Tosi Jumalan pelkäämisestä koituva hyöty
”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka opetan sinulle, mikä hyödyllistä on, johdatan sinua sitä tietä, jota sinun tulee käydä.” (JESAJA 48:17)
1. Mitä onnettomuuksia olisi voitu torjua jumalanpelon avulla?
JOS Aadam olisi kehittänyt jumalanpelkoa, se olisi voinut estää häntä tekemästä syntiä, joka tuotti hänelle itselleen ikuisen kuoleman ja hänen jälkeläisilleen murhetta tuhansiksi vuosiksi. Jos muinainen Israelin kansa olisi noudattanut Jehovan neuvoa pelätä häntä ja rakastaa häntä, tuota kansaa ei olisi viety vankina Babyloniin eikä se olisi torjunut Jumalan Poikaa eikä syyllistynyt hänen verensä vuodattamiseen. Jos maailma pelkäisi nykyään Jumalaa, valtiovalta ja liikemaailma eivät olisi turmeltuneita eikä olisi rikollisuutta eikä sotaa. (Sananlaskut 3:7.)
2. Miksi meidän tulee kehittää Jehovan pelkoa huolimatta ympärillämme olevan maailman olosuhteista?
2 Huolimatta siitä, mitä ympärillämme oleva maailma tekee, me voimme kuitenkin yksilöinä, perheinä ja Jehovan palvelijoiden seurakuntina hyötyä siitä, että kehitämme tosi Jumalan pelkoa. Tämä on sopusoinnussa seuraavan muistutuksen kanssa, jonka Mooses esitti Israelin kansalle: ”Mitä Herra, sinun Jumalasi, sinulta muuta vaatii, kuin että pelkäät Herraa, sinun Jumalaasi, että aina vaellat hänen teitänsä ja rakastat häntä, ja että palvelet Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi, noudattaen Herran käskyjä – – että menestyisit.” (5. Mooseksen kirja 10:12, 13.) Muun muassa mitä hyötyä meille koituu siitä, että pelkäämme Jehovaa, tosi Jumalaa?
Viisaus – arvokkaampaa kuin kulta
3. a) Mikä on ensimmäinen hyöty, jonka voimme saada? b) Mitä psalmi 111:10 merkitsee?
3 Ensiksikin ihminen hyötyy saamalla tosi viisautta. Psalmissa 111:10 sanotaan: ”Herran pelko on viisauden alku.” Mitä se merkitsee? Viisaus on kykyä käyttää tietoa menestyksellisesti ratkaistakseen ongelmia, torjuakseen vaaran ja saavuttaakseen tiettyjä tavoitteita. Siihen sisältyy terve arvostelukyky. Sellaisen viisauden alku, ensimmäinen osa, perustus, on Jehovan pelko. Miksi? Koska koko luomakunta on hänen kättensä työtä. Se on riippuvainen hänestä. Hän on antanut ihmiskunnalle tahdonvapauden, mutta ei kykyä ohjata askeleitaan menestyksellisesti ilman hänen ohjaustaan (Joosua 24:15; Jeremia 10:23). Vain jos arvostamme noita elämän perusasioita ja elämme sopusoinnussa niiden kanssa, menestyksemme on kestävää. Jos Jehovan tuntemuksemme antaa meille järkkymättömän vakaumuksen siitä, että Jumalan tahto varmasti menestyy ja että hänen lupauksensa ja kykynsä palkita uskollisuus ovat varmat, jumalanpelko saa meidät toimimaan viisaasti (Sananlaskut 3:21–26; Heprealaisille 11:6).
4, 5. a) Miksi erään nuoren miehen yliopistokoulutus jätti hänet vaille tosi viisautta? b) Miten tämä mies ja hänen vaimonsa hankkivat myöhemmin todellista viisautta, ja miten tämä muutti heidän elämänsä?
4 Tarkastellaanpa erästä esimerkkiä: Vuosikymmeniä sitten muuan nuorimies opiskeli Saskatchewanin yliopistossa Kanadassa. Opinto-ohjelmaan sisältyi biologia, ja hänelle opetettiin kehitysteoriaa. Suoritettuaan loppututkinnon hän erikoistui atomifysiikkaan ja sai stipendin jatkaakseen opintojaan Toronton yliopistossa. Opiskellessaan hän näki suurenmoisia todisteita atomien rakenteen järjestyksellisyydestä ja suunnitelmallisuudesta. Hän ei kuitenkaan saanut vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Kuka on suunnitellut kaiken tämän? Milloin? Ja miksi? Jos hänellä ei ollut vastauksia noihin kysymyksiin, saattoiko hän mitenkään käyttää tietojaan viisaasti maailmassa, joka oli silloin sodassa? Mikä ohjaisi häntä? Kansallismielisyyskö? Vai halu saada aineellista hyötyä? Oliko hän todellisuudessa hankkinut tosi viisautta?
5 Saatuaan opintonsa päätökseen tuo nuorimies ja hänen vaimonsa alkoivat pian tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Jumalan omasta sanasta he alkoivat saada vastauksia, joita vaille he olivat aiemmin jääneet. He oppivat tuntemaan Luojan, Jehova Jumalan. Kun he tutkivat, mitä tapahtui Moosekselle Punaisellamerellä sekä Danielille ja hänen tovereilleen Babylonissa, he oppivat, miten tärkeää on pelätä Jumalaa, ei ihmisiä (2. Mooseksen kirja 14:10–31; Daniel 3:8–30). Sellainen jumalanpelko sekä todellinen rakkaus Jehovaa kohtaan alkoivat vaikuttaa heissä. Pian heidän koko elämänsä suunta muuttui. Lopultakin tämä nuorimies tunsi Hänet, jonka kätten töitä hän oli opiskellut biologian yhteydessä. Hän alkoi ymmärtää sen Persoonan tarkoitusta, jonka viisauden ilmenemismuotoja hän oli nähnyt opiskellessaan fysiikkaa. Sen sijaan että hän olisi käyttänyt tietojaan valmistaakseen välineitä, jotka tuhoaisivat hänen lähimmäisiään, hän ja hänen vaimonsa halusivat auttaa toisia rakastamaan Jumalaa ja rakastamaan lähimmäistään. He ilmoittautuivat kokoaikaiseen palvelukseen Jumalan valtakunnan julistajina. Myöhemmin he kävivät Vartiotornin raamattukoulun Gileadin, ja heidät lähetettiin lähetystyöntekijöiksi.
6. Jos meillä on Jehovan pelkoon ankkuroituvaa viisautta, mitä lyhytnäköisiä pyrkimyksiä kartamme ja mitä teemme sen sijaan?
6 Kaikki eivät tietenkään voi olla lähetystyöntekijöitä. Mutta meillä kaikilla voi olla sitä viisautta, joka ankkuroituu Jehovan pelkoon. Jos kehitämme tuota viisautta, emme omaksu innokkaasti sellaisten ihmisten ajatuksia, jotka vain arvailevat elämän tarkoitusta. Keskitymme tutkimaan Raamattua, jonka on henkeyttänyt elämän Lähde, Jehova Jumala – hän voi antaa meille ikuisen elämän. (Psalmit 36:10; Kolossalaisille 2:8.) Sen sijaan että meistä tulisi tuhon partaalla horjuvan kaupallisen järjestelmän orjia, me tyydymme Jehovan neuvon mukaisesti ruokaan ja vaatteisiin, samalla kun nostamme suhteemme Jumalaan elämämme tärkeimmäksi asiaksi (1. Timoteukselle 6:8–12). Sen sijaan että toimisimme ikään kuin tulevaisuutemme riippuisi hyvään asemaan pääsemisestä tässä maailmassa, uskomme Jehovan sanaan, kun siinä sanotaan, että maailma on häviämässä ja samoin sen halu, mutta että se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti (1. Johanneksen kirje 2:17).
7. a) Miten Sananlaskujen 16:16 auttaa meitä saamaan tasapainoisen näkemyksen arvoista? b) Mitä palkintoja saamme Jumalan tahdon asettamisesta elämämme keskipisteeksi?
7 Sananlaskujen 16:16:ssa meitä kannustetaan sanomalla totuudenmukaisesti: ”Parempi kultaa on hankkia viisautta [viisautta, joka lähtee Jehovan pelosta], kalliimpi hopeata hankkia ymmärrystä.” Sellainen viisaus ja ymmärrys saavat meidät asettamaan Jumalan tahdon tekemisen elämämme keskipisteeksi. Minkä työn Jumala sitten on uskonut todistajiensa tehtäväksi tänä ihmishistorian aikakautena? Saarnaamisen hänen Valtakunnastaan ja vilpitönsydämisten ihmisten auttamisen tulemaan Jeesuksen Kristuksen aidoiksi opetuslapsiksi. (Matteus 24:14; 28:19, 20.) Tämä työ tuottaa palkintona tosi tyydytystä ja paljon onnellisuutta. Raamatussa sanotaan hyvin aiheellisesti: ”Autuas [”onnellinen”, UM] se ihminen, joka on löytänyt viisauden.” (Sananlaskut 3:13.)
Suoja väärintekoa vastaan
8. a) Mitä muuta hyötyä saadaan Jumalan pelkäämisestä? b) Miltä pahalta varjellumme? c) Miten jumalanpelosta tulee mahtava, motivoiva voima?
8 Jumalan pelkääminen hyödyttää toiseksi siten, että varjellumme tekemästä pahaa. Ne, jotka kunnioittavat syvästi Jumalaa, eivät päätä itse, mikä on hyvää ja mikä pahaa. He eivät pidä pahana sitä, minkä Jumala sanoo olevan hyvää, eivätkä he ajattele sen, minkä Jumala sanoo olevan pahaa, olevan hyvää. (Psalmit 37:1, 27; Jesaja 5:20, 21.) Sitä paitsi ihminen, jonka vaikuttimena on jumalanpelko, ei tyydy vain sen tietämiseen, minkä Jehova sanoo olevan hyvää ja minkä hän sanoo olevan pahaa. Sellainen ihminen rakastaa sitä, mitä Jehova rakastaa, ja vihaa sitä, mitä Jehova vihaa. Siksi hän toimii Jumalan normien mukaisesti. Niinpä, kuten Sananlaskujen 16:6:ssa sanotaan, ”Herran pelolla paha vältetään”. Sellaisesta jumalanpelosta tulee mahtava, motivoiva voima, jonka avulla ihminen voi tehdä sellaista, mihin hän ei ehkä pystyisi omassa voimassaan.
9. Miten erään meksikolaisnaisen voimakas halu välttää herättämästä Jumalassa tyytymättömyyttä vaikutti hänen päätökseensä, ja mikä oli tulos?
9 Vaikka jumalanpelko vasta alkaisi kehittyä ihmisessä, se saattaa antaa hänelle voimaa pidättyä jostakin, mitä hän voisi katua lopun elämäänsä. Esimerkiksi muuan meksikolaisnainen, joka oli raskaana, kysyi eräältä Jehovan todistajalta abortista. Todistaja luki naiselle muutaman raamatunkohdan ja sanoi sitten: ”Luojalle elämä on hyvin tärkeä, jopa syntymättömien elämä.” (2. Mooseksen kirja 21:22, 23; Psalmit 139:13–16.) Lääkärin tekemät tutkimukset olivat viitanneet siihen, että hänen lapsensa saattaisi olla epänormaali. Mutta nyt se, mitä nainen oli nähnyt Jumalan sanasta, sai hänet päättämään, että hän synnyttäisi tuon lapsen. Hänen lääkärinsä kieltäytyi enää ottamasta häntä vastaan, ja hänen aviomiehensä uhkasi jättää hänet, mutta hän pysyi lujana. Aikanaan hän synnytti normaalin, terveen ja kauniin tytön. Kiitollisuus sai hänet etsimään käsiinsä todistajat, ja he alkoivat tutkia Jumalan sanaa hänen kanssaan. Vajaan vuoden kuluttua hänet ja hänen miehensä kastettiin. Muutamaa vuotta myöhemmin he tapasivat suureksi ilokseen piirikonventissa ensimmäisen todistajan uudelleen ja esittelivät hänelle suloisen, nelivuotiaan tyttärensä. Asianmukainen kunnioitus Jumalaa kohtaan ja voimakas halu välttää herättämästä hänessä tyytymättömyyttä vaikuttavat varmasti voimakkaasti ihmisen elämässä.
10. Millaisista väärinteon muodoista jumalanpelko voi vahvistaa ihmisiä murtautumaan vapaaksi?
10 Jumalanpelko vahvistaa meitä monenlaisia väärintekoja vastaan (2. Korinttolaisille 7:1). Kun sitä kehitetään sopivasti, se voi auttaa ihmistä pääsemään eroon salaisista synneistä, jotka vain hän itse ja Jehova tietävät. Se voi auttaa häntä murtautumaan vapaaksi alkoholin tai huumeiden väärinkäytön orjuudesta. Eräs entinen narkomaani Etelä-Afrikassa selitti: ”Omaksuessani tietoa Jumalasta kehitin myös pelkoa sitä kohtaan, että loukkaisin häntä tai pahoittaisin hänen mielensä. Tiesin, että hän tarkkaili minua, ja kaipasin hänen hyväksyntäänsä. Se sai minut hävittämään hallussani olleet huumeet huuhtomalla ne alas WC:stä.” Jumalanpelko on auttanut samalla tavoin tuhansia muita ihmisiä. (Sananlaskut 5:21; 15:3.)
Suoja ihmispelkoa vastaan
11. Miltä yleiseltä ansalta terve Jehovan pelko voi suojella meidät?
11 Terve Jumalan pelko suojelee myös ihmispelolta. Useimpia ihmisiä se vaivaa enemmän tai vähemmän. Jeesuksen Kristuksen apostolitkin jättivät hänet ja pakenivat, kun sotilaat ottivat hänet kiinni Getsemanen puutarhassa. Ollessaan myöhemmin ylimmäisen papin sisäpihassa Pietari, joka oli joutunut pois tasapainosta ja oli pelon vallassa, kielsi olevansa yksi Jeesuksen opetuslapsista ja edes tuntevansakaan häntä. (Markus 14:48–50, 66–72; Johannes 18:15–27.) Apostoleita autettiin kuitenkin pääsemään takaisin hengelliseen tasapainoon. Toisaalta kuningas Joojakimin päivinä pelko sai Uuriasta, Semajan pojasta, sellaisen yliotteen, että hän jätti palveluksensa Jehovan profeettana ja pakeni maasta, mutta kuitenkin hänet otettiin kiinni ja surmattiin (Jeremia 26:20–23).
12. a) Mihin suojaan ihmispelkoa vastaan Sananlaskujen 29:25 viittaa? b) Miten luottamusta Jumalaan kehitetään?
12 Mikä voi auttaa ihmistä voittamaan ihmispelon? Varoitettuaan, että ”ihmispelko panee paulan”, Sananlaskujen 29:25 lisää: ”Herraan luottavainen on turvattu.” Luottamus Jehovaan on avain. Tuo luottamus perustuu tietoon ja kokemukseen. Tutkimalla Jehovan sanaa näemme todisteita siitä, että hänen tiensä ovat oikeat. Perehdymme tapahtumiin, jotka osoittavat hänen luotettavuutensa, hänen lupaustensa (myös ylösnousemuslupauksensa) varmuuden, hänen rakkautensa ja kaikkivaltiaan voimansa. Kun sitten toimimme tuon tiedon mukaisesti tehden sen, mitä Jehova neuvoo tekemään, ja kieltäytyen päättäväisesti siitä, mistä hän varoittaa, alamme omakohtaisesti kokea hänen rakkaudellista huolenpitoaan ja luotettavuuttaan. Näemme henkilökohtaisesti todisteita siitä, että hän käyttää voimaansa tahtonsa toteuttamiseen. Luottamuksemme häneen kasvaa ja sen myötä myös rakkautemme häntä kohtaan ja harras halumme karttaa hänen epäsuosioonsa joutumista. Tuo luottamus rakentuu vankalle perustukselle. Se varustaa meidät ihmispelkoa vastaan.
13. Miten jumalanpelko voi auttaa meitä ansiotyössämme, kotona ja koulussa?
13 Luottamuksemme Jehovaan yhdistyneenä jumalanpelkoon tekee meidät lujiksi sen puolesta, mikä on oikein, jos työnantaja uhkaa sanoa meidät irti siksi, että kieltäydymme osallistumasta epärehellisiin liiketapoihin (vrt. Miika 6:11, 12). Tuollainen jumalanpelko tekee monet tuhannet kristityt kykeneviksi olemaan hellittämättömiä tosi palvonnassa huolimatta ei-uskovien perheenjäsentensä vastustuksesta. Lisäksi se antaa koulua käyville nuorille rohkeutta ilmaista olevansa Jehovan todistaja, ja se vahvistaa heitä kestämään Raamatun normeja vähättelevien koulutovereiden pilkkaa. Muuan teini-ikäinen todistaja sanoikin: ”Heidän mielipiteillään ei todellisuudessa ole merkitystä. Tärkeää on se, mitä Jehova ajattelee.”
14. Miten Jehovan palvelijat kykenevät selviytymään voittoisina silloinkin, kun heidän henkensä on vaarassa?
14 Sama vakaumus vahvistaa tosi kristittyjä pitämään tiukasti kiinni Jehovan teistä silloinkin, kun heidän henkensä on vaarassa. He tietävät, että heidän täytyy odottaa vainoa maailman taholta. He tajuavat, että jumalattomat ihmiset pieksivät apostoleita ja itse Jeesusta Kristusta ja tappoivat hänet. (Markus 14:65; 15:15–39; Apostolien teot 5:40; vrt. Daniel 3:16–18.) Jehovan palvelijat luottavat kuitenkin täysin siihen, että hän voi vahvistaa heitä kestämään, että he voivat Jumalan avulla selviytyä voittoisina ja että Jehova varmasti palkitsee ne, jotka ovat uskollisia – tarpeen vaatiessa jopa herättämällä heidät kuolleista elämään hänen uudessa maailmassaan. Heidän rakkautensa Jumalaa kohtaan yhdistyneenä jumalanpelkoon antaa heille voimakkaan vaikuttimen karttaa tekemästä mitään, mikä ei miellyttäisi häntä.
15. Minkä ansiosta Jehovan todistajat pystyivät säilyttämään nuhteettomuutensa natsien keskitysleireissä?
15 Tämän vaikuttimen ansiosta Jehovan todistajat pystyivät kestämään natsien keskitysleirien kauhuja 1930- ja 1940-luvulla. He suhtautuivat vakavasti Luukkaan 12:4, 5:ssä olevaan Jeesuksen neuvoon: ”Minä sanon teille, ystäväni: älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin eivätkä sen jälkeen voi tehdä mitään enempää. Mutta minä osoitan teille, ketä teidän on pelättävä: pelätkää häntä, jolla on tapettuaan valta heittää Gehennaan. Niin, minä sanon teille, häntä pelätkää.” Niinpä Gustav Auschner, Sachsenhausenin keskitysleirissä ollut todistaja, kirjoitti myöhemmin: ”SS-miehet ampuivat August Dickmannin ja uhkasivat ampua meidät muutkin, jos emme allekirjoittaisi paperia, jossa luovumme uskostamme. Kukaan meistä ei allekirjoittanut. Pelkäsimme enemmän sitä, että emme miellyttäisi Jehovaa, kuin heidän luotejaan.” Ihmispelko johtaa vakaumuksestaan tinkimiseen, mutta Jumalan pelko tekee ihmisen lujaksi sen puolesta, mikä on oikein.
Elämän varjeltuminen
16. Mikä auttoi Nooaa toimimaan oikein vuosikymmenestä toiseen aina vedenpaisumukseen saakka, ja mitä siitä koitui hänelle ja hänen huonekunnalleen?
16 Nooa eli vedenpaisumusta edeltäneen maailman viimeisten päivien läpi. Jehova oli päättänyt tuhota silloisen jumalattoman maailman ihmisen pahuuden takia. Sillä välin Nooa kuitenkin eli tuossa maailmassa, joka oli täynnä väkivaltaa, törkeää moraalittomuutta ja välinpitämättömyyttä Jumalan tahdon tekemistä kohtaan. Huolimatta siitä, että Nooa saarnasi vanhurskautta, he eivät ”panneet merkille, ennen kuin vedenpaisumus tuli ja pyyhkäisi heidät kaikki pois” (Matteus 24:39). Nooaa ei kuitenkaan saatu luopumaan työstä, jonka Jumala oli antanut hänen tehtäväkseen. Hän teki ”aivan niin kuin Jumala hänen käski tehdä, niin hän teki” (1. Mooseksen kirja 6:22). Mikä sai Nooan jatkamaan näin hellittämättä vuodesta toiseen aina vedenpaisumukseen saakka? Heprealaiskirjeen 11:7 vastaa: ”Uskon vaikutuksesta osoitti Nooa, kun hänelle oli annettu jumalallinen varoitus siitä mitä ei vielä nähty, jumalanpelkoa.” Se johti siihen, että hänet, hänen vaimonsa ja poikansa ja näiden vaimot varjeltiin vedenpaisumuksen läpi.
17. a) Mitä meidän tulee tehdä riippumatta siitä, mitä muut ihmiset tekevät? b) Miksi ne, jotka pelkäävät Jehovaa, ovat todella onnellisia ihmisiä?
17 Me elämme aikaa, joka muistuttaa monessa suhteessa Nooan päiviä (Luukas 17:26, 27). Jälleen kaiutetaan varoitusta. Ilmestyksen 14:6, 7:ssä kerrotaan keskitaivaalla lentävästä enkelistä, joka kehottaa ihmisiä jokaisesta kansakunnasta ja sukukunnasta ja kielestä ’pelkäämään Jumalaa ja antamaan hänelle kunnian’. Tekeepä ympärilläsi oleva maailma mitä tahansa, noudata noita sanoja ja esitä sitten tuota kehotusta edelleen toisille. Toimi Nooan tavoin uskossa ja osoita jumalanpelkoa. Tällainen menettelysi voi johtaa oman elämäsi ja monien muiden elämän varjeltumiseen. Mietiskellessämme, mitä hyötyä tosi Jumalaa pelkäävät saavat, voimme vain yhtyä henkeytettyyn psalmistaan, joka lauloi: ”Autuas [”onnellinen”, UM] se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä!” (Psalmit 112:1.)
Miten vastaisit?
◻ Mitä huomattavaa hyötyä on tosi Jumalan pelkäämisestä?
◻ Miten jumalanpelkoon ankkuroituva viisaus voi suojella meitä?
◻ Miksi jumalanpelko saa meidät kääntymään pois pahasta?
◻ Miten jumalanpelko suojelee meitä ihmispelolta?
◻ Miten jumalanpelko vaikuttaa tulevan elämän odotteisiimme?
[Kuvat s. 16, 17]
”Autuas [”onnellinen”, UM] se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä!” (Psalmit 112:1)