Oletko tasapainoinen tienraivaaja?
ISÄN silmät loistavat, kun hän kädet ojossa odottaa tyttärensä ottavan ensimmäisiä horjuvia askeliaan. Kun tyttö pyllähtää äkkiä kumoon, hän kannustaa tätä yrittämään uudelleen. Isä tietää, että pian tyttö löytää tasapainonsa ja voimistuu.
Samoin uusi tienraivaajapalvelija voi tarvita aikaa ja kannustusta ennen kuin hän saavuttaa tasapainon, jonka avulla hänestä tulee menestyksellinen kokoaikainen Valtakunnan julistaja. Monet tienraivaajat palvelevat iloisesti kymmenien vuosien ajan. Muutamat menettävät tasapainon olosuhteissaan tapahtuvien yllättävien muutosten vuoksi. Jotkut jopa menettävät ilonsa. Eräässä maassa 20 prosenttia niistä, jotka aloittavat tienraivauksen, lopettaa kokoaikaisen palveluksensa kahden ensimmäisen vuoden kuluessa. Minkä vuoksi tienraivaaja voi joutua keskeyttämään tämän mitä iloisimman palveluksen? Voidaanko tällaiset takaiskut mitenkään välttää?
Vaikka jotkut ehkä joutuvat jättämään kokoaikaisen palveluksen huonon terveyden, taloudellisten syiden tai perhevelvollisuuksien takia, toisten kompastuskiveksi on tullut se, etteivät he ole säilyttäneet hyvää tasapainoa eri kristillisten velvollisuuksien välillä. Tasapaino on ”tila, jossa mikään osa, aines, tekijä tai vaikutus ei ole toista painokkaampi eikä kohtuuttoman epäsuhtainen toisiin nähden”.
Jeesus Kristus näytti opetuslapsilleen, miten heidän oli määrä saarnata ja tehdä opetuslapsia. Omassa palveluksessaan hän myös havainnollisti, miten tasapaino säilytetään. Jeesus osoitti, että juutalaisten uskonnollisilta johtajilta puuttui tasapaino, kun hän sanoi heille: ”Te annatte kymmenykset mintusta ja tillistä ja kuminasta, mutta olette jättäneet huomioon ottamatta Lain painavammat asiat, nimittäin oikeuden ja armon ja uskollisuuden! Näitä oli tehtävä, mutta ei pitänyt jättää huomioon ottamatta noita toisiakaan.” (Matteus 23:23.)
Tämä periaate pätee yhtä lailla nykyään, varsinkin tienraivauspalvelukseen. Jotkut ovat intoa pursuten ja hyvää tarkoittaen aloittaneet tienraivauksen valmistautumatta siihen täysin tai miettimättä kaikkea, mitä siihen liittyy (Luukas 14:27, 28). Toiset ovat uppoutuneet kenttäpalvelukseen niin tyystin, että ovat laiminlyöneet muita tärkeitä kristillisyyden piirteitä. Miten he voivat saavuttaa ja säilyttää tasapainon?
Pysy hengellisesti vahvana!
Jeesus ei milloinkaan laiminlyönyt hengellisyyttään. Vaikka väkijoukot, jotka tulivat kuulemaan häntä ja parantumaan sairauksistaan, vaativat epätavallisen paljon hänen aikaansa, hän varasi aikaa syvällisiä rukouksia varten (Markus 1:35; Luukas 6:12). Tasapainoinen tienraivauskin vaatii nykyään, että käyttää runsaasti hyväksi kaikkia järjestelyjä, joita on tehty hengellisyyden pitämiseksi vahvana. Paavali esitti asian johdonmukaisesti: ”Sinäkö, joka opetat toista, et kuitenkaan opeta itseäsi?” (Roomalaisille 2:21.) Olisi varmasti virhe käyttää kaikki aika toisille saarnaamiseen ja jättää retuperälle henkilökohtainen tutkiminen ja säännöllinen rukoileminen.
Kumiko on ollut tienraivaajana parikymmentä vuotta. Vaikka hänellä on kolme lasta ja ei-uskova aviomies, hän on oppinut kokemuksesta, että hänelle paras hetki lukea ja tutkia Raamattua on juuri ennen nukkumaanmenoa. Tutkiessaan hän panee merkille erityisesti kohtia, joita hän voi käyttää kenttäpalveluksessa, niin että hän kykenee pitämään päivittäisen palveluksensa tuoreena ja mielenkiintoisena. Toiset menestyksekkäät tienraivaajat nousevat ennen muuta perhettä ladatakseen hengellistä akkuaan aamun hiljaisina tunteina. Sinulla voi olla muita sopivia aikoja, joina valmistaudut kokouksiin ja pidät itsesi uusien kristillisten julkaisujen tasalla. Jos haluaa säilyttää ilonsa palveluksessa, henkilökohtaista tutkimista ei saa tehdä hätäillen eikä sitä saa laiminlyödä.
Perhevelvollisuuksien tasapainottaminen
Tienraivaajina toimivien vanhempien tulee myös muistaa, että ”Jehovan tahto” heidän suhteensa liittyy suurelta osin siihen, että he huolehtivat oman perheensä fyysisistä, henkisistä ja hengellisistä tarpeista (Efesolaisille 5:17; 6:1–4; 1. Timoteukselle 5:8). Joskus jopa uskova puoliso ja muu perhe pelkäävät, että vaimo tai äiti ei enää ole heidän tukenaan sen jälkeen, kun hän aloittaa tienraivauksen. Jos perheenjäsenet tuntevat siten, he tuskin innostuvat suuresti kuullessaan hänen halustaan ryhtyä tienraivaajaksi. Kun tehdään hyvät suunnitelmat ja harkitaan asioita etukäteen, tasapaino voidaan kuitenkin säilyttää.
Monet tienraivaajat pyrkivät tekemään saarnaamistyönsä kokonaan silloin, kun perheenjäsenet ovat poissa kotoa. Aiemmin mainittu Kumiko syö perheensä kanssa aamiaisen, lähettää miehensä ja lapsensa matkaan aamulla ja tulee takaisin kotiin ennen kuin he palaavat. Maanantaisin hän valmistaa monta ateriaa etukäteen, jotta hän voi olla rentoutuneella mielellä ja aterioida perheensä kanssa, sen sijaan että hän hääräisi keittiössä. Sekin auttaa, että toimittaa useita askareita yhtaikaa, esimerkiksi tekee muita kotitöitä samalla kun valmistaa ruokaa. Siten Kumikolle jää aikaa jopa kutsua lasten tovereita kylään ja valmistaa heille erikoisherkkuja.
Kun lapset tulevat murrosikään, he tarvitsevat usein enemmän vanhempiensa huomiota selvitäkseen uusista tunteista, haluista, epäilyistä ja peloista, joita heidän sisällään kuohuu. Isältä tai äidiltä, joka on tienraivaaja, vaaditaan silloin valppautta ja aikataulun tarkistamista. Ajatellaanpa Hisakoa, tienraivaajaa, joka on kolmen lapsen äiti. Mitä hän teki, kun hänen vanhin tyttärensä ei enää suhtautunut kristillisiin kokouksiin ja kenttäpalvelukseen yhtä iloisesti ja innostuneesti kuin ennen, koska maailmalliset koulutoverit vaikuttivat häneen? Pohjimmiltaan kyse oli siitä, että hänen tyttärensä oli omaksuttava totuus ja vakuututtava täysin siitä, että erossa pysyminen maailmasta on paras elämäntapa (Jaakobin kirje 4:4).
Hisako sanoo: ”Päätin tutkia uudelleen hänen kanssaan perusoppeja Voit elää ikuisesti -kirjasta päivittäin. Aluksi pystyimme tutkimaan vain joitakin minuutteja, koska tyttäreni valitti usein pahoja vatsakipuja tai päänsärkyä tutkisteluajan koittaessa. Mutta pidin tutkistelun säännöllisesti. Muutaman kuukauden kuluttua hänen asenteensa parani suuresti, eikä mennyt kauankaan, kun hän vihkiytyi ja meni kasteelle.” Nyt Hisako on kokoaikaisessa palveluksessa tyttärensä kanssa.
Tienraivaajina toimivien isienkin täytyy varoa uppoutumasta kentällä tapaamiensa kiinnostuneiden auttamiseen ja seurakunnallisten tehtäviensä hoitamiseen niin tyystin, etteivät he anna varttuville lapsilleen näiden ansaitsemaa voimakasta henkistä tukea ja ohjausta. Miehen ei tule sysätä tätä vastuuta vaimolleen. Muuan kiireinen kristitty vanhin, joka on ollut tienraivaajana pitkään ja johtaa myös pientä yritystä, järjestää aikaa tutkiakseen jokaisen neljän lapsensa kanssa erikseen (Efesolaisille 6:4). Lisäksi hän valmistautuu perheensä kanssa viikoittaisiin kokouksiin. Tasapainoiset tienraivaajat eivät laiminlyö perhettään aineellisesti eivätkä hengellisesti.
Taloudellinen tasapaino
Oikea näkemys päivittäisistä tarpeista on eräs alue, jolla tienraivaajien tulee pyrkiä säilyttämään hyvä tasapaino. Jälleen kerran voimme oppia paljon Jeesuksen hienosta esimerkistä ja neuvoista. Hän varoitti olemasta liian huolissaan aineellisesta. Sen sijaan hän kannusti opetuslapsiaan panemaan Valtakunnan etusijalle ja lupasi, että Jumala huolehtisi heistä niin kuin hän huolehtii muustakin luomakunnasta. (Matteus 6:25–34.) Noudattamalla tätä hyvää neuvoa monet tienraivaajat ovat onnistuneet pysymään kokoaikaisessa palveluksessa vuosia, ja Jehova on siunannut heidän yrityksensä hankkia ’leipänsä joka päiväksi’ (Matteus 6:11).
Apostoli Paavali neuvoi kristittyjä tovereitaan: ”Tulkoon järkevyytenne tunnetuksi kaikille ihmisille.” (Filippiläisille 4:5.) Järkevyyteen kuuluu varmasti se, että huolehtii asianmukaisesti terveydestään. Tasapainoiset tienraivaajat yrittävät kaikin tavoin osoittaa järkevyyttä elämäntavassaan ja siinä, miten he suhtautuvat aineelliseen, koska he tietävät toisten tarkkailevan heidän käytöstään (vrt. 1. Korinttilaisille 4:9).
Tienraivaajiksi ryhtyvien nuorten tulee varoa käyttämästä sopimattomasti hyväkseen vanhempiensa anteliaisuutta. Jos he asuvat vanhempiensa luona, he osoittaisivat hyvää tasapainoa ja arvostusta tekemällä kotiaskareita ja käymällä osa-aikatyössä, jotta he voisivat osallistua talousmenoihin (2. Tessalonikalaisille 3:10).
Tasapainoiset tienraivaajat – todellinen siunaus
Ehkä olet tienraivaaja, joka yrittää kovasti säilyttää hyvän tasapainon. Älä menetä toivoasi. Samoin kuin pikkulapsi tarvitsee aikaa oppiakseen säilyttämään tasapainon ja kävelemään, monet kypsät tienraivaajat sanovat, että heiltä vei aikaa saavuttaa tasapaino kaikkien tehtäviensä hoitamisessa.
Tienraivaajat pyrkivät tasapainoon muun muassa henkilökohtaisessa tutkimisessa, perheenjäsenistään huolehtimisessa ja omien aineellisten tarpeidensa täyttämisessä. Raportit osoittavat, että monet tienraivaajat hoitavat velvollisuutensa erinomaisesti. He ovat todelliseksi siunaukseksi lähimmäisilleen sekä kunniaksi Jehovalle ja hänen järjestölleen.