Menestyksekkäistä oppilaista menestyksekkäiksi lähetystyöntekijöiksi

”EN VIELÄKÄÄN voi uskoa, että meillä on ollut tämä etu!” huudahti Will puhuessaan valmennuskurssista, jonka hän ja hänen vaimonsa Patsy olivat juuri saaneet päätökseen Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 103. kurssin oppilaina. Zahid ja Jeni olivat samaa mieltä. ”Meistä on suuri kunnia saada olla täällä”, he sanoivat. Kaikki oppilaat olivat tehneet koulussa hyvää työtä. Nyt he olivat innokkaita aloittamaan uransa lähetystyöntekijöinä. Mutta ensin he saivat päättäjäisissä 6. syyskuuta 1997 rakkaudellisia neuvoja, jotka auttaisivat heitä menestymään lähetysalueillaan.

Ohjelman puheenjohtajana toimi hallintoelimeen kuuluva Theodore Jaracz. Hän kiinnitti huomiota siihen, että paikalla oli – Betel-perheen sekä 48:aa Vartiotorni-seuran haaratoimistoa edustavien vieraiden lisäksi – ystäviä ja sukulaisia Euroopasta, Kanadasta, Puerto Ricosta ja Yhdysvalloista tukensa ja rakkautensa osoitukseksi. Veli Jaracz totesi, että kristikunnan kirkkojen lähetystyöntekijät ovat usein harhautuneet pois lähetystyöstä ja alkaneet keskittyä akateemisiin pyrkimyksiin tai jopa sekaantuneet politiikkaan. Sitä vastoin ne, jotka ovat valmistuneet Gileadista, toimivat valmennuksensa mukaisesti. He opettavat ihmisille Raamatun totuuksia.

Sitten Robert Butler Seuran Brooklynin-toimistosta puhui aiheesta ”Tee tiestäsi menestyksellinen”. Hän selitti, että vaikka ihmiset mittaavat menestystä rahallisina tai muina henkilökohtaisina voittoina, todellista merkitystä on sillä, miten Jumala mittaa menestyksen. Jeesuksen palvelus oli menestyksellistä, ei siksi että hän teki paljon käännynnäisiä, vaan siksi että hän oli uskollinen tehtävässään. Hän toi kunniaa Jehovalle eikä antanut maailman saastuttaa itseään (Johannes 16:33; 17:4). Näin voi jokainen kristitty toimia.

”Olkaa kaikkien orjia”, neuvoi Robert Pevy, joka on aiemmin palvellut lähetystyöntekijänä itämailla. Apostoli Paavali oli menestyksekäs lähetystyöntekijä. Mikä oli hänen salaisuutensa? Hän teki itsensä kaikkien orjaksi (1. Korinttilaisille 9:19–23). Puhuja selitti: ”Kun Gileadista valmistuneella on tuo asenne, hän ei pidä lähetyspalvelusta jonkinlaisena ylenemismahdollisuutena, ponnahduslautana tärkeämpiin asemiin järjestössä. Lähetystyöntekijä menee määräalueelleen yhdestä ainoasta vaikuttimesta: palvellakseen, koska juuri se on orjien tehtävä.”

Hallintoelimen jäsen Gerrit Lösch perusti neuvonsa pääasiassa 2. Korinttilaiskirjeen 3. ja 4. lukuun esittäessään oppilaille kehotuksen ”Heijastakaa kuin peilit Jehovan kirkkautta”. Hän muistutti heitä siitä, että Jumalan tuntemus on kuin valo, joka valaisee kristityn hänen avatessaan sille sydämensä. Heijastamme tuota valoa saarnaamalla hyvää uutista ja säilyttämällä käytöksen hyvänä. ”Toisinaan saatatte tuntea itsenne riittämättömiksi”, hän myönsi. ”Kun sellaiset tunteet nousevat esiin, luottakaa Jehovaan, ’jotta se voima, joka ylittää tavanomaisen, olisi Jumalan’.” (2. Korinttilaisille 4:7.) Veli Lösch vetosi oppilaisiin 2. Korinttilaiskirjeen 4:1:ssä olevien Paavalin sanojen hengessä: ”Älkää lannistuko lähetystehtävässänne. Pitäkää peilinne kiillotettuina!”

Gileadin opettajakuntaan kuuluva Karl Adams puhui kiehtovasta aiheesta ”Missä on Jehova?”. Kysymys ei liity siihen, missä Jumala on kaikkeudessa, vaan siihen, että on tarpeen ottaa huomioon Jehovan näkökanta ja merkit hänen ohjauksestaan. ”Paineen alla jopa sellainen ihminen, jolla on pitkä kokemus Jehovan palveluksessa, voi unohtaa tämän”, hän sanoi. (Job 35:10.) Entä nykyään? Vuonna 1942 Jumalan kansa tarvitsi opastusta. Oliko saarnaamistyö loppumassa, vai oliko työtä vielä tehtävänä? Mikä oli Jehovan tahto kansansa suhteen? Heidän tutkiessaan Jumalan sanaa vastaus kävi ilmeiseksi. ”Ennen kuin kalenterivuosi päättyi, suunnitelmat olivat valmiina Vartiotornin raamattukoulua Gileadia varten”, veli Adams kertoi. Jehova on totisesti siunannut tuon koulun lähettämien lähetystyöntekijöiden työtä.

Opettajista toisena puhui Mark Noumair. Puheessaan nimeltä ”Miten aiot käyttää talenttiasi?” hän kannusti oppilaita soveltamaan Gileadissa saamaansa valmennusta heti saavuttuaan uusille määräalueilleen. ”Tutustukaa toisiin”, hän sanoi. ”Paneutukaa asioihin. Olkaa innokkaita oppimaan maan tapoja, historiaa ja huumoria. Mitä pikemmin opitte kielen, sitä helpompaa teillä on.”

Innokkaat oppilaat saavat iloa sananpalveluksesta

Sen lisäksi että oppilaat syventyivät Gileadin aikana opintoihinsa, heidät oli määrätty 11 paikalliseen seurakuntaan. Viikonloppuisin he olivat innokkaasti mukana saarnaamassa. Gileadin opettajiin kuuluva Wallace Liverance pyysi joitakuita heistä kertomaan yleisölle kokemuksiaan. Ilo näkyi selvästi, kun he kuvailivat, mitä oli tapahtunut heidän todistaessaan kauppakeskuksissa, pysäköintialueilla, liikealueilla, kadulla ja talosta taloon. Osa heistä etsi keinoja tavoittaa vieraskielisiä ihmisiä, jotka asuivat ja olivat työssä heidän seurakuntansa alueella. Tämän 103. kurssin oppilaat aloittivat ainakin 10 raamatuntutkistelua ja johtivat niitä viisikuukautisen valmennuksensa aikana.

Pitkäaikaiset lähetystyöntekijät paljastavat menestyksen salaisuuksia

Tämän nautittavan ohjelmanosan jälkeen Patrick Lafranca ja William Van de Wall pyysivät seitsemää haaratoimistokomiteoiden jäsentä esittämään pääpiirteittäin kurssin hyödyksi, mitä he olivat oppineet oman lähetysuransa aikana. Nämä kehottivat oppilaita pitämään lähetysmääräystään Jehovalta saatuna ja pitämään siitä päättäväisesti kiinni. He puhuivat Gileadin käyneiden lähetystyöntekijöiden myönteisestä vaikutuksesta muiden maiden työhön.

Mikä on auttanut näitä haaratoimistokomiteoiden jäseniä palvelemaan vuosikymmenien ajan onnellisina, tuotteliaina lähetystyöntekijöinä? He ovat olleet läheisessä yhteistyössä paikallisten veljien kanssa ja oppineet heiltä. He ryhtyivät opiskelemaan kieltä heti saavuttuaan määräalueilleen. He ovat oppineet olemaan joustavia ja mukautumaan paikallisiin tapoihin. Gileadin ensimmäiseltä kurssilta valmistunut ja 54 vuotta lähetystyöntekijänä palvellut Charles Eisenhower luetteli viisi ”salaisuutta”, jotka menestyksekkäät lähetystyöntekijät ovat oppineet: 1) tutki Raamattua säännöllisesti, 2) opiskele kieltä, 3) ole aktiivinen sananpalveluksessa, 4) työskentele lähetyskodissa rauhan hyväksi ja 5) rukoile Jehovaa säännöllisesti. Oppilaisiin tekivät vaikutuksen paitsi heidän saamansa käytännölliset neuvot myös se ilmeinen ilo, jota nämä kokeneet lähetystyöntekijät saavat Jehovan palveluksesta. Armando ja Lupe sanoivatkin, että ”he ovat onnellisia puhuessaan elämästään”.

Haastattelujen jälkeen oli jäljellä enää yksi puhe. Albert Schroeder, hallintoelimen jäsen, oli valinnut aiheekseen ”Jumalan sanan uskollinen taloudenhoito paljastaa arvokkaita totuuden helmiä”. Koska Raamattu on Gilead-koulun pääoppikirja, oppilaita kiinnosti, mitä hänellä oli sanottavana. Veli Schroeder osoitti, että kun Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöksen valmistaminen alkoi 50 vuotta sitten, Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitean voidellut jäsenet eivät etsineet ihmisten hyväksyntää, vaan luottivat pyhän hengen opastukseen (Jeremia 17:5–8). Viime aikoina jotkut asiantuntijat ovat kuitenkin antaneet tunnustusta Uuden maailman käännöksen korkeatasoisuudesta. Eräs tutkija kirjoitti Seuralle osoittamassaan kirjeessä: ”Tunnistan laadukkaan julkaisun, kun näen sellaisen, ja teidän ’Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomiteanne’ on tehnyt työnsä hyvin.”

Tämän puheen jälkeen oppilaat saivat diplominsa ja heidän määräalueensa ilmoitettiin yleisölle. Se oli liikuttava hetki kurssilaisille. Kun kurssin edustaja luki kiitoskirjeen, monella oli pala kurkussa ja silmät kostuivat. Jotkut oppilaista olivat valmistautuneet lähetystyöhön vuosien ajan. Muutamat olivat muuttaneet englanninkielisiin seurakuntiin parantaakseen kielitaitoaan, koska he tiesivät, että Gilead-kurssi pidettäisiin englanniksi. Toiset olivat muuttaneet alueille, joilla tarvittiin enemmän tienraivaajia, joko omassa maassaan tai ulkomailla. Vielä eräät olivat valmistautuneet lukemalla kokemuksia, tekemällä tutkimuksia tai katsomalla Seuran videon Maan ääriin asti kerta toisensa jälkeen.

Alussa mainitut Will ja Patsy olivat aivan häkeltyneitä siitä henkilökohtaisesta kiinnostuksesta, jota oppilaita kohtaan osoitettiin. ”Ihmiset, jotka eivät edes tunteneet meitä, halasivat meitä ja ottivat meistä kuvia. Eräs hallintoelimen jäsen kätteli meitä ja sanoi, että he olivat ylpeitä meistä!” Asiasta ei ole epäilystäkään: 103. kurssin oppilaat ovat rakastettuja. Heidät on valmennettu hyvin. Gileadissa saamansa koulutuksen turvin he voivat siirtyä menestyksekkäistä oppilaista menestyksekkäiksi lähetystyöntekijöiksi.

[Tekstiruutu s. 22]

Tilastotietoja kurssista

Edustettuina olleita maita: 9

Määrämaita: 18

Oppilaita: 48

Aviopareja: 24

Keski-ikä: 33

Keskimäärin vuosia totuudessa: 16

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa: 12

[Kuva s. 23]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 103. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Bunn, A.; Dahlstedt, M.; Campaña, Z.; Boyacioglu, R.; Ogando, G.; Nikonchuk, T.; Melvin, S. 2) May, M.; Mapula, M.; Lwin, J.; Hietamaa, D.; Hernandez, C.; Boyacioglu, N.; Sturm, A.; Melvin, K. 3) Thom, J.; Mapula, E.; Nault, M.; Teasdale, P.; Wright, P.; Pérez, L.; Shenefelt, M.; Pak, H. 4) Murphy, M.; Campaña, J.; Stewart, S.; Cereda, M.; Reed, M.; Pérez, A.; Teasdale, W.; Pak, J. 5) Stewart, D.; Wright, A.; Cereda, P.; Nikonchuk, F.; Reed, J.; Hietamaa, K.; Ogando, C.; Shenefelt, R. 6) Murphy, T.; Hernandez, J.; Nault, M.; Bunn, B.; Thom, R.; Dahlstedt, T.; Lwin, Z.; May, R.; Sturm, A.

[Kuva s. 24]

Minnehän me olemme menossa?