42, 44–49, 84, 85, 87 ja 88 ensimmäistä jaetta.
14. Mikä kokemus valaisee siitä koituvan siunausta, että asettaa uskollisuuden Jehovaa kohtaan sukulaisia kohtaan osoitettavan uskollisuuden edelle?
14 Uskollisuus johtaa nykyäänkin siunauksiin. Eräs nuori todistaja muistaa, millaisen kannan hän ja hänen veljensä omaksuivat, kun heidän kauan toimettomana ollut kristitty äitinsä solmi avioliiton olematta raamatullisesti vapaa edellisestä avioliitostaan. ”Me ilmoitimme tilanteesta vanhimmille”, hän muistelee, ”ja koska hän ei asunut kotona, päätimme rajoittaa seurusteluamme hänen kanssaan, kunnes vanhimmat voisivat käsitellä asian. Se oli meille vaikeinta, mitä olimme koskaan kokeneet.” Äiti protestoi: ”Merkitseekö teidän iankaikkinen elämänne teille enemmän kuin minä?” He vastasivat: ”Suhteemme Jehovaan merkitsee enemmän kuin mikään muu.” Tämä kolaus sai naisen ilmaisemaan vilpitöntä katumusta, hän toipui hengellisesti ja palvelee jälleen toimeliaana hyvän uutisen julistajana.
15. a) Miten jotkut vanhemmat ovat antaneet omien lastensa tulla kompastuskiviksi? b) Miten vanhemmat voivat auttaa sekä itseään että jälkeläisiään saamaan elämän?
15 Jotkut ovat antaneet omien lastensa tulla kompastuskiveksi. Jotkut vanhemmat eivät ole ymmärtäneet, että ”hulluus on kiertynyt kiinni poikasen sydämeen”, ja he ovat antaneet lastensa seurustella läheisesti maailman ihmisten kanssa, käydä kyseenalaisissa seuranpitotilaisuuksissa ja jopa seurustella vastakkaiseen sukupuoleen kuuluvan kanssa, vaikka he ovat olleet liian nuoria avioliittoon. (Sananlaskut 22:15) Millaiseen traagiseen tulokseen sellainen sallivaisuus usein johtaa? Hengelliseen haaksirikkoon. (1. Timoteukselle 1:19) Jotkut lisäävät tuohon väärään menettelyyn vielä sen, että he peittävät vilpillisesti lastensa väärinteot! (Sananlaskut 3:32; 28:13) Mutta pitämällä uskollisesti kiinni Raamatun periaatteista vanhemmat auttavat sekä itseään että lapsiaan saamaan elämän palkinnon. – 1. Timoteukselle 4:16.
Ovatko ystäväsi ”viisaita” vai ”tyhmiä”?
16. a) Miten ystävillämme voi olla meihin voimakas vaikutus? b) Ketkä ovat erityisen alttiita ystävien vaikutukselle, ja miksi?
16 Eräs kirja huomauttaa: ”Halu saada läheisten ystäviensä arvonanto painostaa suuresti mukautumaan heidän mittapuihinsa.” (Sociology: Human Society) Eräs toinen kirja osoittaa, että nuoret ovat erityisen alttiita tällaiselle painostukselle. Siinä sanotaan: ”[Tämä johtuu] niistä muutoksista, joita he kokevat ruumiissaan, käsityksissään itsestään ja suhteissaan perheeseensä. Se johtaa siihen, että nuoret alkavat käyttää enemmän aikaa ystäviensä kanssa ja vähemmän aikaa perheensä kanssa.” – Adolescence.
17. a) Esitä esimerkki Sananlaskujen 13:20:n sanojen totuudellisuudesta. b) Millaisia ystäviä voitaisiin pitää ”viisaina”? c) Miten nuoret voivat nykyään noudattaa nuoren Samuelin esimerkkiä?
17 Ei ole syytä väheksyä Sananlaskujen 13:20:n sanoja: ”Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.” Eräs kristitty tyttö myöntää: ”Koulussa oleva huono seura alkaa tosiaan vaikuttaa minuun. Huomasin tänään koulussa kielelläni jo kirosanan – – se oli vähällä päästä suustani, mutta en sanonut sitä.” On surullista, että niin sanotut ystävät ovat saaneet jotkut kristityt nuoret sortumaan hyvin vakaviin väärintekoihin. Mutta jos sinä olet nuori, joka haluaa saada palkinnon, yritä hankkia ystäviä – sellaisia jotka ovat hengellismielisiä, joiden käytös on rehti ja joiden puhe on rakentavaa. Muista, että nuori Samuel ei seurustellut Eelin kelvottomien poikien kanssa. Hän ahersi ’palvellen Herraa’, ja niin heidän turmeluksensa ei vaikuttanut häneen. – 1. Samuelin kirja 3:1.
Pyri saavuttamaan palkinto!
18. a) Miten jotkut veljet saattavat kenties tahattomasti estellä meitä elämän kilpajuoksussamme? b) Mikä voi suojella meitä sellaiselta vahingolliselta vaikutukselta?
18 Varo siis, ettei kukaan riistä sinulta elämän palkintoa. Tämä ei tietenkään merkitse, että sinun tulisi suhtautua veljiisi epäluuloisesti. Toisinaan jotkut veljet voivat kenties tahattomasti sanoa sellaista, mikä masentaa sinua. (’Miksi työnnät jatkuvasti itseäsi esiin? Luuletko olevasi ainoa, joka saa elämän?’) He saattavat jopa töykeästi tuomita vilpittömät ponnistelusi. (’En kerta kaikkiaan voi ymmärtää miten voit olla tienraivaaja, vaikka sinulla on perhe. Se ei todellakaan ole oikein lapsiasi kohtaan.’) Muista kuitenkin, että Jeesus torjui Pietarin ajatuksen ’hellittää’. (Matteus 16:22, 23) Käytä Raamatun valmentamia korviasi ’koettelemaan sanoja’, äläkä anna sellaisten sanojen vaikuttaa itseesi, joissa ei ole totuuden kaikua. (Job 12:11) Muista, että Paavali sanoi: ”Jos joku kilpailee vaikkapa urheilukisoissa, häntä ei seppelöidä, ellei hän ole kilpaillut sääntöjen mukaisesti.” (2. Timoteukselle 2:5) Niinpä siis Jumalan ”sääntöjen” – ei epäraamatullisten mielipiteitten – täytyy ohjata ajatteluasi. – Vrt. 1. Korinttolaisille 4:3, 4.
19, 20. a) Miten Joosefin veljet yrittivät aiheuttaa hänelle vahinkoa, ja miten Joosef suhtautui heidän epäystävällisyyteensä? b) Miten voimme välttää kompastumasta epätäydellisiin ihmisiin? c) Mitä meidän tulisi päättää palkinnon suhteen ja miksi?
19 Toisinaan joku toinen kristitty saattaa ’pistää’ sinua jollakin ajattelemattomalla sanalla. (Sananlaskut 12:18) Älä anna tämän saada sinua keskeyttämään elämän kilpajuoksua! Muista Joosefia. Hänen omat veljensä suunnittelivat hänen murhaamistaan, ja vaikka he eivät murhanneetkaan häntä, he myivät hänet lopulta julmaan orjuuteen. Joosef ei kuitenkaan antanut tämän katkeroittaa itseään eikä saada häntä ’vihoittelemaan Herralle’. (Sananlaskut 19:3) Sen sijaan että hän olisi kostanut, hän antoi heille myöhemmin tilaisuuden osoittaa asenteensa muuttuneen. Ja havaittuaan heidän katumuksensa hän ”suuteli kaikkia veljiään ja itki heidän rinnoillaan”. Kuten Jaakob myöhemmin sanoi, ’jousimiehet [Joosefin mustasukkaiset veljet] hätyyttivät häntä, ampuivat ja ahdistivat häntä’. Joosef maksoi heidän vihansa kuitenkin ystävällisyydellä. Tämä kokemus ei heikentänyt häntä, vaan ”hänen kättensä voima oli notkea” (UM). – 1. Mooseksen kirja 37:18–28; 44:15–45:15; 49:23, 24.
20 Sen sijaan että kompastuisit epätäydellisiin ihmisiin, ’juokse siis jatkuvasti sillä tavalla, että saavutat’ palkinnon! Anna Joosefin tavoin koettelevien tilanteitten pikemminkin vahvistaa kuin heikentää sinua. (Vrt. Jaakob 1:2, 3.) Osoittautukoon rakkautesi Jumalaa kohtaan niin voimakkaaksi, ettei kukaan ihminen tule sinulle kompastuskiveksi. (Psalmit 119:165) Muista aina, että Jehova tarjoaa sinulle elämän palkintoa – palkintoa jota ei voi sanoin kuvailla ja joka menee yli ymmärryksen. Älköön kukaan ihminen riistäkö sitä sinulta!
Muistatko?
◻ Miksi täsmällinen tieto on niin arvokasta kristityille?
◻ Miten on mahdollista voittaa ihmispelko, joka on estänyt joitakuita saamasta elämää?
◻ Miten jonkun oma perhe voisi osoittautua kompastuskiveksi?
◻ Miten kristityn tulisi suhtautua toisten kristittyjen masentaviin tai jopa vahingollisiin sanoihin?
[Kuva s. 16]
Täyttämällä mielemme ja sydämemme täsmällisellä tiedolla me varustaudumme kumoamaan erheellisiä ajatuksia
[Kuva s. 18]
Pietari kielsi Jeesuksen ihmispelon vuoksi. Myöhemmin tämä apostoli voitti tuon pelon. Samoin täytyy kaikkien tosi kristittyjen voittaa