Kokoontuminen Jumalan antamaa vapautta rakastavien kanssa
JEHOVAN TODISTAJAT ovat ainutlaatuisia todella monin tavoin. Ainoastaan he puhuvat ”puhdasta kieltä”. (Sefanja 3:9, UM) Vain he ovat yksimielisiä ja pelkästään heillä on se rakkauden tunnusmerkki, josta Jeesus Kristus puhui. (Johannes 13:35) Lisäksi vain he nauttivat siitä vapaudesta, jonka totuus Jeesuksen Kristuksen mukaan toisi, kuten sanotaan Johanneksen 8:32:ssa: ”Te tulette tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.”
Nuo sanat, jotka Jumalan Poika Jeesus Kristus lausui opetuslapsilleen, ovat pitäneet paikkansa. Kaikki ne Jehovan todistajat, jotka olivat läsnä ”Vapautta rakastavien” piirikonventeissa, ymmärtävät nuo sanat paremmin kuin koskaan. Konventin ohjelma on auttanut heitä käsittämään, mitä eri puolia heidän vapauteensa sisältyy ja miten heidän tulee käyttää vapauttaan, sekä sen, että heidän vapauteensa liittyy vastuu ja että vapaaseen kansaan kuuluminen on suurenmoinen siunaus.
Ensimmäinen näistä ajankohtaisista ja käytännöllisistä konventeista pidettiin pohjoisella pallonpuoliskolla 7. kesäkuuta 1991 Los Angelesissa Kaliforniassa. Ohjelma aloitettiin kello 10.20 musiikilla, minkä jälkeen oli laulu ja rukous. Vaikuttava avajaispuhe perustui Jaakobin 1:25:een. Tämä jae kuuluu The Jerusalem Bible -käännöksen mukaan: ”Mies, joka katsoo kiinteästi vapauden täydelliseen lakiin ja tekee näin jatkuvasti – ei vain kuunnellen ja sitten unohtaen sen, vaan soveltaen sitä toimeliaasti – tulee olemaan onnellinen kaikessa tekemisessään.” Mehän katsomme peiliin nähdäksemme, täytyykö meidän kohentaa ulkonäköämme, ja samalla tavoin meidän tulee jatkuvasti katsoa vapauteen kuuluvaan Jumalan täydelliseen lakiin saadaksemme tietää, mitä muutoksia meidän pitää tehdä persoonallisuudessamme. Meidän pitäisi myös katsoa tuohon peiliin hellittämättä.
Sitten oli vuorossa puheenjohtajan puhe ”Tervetuloa kaikki te vapautta rakastavat”. Jehovan todistajat rakastavat vapautta ja he haluavat pysyä vapaina. Puhuja lainasi joitakin arvovaltaisia oikeustieteellisiä lähteitä, joiden mukaan vapautta ei voi olla ilman lakia. Kristityt eivät todellakaan ole vapaita tekemään mitä tahansa, mutta he ovat vapaita tekemään Jehovan tahdon. He haluavat käyttää vapauttaan täysin määrin, mutta he eivät halua käyttää sitä väärin. Varsinkin vuodesta 1919 lähtien Jehovan todistajien vapaus on kasvamistaan kasvanut. Puhuja tarkasteli konventtien teemoja ja kristillisiä julkaisuja, joissa on korostettu vapautta. Kaikki konventin osanottajat saisivat konventissa lisää tietoa Jumalan antamasta vapaudesta ja siitä, miten sitä tulee käyttää.
Näiden ytimekkäiden ajatusten esittämisen jälkeen haastateltiin joitakuita vapautta rakastavia, jotka riemuitsivat konventissa olemisestaan. Tällaiset konventit ovat riemuitsemisen aikaa, samalla tavoin kuin suuri ilo oli tunnusomaista muinaisen Israelin kolmelle vuotuiselle juhlalle. Monissa haastatteluissa kävi ilmi, että konventit ovat hengellisesti rakentavia, iloisia tilaisuuksia.
Seuraavaksi esitettiin avainpuhe ”Jumalan antaman vapautemme tarkoitus ja käyttö”. Tästä puheesta konventissa läsnä olevat oppivat, että vain Jehovalla on ehdoton vapaus, koska hänellä on ylin valta ja koska hän on kaikkivaltias. Joskus hän kuitenkin rajoittaa omaa vapauttaan oman nimensä vuoksi ja luomustensa hyödyksi olemalla hidas vihaan ja harjoittamalla itsehillintää. Kaikkien hänen älyllisten luomustensa vapaus on suhteellista, sillä he ovat Jehovan vallan alaisia, ja hänen luonnonlakinsa ja moraalilakinsa rajoittavat heitä. Jehova on antanut heille vapautta, jotta he voisivat nauttia elämästään, mutta varsinkin siksi, että he tuottaisivat kunniaa ja iloa hänelle palvomalla häntä. Koska Jehovan todistajat ovat käyttäneet vapauttaan hyvin, heidät tunnetaan kautta maailman heidän hyvästä käytöksestään ja palvelusinnostaan.
Perjantai-iltapäivä
”Oletko kiireinen kuolleissa teoissa vai Jehovan palvelemisessa?” oli perjantai-iltapäivän ohjelmajakson ensimmäisen puheen ajatuksia herättävä aihe. Kuolleita tekoja ovat lihan teot, mutta myös hengellisesti kuolleet, turhat ja hedelmättömät teot, esimerkiksi suunnitelmat suurten tulojen hankkimiseksi. Rehellinen itsetutkistelu on tässä suhteessa erittäin tärkeää, jotta saisimme selville, ovatko Valtakunnan edut etusijalla elämässämme.
Seuraava puhe käsitteli samansuuntaista teemaa ”Tehtävämme täyttäminen Jumalan palvelijoina”. Puhuja osoitti, ettei kristittyjen tulisi tyytyä vain nimelliseen palvelukseen tai pelkkien tuntitavoitteiden saavuttamiseen. Heidän tulisi pyrkiä olemaan tehokkaita kaikissa kristillisen palveluksensa piirteissä. Näitä ajatuksia tähdennettiin näytteen ja haastattelujen avulla. Kaikkia kehotettiin suorittamaan palveluksensa mahdollisimman täydessä määrin.
Puheessa ”Vapaa mutta vastuullinen kansa” puhuja korosti sitä, että Jehovan kansaan kuuluvat arvostavat vapautta, jonka totuus on heille antanut, mutta he eivät saa unohtaa, että siihen liittyy myös vastuu. Heidän tulee käyttää vapauttaan Jehovan ylistämiseen, ei pahojen tekojen puolustelemiseen. Kristittyinä he ovat tilivelvollisia ”esivalloille” ja heidän tulisi olla yhteistyössä myös seurakunnan vanhinten kanssa. (Roomalaisille 13:1) Lisäksi he ovat vastuussa pukeutumisestaan, ulkoasustaan ja käytöksestään. Heidän ei pitäisi koskaan unohtaa sitä, että ”kukin meistä on tekevä itsestään tilin Jumalalle”. – Roomalaisille 14:12; 1. Pietari 2:16.
Sitten käsiteltiin sitä, että kaikkien kristittyjen täytyy olla ”Pelottomia tämän maailman lopun lähestyessä”. Ihmiset pelkäävät sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta kristittyjen tulee pelottomasti täyttää tehtävänsä. Pelottomuus on seuraus Jehovaan luottamisesta, sillä mitä enemmän kristitty pelkää olla miellyttämättä Jumalaa, sitä vähemmän hän pelkää muita ihmisiä. Lohduttavien raamatunkohtien muisteleminen voi vahvistaa ihmistä ja tehdä hänet pelottomaksi. Jotta Jumalan palvelijat voisivat olla hengellisesti vahvoja ja pelottomia, heidän täytyy myös käyttää täysin hyödykseen kaikki tilaisuudet olla uskonveljiensä seurassa. Kaikkien tulee muistaa myös rukouksen merkitys pelottomana pysymisessä. Pysymällä pelottomina kristityt säilyttävät hyvän suhteen Jehova Jumalaan.
Ensimmäisen päivän ohjelma päättyi hyvin opettavaan näytelmään Vapautetut edistämään tosi palvontaa. Muuan nykyajan perhe oppi siinä jotain Esralta ja hänen 7 000 hengen vahvuiselta joukoltaan, jotka tekivät uhrauksia päästäkseen takaisin Jerusalemiin. Se auttoi jokaista konventissa läsnä olevaa tarkastelemaan omaa arvomaailmaansa ja pohtimaan, miten hän voisi lisätä palvelusetujaan. Tässä näytelmässä riitti opittavaa niin vanhoille kuin nuorillekin.
Lauantaiaamupäivä
Musiikkijakson, laulun, rukouksen ja raamatullisen päivän tekstin tarkastelun jälkeen lauantaiaamupäivän ohjelmassa seurasi puhesarja, jonka teemana oli ”Vapauteen liittyvä vastuu perhepiirissä”. Sen ensimmäisessä osassa ”Miten isät voivat jäljitellä Jehovaa” annettiin isille neuvoja eri tavoista, joilla he voivat jäljitellä taivaallista Isäämme. Ensimmäisen Timoteuksen kirjeen 5:8:ssa vaaditaan, että he huolehtivat perheestään sekä aineellisesti että hengellisesti. He jäljittelevät Jehovaa olemalla hyviä perheensä opettajia ja antamalla tarvittaessa rakkaudellista kuria. Näitä ajatuksia tuotiin esiin myös monissa haastatteluissa.
Puhesarjan toisessa osassa käsiteltiin aihetta ”Vaimon osa tukijana”. Aluksi tähdennettiin, että vaimolla on kristillisessä perheessä arvokas tukijan osa. Mitä se vaatii häneltä? Sitä, että hän on sopivan alamainen eikä koskaan painosta miestään tekemään mitään sellaista, mitä vain hän tahtoo. Hänen täytyy huolehtia hyvin velvollisuuksistaan miestään ja lapsiaan kohtaan, ja hän voi saada todellista tyydytystä siitä, että hän pitää kodin siistinä ja puhtaana. Kristittynä sananpalvelijana hänellä voi myös olla monia tilaisuuksia osallistua kenttäpalvelukseen. Näiden Raamatun neuvojen viisautta korostettiin haastattelemalla yhtä perhettä.
Puheessa ”Lapset jotka kuuntelevat ja oppivat” kiinnitettiin huomiota nuoriin. Valmentamalla lapsiaan kuuntelemaan ja oppimaan vanhemmat tuottavat kunniaa Jehovalle ja osoittavat rakkautta hengellisiä veljiään ja omia jälkeläisiään kohtaan. Vanhempien ja lasten välille syntyy luja side, jos he viettävät aikaansa yhdessä laadukkaasti. Vanhempien täytyy olla valmiit vastaamaan lastensa kysymyksiin ja ruokkimaan lastensa tiedonhalua. Jälleen osoitettiin haastattelujen avulla, miten se voidaan tehdä.
Seuraavaksi annettiin hyvä neuvo: ”Pysy vapaana palvellaksesi Jehovaa.” Miten se tehdään? Pysymällä vapaina maailmallisen uran tavoittelusta, aikaa vievistä harrastuksista ja materialistisista päämääristä. Jeesus ja apostoli Paavali antoivat meille hyvän esimerkin olemalla uhrautuvaisia. Jehovan kansaan kuuluvien tulee pitää silmänsä yksinkertaisena, Valtakunnan etuihin kohdistettuna. Hankittaessa aineellista on viisaampaa säästää nyt ja ostaa myöhemmin kuin ostaa nyt ja maksaa myöhemmin. Nuorten täytyy varoa haaveilemasta sukupuolielämän nautinnoista ja maailmallisesta urasta. Naimattoman tienraivaajan haastattelussa tuotiin esiin, mitä siunauksia on siitä, että pysyy vapaana palvelemaan Jehovaa.
Lauantaiaamupäivän ohjelma päättyi puheeseen ”Astukaa vapauteen vihkiytymisen ja kasteen kautta”. Kastettavien mieleen palautettiin se, että vaikka Aadamin kapina syöksikin luomakunnan orjuuteen, niin mahtava Vapauttaja, Jeesus Kristus, avasi uhrillaan tien vapauteen. Puhuja osoitti, mitä vapautuminen Jumalan tahdon tekemistä varten merkitsi, ja käsitteli niitä velvollisuuksia ja siunauksia, jotka kastettavia odottivat.
Lauantai-iltapäivä
Lauantai-iltapäivän ohjelma alkoi tutkivalla kysymyksellä: ”Kenen etua etsit?” Maailma heijastaa Panettelijan itsekästä henkeä. Kristittyjen tulee kuitenkin jäljitellä Jeesuksen Kristuksen uhrautuvaa henkeä. Hän antoi todella suurenmoisen esimerkin! Hän jätti taivaan kirkkauden ja uhrasi sitten ihmiselämänsä meidän puolestamme. Siitä, kenen etua etsimme, tulee haaste, kun kristittyjen välillä syntyy erimielisyyksiä liike- tai raha-asioissa, kun erilaiset persoonallisuudet törmäävät vastakkain ja niin edelleen. Sellaiset tilanteet koettelevat kristityn rakkautta. Jos hän kuitenkin etsii toisten etua, hän saa varmasti todeta, että antamisesta koituu enemmän siunauksia kuin saamisesta, ja hän saa Jehovan hyväksynnän.
Sitten käsiteltiin kristityille tärkeää teemaa ”Hengellisen heikkouden tunnistaminen ja voittaminen”. Tässä puheessa korostettiin sitä, miten tarpeellista on tunnistaa hengellisen heikkouden oireet ja toimia sitten päättäväisesti Saatanan torjumiseksi ja hänen ansojensa välttämiseksi. Jehovan palvelijoiden tulee kehittää syvää rakkautta Jehovaa kohtaan ja vihaa pahaa kohtaan. Tämän vuoksi heidän pitää oppia tuntemaan Jehova tutkimalla Raamattua säännöllisesti ja määrätietoisesti sekä yksin että perheenä. Heidän täytyy karttaa kaikkea sellaista viihdettä, jossa ihannoidaan väkivaltaa ja sukupuolista moraalittomuutta. (Efesolaisille 5:3–5) Säännöllinen rukoileminen ja kokouksissa käyminen ovat myös ensiarvoisen tärkeitä hengellisten heikkouksien voittamisessa.
Kaikkein eniten keskustelua herätti ehkä puhe, jonka teemana oli ”Onko avioliitto onnellisuuden avain?”. Kovin monet nuoret ajattelevat sen olevan! Puhuja selitti kuitenkin, että on lukemattomia uskollisia henkiluomuksia, jotka ovat onnellisia, vaikka eivät olekaan naimisissa, ja että myös monet vihkiytyneet kristityt ovat onnellisia, vaikka he eivät olekaan iestyneet avioliittoon. Monet avioparit eivät sen sijaan ole onnellisia, kuten korkeat avioeroluvut osoittavat. Kun vähänkin miettii niitä runsaita siunauksia, joita kaikki vihkiytyneet kristityt saavat, tajuaa, että vaikka avioliitto voikin olla siunaus, se ei ole onnellisuuden avain.
Seuraavaksi oli vuorossa puhesarja ”Kristillinen vapaus meidän aikanamme”. Ensimmäinen puhuja tarkasteli ”Kristillisen vapautemme piirteitä”. Yksi näistä piirteistä on vapaus vääristä uskonnollisista opetuksista, joita ovat esimerkiksi kolminaisuus, ihmissielun kuolemattomuus ja ikuinen kidutus. Vapaus synnin orjuuttavasta ikeestä on myös yksi vapauden piirre. Kristityt ovat tosin epätäydellisiä, mutta he ovat vapaita sellaisista huonoista tavoista kuin tupakoinnista, uhkapelien pelaamisesta, juoppoudesta ja sukupuolisesta moraalittomuudesta. Lisäksi he ovat vapaita toivottomuudesta, sillä heillä on toivo paratiisista, ja tuo toivo saa heidät kertomaan siitä myös muille.
Seuraava puhuja kysyi: ”Vaalitko omasta puolestasi tuota vapautta?” Vaaliminen merkitsee jonkin pitämistä arvossa, jostakin huolehtimista. Voidakseen tehdä niin Jumalan palvelijan täytyy olla varuillaan, jottei mikään saisi häntä ylittämään kristillisen vapauden rajoja. Maailman vapaus on petollinen valhe, sillä se johtaa synnin ja turmeluksen orjuuteen.
Tämän puhesarjan viimeisen puheen pitäjä puhui aiheesta ”Vapautta rakastavat pysyvät lujina”. Pysyäkseen lujina kristittyjen täytyy pysyä lähellä taivaallisia vanhempiaan, Jehovaa ja hänen vaimonkaltaista järjestöään. Jehovan kansaan kuuluvat eivät voi antaa luopioiden propagandan ohjata itseään sivuun. Heidän täytyy torjua ne, jotka esittävät moraalittomia ehdotuksia. Voidakseen pysyä lujina jumalisessa vapaudessa kristittyjen täytyy ’elää hengen mukaan’. – Galatalaisille 5:25.
Päivän viimeinen puhe oli todellinen ilonaihe. Sen teemana oli ”Suurin ihminen joka koskaan on elänyt”. Jeesus Kristus oli suurin ihminen, koska hän vaikutti ihmisten elämään voimakkaammin kuin kaikki armeijat, laivastot, valtiopäivät ja kuninkaat yhteensä. Hän oli Jumalan Poika, joka oli olemassa taivaassa ennen kuin hän tuli maan päälle. Jeesus jäljitteli taivaallista Isäänsä puheessaan, opetuksessaan ja elämäntavassaan niin hyvin, että hän saattoi sanoa: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” (Johannes 14:9) Jeesus osoitti todella hyvin, että ”Jumala on rakkaus”. (1. Johannes 4:8) Käsiteltyään laajasti Jeesuksen ominaisuuksia puhuja totesi, että Vartiotornissa oli vuoden 1985 huhtikuusta lähtien julkaistu kirjoitussarjaa ”Jeesuksen elämä ja palvelus”. Sitten hän ilmoitti, että vastaukseksi moniin pyyntöihin Seura julkaisi uuden kirjan Suurin ihminen joka koskaan on elänyt. Siinä on 133 lukua ja se on painettu nelivärisenä. Kirjoitussarjan aineistoa on muokattu, ja se on kokonaisuudessaan sisällytetty kirjan 448 sivulle. Tämä konventtipäivä päättyi erityisen iloisissa tunnelmissa.
Sunnuntaiaamupäivä
Sunnuntaiaamuna esitettiin puhesarja ”Ihmisten kalastajina toimiminen”. Puheessa ”Kirjaimellinen ja kuvaannollinen kalastaminen” laskettiin perusta seuraaville puheille. Puhuja osoitti, että annettuaan eräille kalastajille ihmeen avulla valtavan kalansaaliin Jeesus pyysi heitä tulemaan ihmisten kalastajiksi. Jonkin aikaa Jeesus valmensi opetuslapsiaan ihmisten kalastamisessa, ja vuoden 33 helluntaista lähtien he auttoivat puolestaan menestyksellisesti lukuisia miehiä ja naisia tulemaan opetuslapsiksi.
Seuraava puhuja käsitteli Matteuksen 13:47–50:ssä esitettyä kuvausta nuotasta. Hän osoitti, että tuo vertauskuvallinen nuotta tarkoitti sekä voideltuja kristittyjä että kristikuntaa, joka teki paljon työtä kääntäessään, julkaistessaan ja levittäessään Raamattuja, vaikka sen työn kautta koottiinkin valtavat määrät kelpaamattomia kaloja. Varsinkin vuodesta 1919 lähtien on ollut käynnissä erottelutyö: kelpaamattomat kalat heitetään menemään ja hyvät kootaan astioiden kaltaisiin seurakuntiin, joissa tosi kristittyjä suojellaan ja säilytetään Jumalan palvelukseen.
Puhesarjan kolmas puhe ”Ihmisten kalastaminen maailman eri osissa” korosti kaikkien vihkiytyneiden kristittyjen velvollisuutta osallistua maailmanlaajuiseen kalastamiseen. Nyt tätä työtä tekee yli 4 000 000 ihmistä yli 200 maassa, ja viime vuosina kastettujen määrä on ollut yli 230 000 joka vuosi. Kaikkia Jehovan kansaan kuuluvia kannustettiin kehittämään kalastustaitoaan, ja useita erityisen taitavia ”kalastajia” haastateltiin.
Seuraavassa puheessa, ”Hereillä pysyminen ’lopun aikana’”, puhuja luetteli seitsemän apukeinoa, joiden avulla Jumalan kansaan kuuluvat voivat pysyä hereillä: taisteleminen häiritseviä tekijöitä vastaan, rukous, tämän järjestelmän loppua koskevan varoituksen kaiuttaminen, Jehovan järjestön yhteydessä pysyminen, itsetutkistelu, täyttyneiden ennustusten miettiminen ja sen muistaminen, että heidän pelastuksensa on nyt lähempänä kuin silloin, kun heistä tuli uskovia.
Aamupäivän ohjelman lopuksi käsiteltiin aihetta ”Ketkä pelastuvat ’ahdistuksen ajasta’?”. Puhuja osoitti, että Jooelin ennustus täyttyi osittain apostolien aikaan, täyttyy edelleen nykyaikana ja lopullisesti lähitulevaisuudessa.
Sunnuntai-iltapäivä
Iltapäiväohjelma alkoi esitelmällä aiheesta ”Tervehtikäämme riemuiten Jumalan uutta vapauden maailmaa!” Tässä puheessa käsiteltiin edelleen konventin teemaa, vapautta. Siinä kerrottiin Jumalan sanassa ennustetusta uudesta maailmasta, jossa ihmiset ovat vapaita väärän uskonnon, poliittisten ja taloudellisten ainesten ja toisten rotujen aiheuttamasta sorrosta. Myös synnistä ja kuolemasta vapaudutaan. Ihmiset tulevat täysin terveiksi, niin että he pystyvät elämään ikuisesti onnellisina paratiisimaassa. Vanhurskautta rakastavilla on silloin täysi syy ylistää uuden maailman Tekijää huudahtamalla: ”Kiitos, Jehova, siitä, että meillä vihdoinkin on todellinen vapaus!”
Esitelmän jälkeen oli vuorossa piirikonventtien uusi piirre: konventtiviikolle tarkoitetun Vartiotornin tutkisteluaineiston käsittely. Sitten esitettiin konventin lopuksi innostava puhe ja kehotus ”Vapautta rakastavat, edistykää jatkuvasti”. Puhuja kertasi lyhyesti vapautta käsitelleen konventin kohokohtia. Hän tähdensi sitä, miten onnellisia Jehovan kansaan kuuluvat ovat vapautensa ansiosta, luetteli seikkoja, joissa kristityt olivat edistyneet, ja kehotti heitä edistymään jatkuvasti yksimielisinä, jotta he saisivat niittää lisää siunauksia. Hän päätti puheensa sanoihin: ”Kun teemme näin, siunatkoon Jehova edelleen meitä kaikkia, niin että voimme edistyä jatkuvasti vapautta rakastavina.”
”Luomakunta alistettiin turhuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan alistajan toimesta, sen toivon varaan, että itse luomakuntakin vapautetaan turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen.” – Roomalaisille 8:20, 21.
[Kuvat s. 25]
Nuori konventin osanottaja Prahassa
[Kuvat s. 26]
1. Kastettavat kulkevat kastepaikalle Prahassa
2. Uusi Jehovan todistaja kastetaan Tallinnassa
3. Konventtilaiset iloitsivat uudesta julkaisusta Usolje-Sibirskojessa Siperiassa
4. ”Uuden maailman käännös” julkaistaan tšekiksi ja slovakiksi Prahan konventissa