”Daavidin huone” – totta vai tarua?

DAAVID, nuori paimenpoika, josta tuli muusikko, runoilija, sotilas, profeetta ja kuningas, on hyvin huomattava Raamatun henkilö. Hänen nimensä mainitaan 1 138 kertaa; ilmaus ”Daavidin huone” esiintyy 25 kertaa, ja se viittaa usein Daavidin hallitsijasukuun (1. Samuelin kirja 20:16). Olivatko kuningas Daavid ja hänen hallitsijasukunsa vain tarua? Mitä arkeologia paljastaa? Galilean pohjoisosassa Tel Danin arkeologisella kaivausalueella tehtiin hiljattain merkittävä löytö, jonka kerrotaan tukevan Daavidin ja hänen hallitsijasukunsa historiallisuutta.

Professori Avraham Biranin johtama arkeologiryhmä kaivoi vuoden 1993 kesällä muinaisen Danin ulomman portin aluetta. He löysivät kivillä päällystetyn aukion. Maasta esiin pistävä musta basalttikivi irtosi vaivattomasti. Kun kivi käännettiin iltapäivän aurinkoa kohti, kirjaimet tulivat selvästi näkyviin. ”Hyvänen aika, meillähän on tässä piirtokirjoitus!” huudahti professori Biran.

Professori Biran ja hänen kollegansa professori Joseph Naveh Jerusalemin heprealaisesta yliopistosta laativat piirtokirjoituksesta viipymättä tieteellisen raportin. Tämän raportin pohjalta lehden Biblical Archaeology Review vuoden 1994 maalis–huhtikuun numeron artikkelissa sanottiin: ”Arkeologinen löytö ei usein pääse New York Times -lehden (saati Time-lehden) etusivulle. Mutta näin kävi viime kesänä löydölle, joka tehtiin Tel Danin kauniilla kummulla Hermoninvuoren juurella, Jordanin alkulähteillä Galilean pohjoisosassa.

Avraham Biran ja hänen arkeologiryhmänsä löysivät sieltä merkittävän piirtokirjoituksen, joka on peräisin 800-luvulta eaa., ja se viittaa sekä ’Daavidin huoneeseen’ että ’Israelin kuninkaaseen’. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Daavidin nimi on löydetty mistään muinaisesta Raamatun ulkopuolisesta piirtokirjoituksesta. Vielä merkittävämpää on se, että piirtokirjoitus ei viittaa pelkästään johonkuhun ’Daavidiin’ vaan Daavidin huoneeseen, suuren israelilaiskuninkaan hallitsijasukuun.

Ilmaus ’Israelin kuningas’ esiintyy toistuvasti Raamatussa, etenkin Kuninkaiden kirjassa. Tämä saattaa kuitenkin olla vanhin muinaisseemiläisillä aakkosilla kirjoitettu Raamatun ulkopuolinen viittaus Israeliin. Jos tämä piirtokirjoitus jotain todistaa, niin sen, että – päinvastoin kuin jotkut Raamattua vähättelevät oppineet väittävät – Israel ja Juuda olivat siihen aikaan molemmat huomattavia kuningaskuntia.”

Ajoitus perustuu kirjainten muotoon, kivipalan läheltä löytyneiden saviastioiden analyysiin ja piirtokirjoituksen sisältöön. Kaikki kolme menetelmää viittaavat samaan aikakauteen, 800-luvulle eaa., jolloin kuningas Daavidin päivistä oli kulunut hiukan yli sata vuotta. Oppineet arvelevat, että piirtokirjoitus oli osa voiton muistomerkkiä, jonka pystytti Daniin sekä ”Israelin kuninkaan” että ”Daavidin huoneen [kuninkaan]” aramealainen vihollinen. Aramealaiset, jotka palvoivat suosittua myrskyn jumalaa Hadadia, asuivat idässä.

Vuoden 1994 kesän aikana löydettiin vielä kaksi tähän kiveen kuuluvaa palasta. Professori Biran selostaa: ”Näissä kahdessa palasessa on aramealaisen Hadad-jumalan nimi, ja niissä viitataan myös erääseen israelilaisten ja aramealaisten väliseen taisteluun.”

Pääpalassa, joka löydettiin vuonna 1993, näkyy osittain 13 riviä muinaishepreaksi kirjoitettua tekstiä. Siihen aikaan sanat erotettiin tekstissä toisistaan pisteillä. ”Daavidin huone” on kuitenkin kirjoitettu yhdeksi sanaksi kirjaimin ”bytdwd” (siirretty latinaiseen kirjoitusjärjestelmään) sen sijaan, että olisi kirjoitettu ”byt” (huone), piste ja sitten ”dwd” (Daavid). Kysymyksiä on ymmärrettävästi herännyt siitä, miten ”bytdwd” pitäisi tulkita.

Kieliasiantuntija professori Anson Rainey kertoo: ”Joseph Naveh ja Avraham Biran eivät selittäneet piirtokirjoitusta yksityiskohtaisesti, koska he ehkä olettivat lukijoiden ilman muuta tietävän, että sanoja erottava merkki poistetaan usein tällaisen rakenteen kahden osan välistä, varsinkin jos yhdistelmä on vakiintunut erisnimi. ’Daavidin huone’ oli varmasti 800-luvun puolivälissä eaa. sellainen poliittinen ja maantieteellinen erisnimi.”

Toinen arkeologinen todiste

Tuon löydön jälkeen Mesan kiveen erikoistunut professori André Lemaire kertoi, että tämäkin kivi viittaa ”Daavidin huoneeseen”.a Vuonna 1868 löydetyllä Mesan kivellä on paljon yhteistä Tel Danin kiven kanssa. Molemmat sijoittuvat ajallisesti 800-luvulle eaa., ne ovat samaa materiaalia ja samankokoiset, ja niihin on kirjoitettu melkein samanlaisilla muinaisseemiläisillä aakkosilla.

Professori Lemaire kirjoitti Mesan kiven erään tuhoutuneen rivin uudesta rekonstruktiosta: ”Melkein kaksi vuotta ennen kuin Tel Danin kivi löydettiin, päädyin siihen, että Mesan kivi viittaa ’Daavidin huoneeseen’. – – Syy siihen, ettei tätä viittausta ’Daavidin huoneeseen’ ole koskaan aikaisemmin pantu merkille, saattaa hyvinkin johtua siitä, että Mesan kivellä ei ole koskaan ollut kunnon editio princepsiä [ensimmäistä painosta]. Olen valmistamassa juuri sitä nyt 125 vuoden kuluttua Mesan kiven löytämisestä.”

Tällainen arkeologinen informaatio on kiinnostavaa, sillä eräs enkeli, Jeesus itse, hänen opetuslapsensa ja ihmiset yleensä todistivat Daavidin historiallisuudesta (Matteus 1:1; 12:3; 21:9; Luukas 1:32; Apostolien teot 2:29). Arkeologiset löydöt pitävät selvästi yhtä sen kanssa, että hän ja hänen hallitsijasukunsa, ”Daavidin huone”, ovat totta, eivät tarua.

[Alaviite]

[Kuva s. 31]

Tel Danin kivenpala,* joka löydettiin vuonna 1993 Danin kaupungista Galilean pohjoisosasta

* Piirros perustuu Israel Exploration Journalissa olleeseen valokuvaan.