Loppuvatko raakuudet koskaan?

MONI myöntänee auliisti, että itsekkyys on suurin syy nykymaailman raakuuteen. Siemenet, jotka niin kutsuttu minä-sukupolvi kylvi vuosikausia sitten, ovat itäneet ja saaneet aikaan yhteiskunnan, jossa enemmistö on kiinnostunut etupäässä itsestään. Monet ovat valmiita mihin tahansa saadakseen haluamansa, mikä johtaa usein julmiin tekoihin. Tämä pätee paitsi yksilöihin myös kokonaisiin kansoihin.

Ihmiselämää ei ilmeisestikään enää pidetä arvossa. Jotkut jopa nauttivat julmuudesta. Se on heille viihdykettä paljolti samaan tapaan kuin toisten vahingoittaminen on viihdykettä sellaisille rikollisille, jotka myöntävät vahingoittavansa toisia pelkän jännityksen vuoksi. Entä se lukematon joukko ihmisiä, joiden mieltymys väkivaltaa ja julmuutta sisältäviin elokuviin kannustaa elokuvateollisuutta rahastamaan tällaisilla aiheilla? Jatkuva altistuminen viihteessä ja uutisissa esitettäville raakuuksille turruttaa monet.

Julmuus on usein psyykkisesti vahingollista ja johtaa noidankehään. Meksikon autonomisessa yliopistossa opettava Noemí Díaz Marroquín sanoo julmuuden synnyttämästä väkivallasta: ”Väkivalta opitaan; se on osa kulttuuria. – – Opimme toimimaan väkivaltaisesti, kun ympäristö sallii sen ja kannustaa siihen.” Näin ollen ne, joita on joskus kohdeltu kaltoin, saattavat päätyä kohtelemaan kaltoin toisia, ehkä jopa samalla tavoin kuin heitä itseään on kohdeltu.

Toisinaan julmuuksiin voivat syyllistyä esimerkiksi alkoholin väärinkäyttäjät tai huumeidenkäyttäjät. Ei liioin pidä unohtaa niitä, jotka ovat tyytymättömiä maansa hallitukseen siksi että se ei täytä ihmisten tarpeita. Tuodakseen mielipiteensä julki jotkut heistä turvautuvat väkivaltaan ja lisäävät terrorismia, monesti viattomien kustannuksella.

Ovatko ihmiset omin päin oppineet toimimaan julmasti? Mitä on nykyisten olosuhteiden taustalla?

Kuka todellisuudessa on raakuuksien takana?

Raamattu kertoo, että Saatana Panettelijalla on voimakas vaikutus tähän maailmaan, ja se kutsuukin häntä ”tämän asiainjärjestelmän jumalaksi” (2. Korinttilaisille 4:4). Hän on kaikkeuden itsekkäin ja julmin persoona. Jeesus kuvaili häntä osuvasti ”tappajaksi” ja ”valheen isäksi” (Johannes 8:44).

Aadamin ja Eevan tottelemattomuudesta lähtien ihmiskunta on ollut Saatanan voimakkaan vaikutuksen alaisena (1. Mooseksen kirja 3:1–7, 16–19). Noin 1500 vuotta sen jälkeen kun ensimmäinen ihmispari käänsi selkänsä Jehovalle, kapinallisia enkeleitä aineellistui ihmisiksi. He olivat sukupuolisuhteissa naisten kanssa ja tuottivat sekasikiörodun, nefilit. Mikä oli nefilien ominaispiirre? Heidän nimensä antaa vastauksen, sillä sanan ”nefilit” merkitys on ’kaatajat; ne jotka panevat toiset kaatumaan’. He olivat ilmeisestikin väkivaltaisia yksilöitä, jotka lietsoivat julmuutta ja moraalittomuutta siinä määrin, että vain Jumalan tuottama vedenpaisumus saattoi tehdä pahuudesta lopun. (1. Mooseksen kirja 6:4, 5, 17.) Nefilit tuhottiin vedenpaisumuksessa, mutta heidän isänsä menivät takaisin henkimaailmaan näkymättömiksi demoneiksi (1. Pietarin kirje 3:19, 20).

Noiden kapinallisten enkelien julmuus kävi ilmi Jeesuksen päivinä erään demonin riivaaman pojan tapauksessa. Demoni aiheutti hänelle toistuvasti kouristuksia ja heitteli häntä tuleen ja veteen tuhotakseen hänet. (Markus 9:17–22.) Sellaiset ”pahat henkivoimat” heijastavat selvästikin julman johtajansa Saatana Panettelijan säälimätöntä persoonallisuutta (Efesolaisille 6:12).

Vielä nykyäänkin demonit ruokkivat ihmisten julmuutta, aivan kuten Raamattu ennusti: ”Viimeisinä päivinä tulee olemaan kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä. Sillä ihmiset tulevat olemaan itserakkaita, – – suuriluuloisia, pöyhkeitä, – – kiittämättömiä, uskottomia, vailla luonnollista kiintymystä, haluttomia mihinkään sopimukseen, panettelijoita, vailla itsehillintää, raivoisia, vailla hyvyyden rakkautta, kavaltajia, uppiniskaisia, ylpeydestä pöyhistyneitä, nautintoja ennemmin kuin Jumalaa rakastavia; heillä on jumalisen antaumuksen muoto, mutta he osoittautuvat pettymykseksi sen voimaan nähden.” (2. Timoteukselle 3:1–5.)

Raamatun ennustukset paljastavat, että meidän aikamme on erityisen kriittinen, sillä sen jälkeen kun Kristuksen Jeesuksen käsissä oleva Jumalan valtakunta perustettiin vuonna 1914, Saatana demonijoukkoineen karkotettiin taivaasta. Raamattu kertoo: ”Voi maata ja merta, sillä Panettelija on tullut alas teidän luoksenne suuren suuttumuksen vallassa, koska hän tietää, että hänen aikansa on lyhyt.” (Ilmestys 12:5–9, 12.)

Merkitseekö tämä sitä, että tilanne on toivoton? Edellä lainattu Díaz Marroquín sanoo, että ihmiset voivat päästä eroon ei-toivotusta käytöksestä. Mutta koska nykymaailma on täysin Saatanan vaikutuspiirissä, ihminen tuskin muuttuu, ellei hänen ajatteluunsa ja toimintaansa pääse vaikuttamaan toisenlainen, vahvempi voima.

Muutos mahdollinen mutta miten?

On lohduttavaa tietää, että Jumalan pyhä henki on kaikkein voimakkain olemassa oleva voima, ja se voi kumota kaiken demonisen vaikutuksen. Se edistää rakkautta ja ihmisten hyvinvointia. Ihminen, joka haluaa miellyttää Jehovaa ja täyttyä hänen hengellään, ei saa tehdä mitään julmuuteen viittaavaakaan. Tämä vaatii persoonallisuuden muuttamista Jumalan tahdon mukaiseksi. Meidän tapauksessamme tuo tahto on, että jäljittelemme Häntä mahdollisimman tarkoin. Se merkitsee muun muassa sitä, että suhtaudumme toisiin siten kuin Jumala heihin suhtautuu. (Efesolaisille 5:1, 2; Kolossalaisille 3:7–10.)

Kun perehdyt Jehova Jumalan tapaan hoitaa asiat, voit vakuuttua siitä, että hän ei ole milloinkaan suhtautunut toisiin piittaamattomasti. Hän ei ole koskaan kohdellut epäoikeudenmukaisesti sen enempää ihmisiä kuin eläimiäkään.a (5. Mooseksen kirja 22:10; Psalmit 36:7; Sananlaskut 12:10.) Hän ei missään tapauksessa hyväksy julmuutta eikä ketään sitä harjoittavaa (Sananlaskut 3:31, 32). Uusi persoonallisuus, jota Jehova odottaa kristittyjen kehittävän, auttaa heitä pitämään toisia parempina ja kunnioittamaan heitä (Filippiläisille 2:2–4). Tämän uuden kristillisen persoonallisuuden piirteitä ovat ”sääliväisyyden hellä kiintymys, huomaavaisuus, nöyrämielisyys, lempeys ja pitkämielisyys”. Ei tule myöskään unohtaa rakkautta, sillä ”se on täydellinen yhdysside”. (Kolossalaisille 3:12–14.) Lienet yhtä mieltä siitä, että maailma olisi toisenlainen paikka, jos ihmiset ilmaisisivat tällaisia ominaisuuksia.

Onko ihmisen tosiaan mahdollista muuttaa persoonallisuuttaan pysyvästi? Otetaan eräs tosielämän esimerkki. Martínillab oli tapana huutaa vaimolleen heidän lastensa nähden ja piestä häntä ankarasti. Kerran tilanne kärjistyi siihen pisteeseen, että lasten oli paettava naapuriin hakemaan apua. Joidenkin vuosien kuluttua perhe alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Martín oppi, millainen hänen pitäisi olla ja miten hänen tulisi kohdella toisia. Pystyikö hän muuttumaan? Hänen vaimonsa kertoo: ”Aiemmin, kun mieheni menetti malttinsa, hänestä tuli aivan toinen ihminen. Elämämme oli sen takia pitkät ajat kaoottista. Sanat eivät riitä kertomaan, miten kiitollinen olen Jehovalle siitä, että hän auttoi Martínia muuttumaan. Nyt hän on hyvä isä ja ihana aviomies.”

Martínin tapaus on vain yksi monista. Kautta maailman miljoonat, jotka ovat tutkineet Raamattua Jehovan todistajien kanssa, ovat jättäneet julmuuden taakseen. Muuttuminen on tosiaan mahdollista.

Raakuuksien loppu lähellä

Lähitulevaisuudessa Jumalan valtakunta – taivaissa oleva hallitus jonka johdossa on myötätuntoinen Hallitsija Kristus Jeesus – ulottaa täyden valtansa maapallolle. Se on jo poistanut taivaasta Saatanan, kaiken julmuuden lähteen, sekä hänen demoninsa. Pian Jumalan valtakunta tyydyttää maan päällä asuvien rauhaa rakastavien alamaistensa tarpeet. (Psalmit 37:10, 11; Jesaja 11:2–5.) Se on ainoa todellinen ratkaisu maailman ongelmiin. Mutta entä jos tätä Valtakuntaa odottaessamme joudumme omakohtaisesti kokemaan julmuutta?

Se että vastaisimme julmuuteen samalla mitalla, ei ole ratkaisu. Se vain ruokkisi julmuutta edelleen. Raamattu kehottaa meitä luottamaan Jehovaan, joka omana määräaikanaan ”antaa jokaiselle hänen teittensä mukaan, hänen menettelyjensä hedelmän mukaan” (Jeremia 17:10). (Ks. oheinen tekstiruutu ”Miten suhtautua julmuuteen?”) Julman rikoksen uhriksi joutuminen voi tietenkin aiheuttaa meille kärsimystä (Saarnaaja 9:11). Jumala voi kuitenkin tehdä tyhjäksi kaikki sen seuraukset, jopa kuoleman. Hän on luvannut, että myös ne hänen muistissaan olevat, jotka ovat menettäneet henkensä raakuuksien vuoksi, saavat elämänsä takaisin (Johannes 5:28, 29).

Vaikka saatamme nykyään joutua kokemaan julmuutta, läheinen suhde Jumalaan ja luja usko hänen lupauksiinsa voivat lohduttaa meitä. Esimerkiksi Sara, joka kasvatti kaksi poikaansa ilman aviomiestä, piti huolen siitä, että nämä saivat hyvän koulutuksen. Saran vanhoilla päivillä pojat hylkäsivät hänet. He eivät tukeneet häntä aineellisesti eivätkä huolehtineet hänestä hänen sairastaessaan. Sara, joka on tätä nykyä kristitty, sanoo kuitenkin: ”Tunnen toki surua, mutta Jehova ei ole hylännyt minua. Hän tukee minua hengellisten veljieni ja sisarteni välityksellä, jotka pitävät minusta jatkuvasti huolta. Uskon lujasti, että pian hän ratkaisee paitsi minun ongelmani myös kaikkien niiden ongelmat, jotka luottavat hänen voimaansa ja noudattavat hänen käskyjään.”

Keistä hengellisistä veljistä ja sisarista Sara puhui? Hän puhui kristityistä ystävistään, toisista Jehovan todistajista. He muodostavat myötätuntoisten ihmisten maailmanlaajuisen veljesseuran, joka luottaa siihen, että raakuudet tulevat loppumaan hyvin pian (1. Pietarin kirje 2:17). Silloin sekä kaiken julmuuden pääaiheuttaja, Saatana Panettelija, että kaikki hänen tavallaan toimivat ovat pysyvästi poissa. Tämä ”julma ajanjakso”, kuten muuan kirjoittaja aikaamme kuvaili, kuuluu silloin menneisyyteen. Jehovan todistajat kertovat sinulle mielellään lisää tästä toivosta.

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 6]

Miten suhtautua julmuuteen?

Jumalan sana sisältää käytännöllisiä neuvoja siitä, miten suhtautua julmuuteen. Miten sinä voit soveltaa seuraavia viisaita ajatuksia?

”Älä sano: ’Tahdon maksaa takaisin pahan.’ Pane toivosi Jehovaan, niin hän pelastaa sinut.” (Sananlaskut 20:22.)

”Jos näet vähävaraisen sortamista ja oikeuden ja vanhurskauden väkivaltaista riistämistä – – älä sitä asiaa hämmästy, sillä korkeampi korkeaa valvoo.” (Saarnaaja 5:8.)

”Onnellisia ovat lempeämieliset, koska he tulevat perimään maan.” (Matteus 5:5.)

”Sen tähden kaikki, mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille.” (Matteus 7:12.)

”Älkää maksako pahaa pahalla kenellekään. Huolehtikaa siitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten silmissä. Mikäli mahdollista, säilyttäkää rauha kaikkien ihmisten kanssa, sikäli kuin se teistä riippuu. Älkää itse kostako, rakkaat, vaan antakaa sijaa vihastukselle, sillä on kirjoitettu: ’Minun on kosto, minä olen maksava takaisin, sanoo Jehova.’” (Roomalaisille 12:17–19.)

”Kristuskin kärsi teidän puolestanne ja jätti teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan. – – Kun häntä herjattiin, hän ei ryhtynyt herjaamaan takaisin. Kun hän kärsi, hän ei ryhtynyt uhkailemaan, vaan jätti aina itsensä sen huomaan, joka tuomitsee vanhurskaasti.” (1. Pietarin kirje 2:21–23.)

[Kuvat s. 7]

Monet ovat onnistuneet jättämään julmuuden taakseen Jehovan avulla.