Vanhemmat – valitkaa lastenne lelut viisaasti

LAPSET ovat ”Herran lahja”, sanoo Raamattu (Psalmit 127:3). Jumalaapelkäävät vanhemmat tunnustavatkin sen, että heidän velvollisuutensa on valmentaa lapsiaan ”Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa” (Efesolaisille 6:4). He eivät jätä lastensa persoonallisuuden muovaamista lelunvalmistajien tehtäväksi.

Lelut voivat suuresti edistää lasten emotionaalista ja henkistä kehittymistä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempien pitäisi käyttää paljon rahaa elektronisiin leikkivälineisiin. On kuitenkin olemassa sellaisia leikkikaluja, joilla on erittäin terve ja runsaasti virikkeitä antava vaikutus ja jotka eivät maksa juuri mitään.

Tavallinen pahvilaatikko voi muuttua lapsen kekseliäässä mielikuvituksessa leikkimökiksi, lentokoneeksi tai joksikin muuksi. Ämpärin ja lapion avulla lapsi rakentaa hiekkalinnoja. Yksinkertaisista rakennuspalikoista, palapeleistä, muovailuvahasta ja värikynistä voi samaten olla tuntikausiksi tervettä iloa. Maalaus- ja piirustusvälineitten tai rakennussarjojen ja ompelutyöpakettien avulla vanhemmat lapset voivat oppia hyödyllisiä taitoja, ja ne tarjoavat terveen purkautumistien luovuudelle – mikä ehdottomasti tuottaa suurempaa tyydytystä kuin kuvaruudussa säntäilevien hahmojen hengiltä napsiminen nappeja painelemalla.

Leikkiminen ei aina vaadi erityisiä välineitä. Metsässä kävely voi olla lapselle jännittävä seikkailu, ennen kaikkea silloin kun hänellä on siellä seuranaan isä tai äiti, joka rakastaa häntä ja on halukas käyttämään hänen kanssaan aikaansa. Jopa tavallisia kotiaskareita voidaan opettaa leikkeinä. Penelope Leach kirjoittaa: ”Vaikka kakun tai aterian valmistaminen, puutarhan hoitaminen, auton puhdistaminen tai sisäkaton maalaaminen, ostosten tekeminen tai vauvan kylvettäminen voivat kaikki olla sinulle työtä, niin lapsellesi ne saattavat olla mieluisimmasta päästä olevia leikkejä.” (Your Growing Child.)

Seitsemän hyödyllistä periaatetta

Valmiilla leluilla on luonnollisesti myös oma paikkansa. Jos perheesi budjetti sallii ostolelujen hankkimisen, haluat ehkä sitä ennen tehdä itsellesi seuraavat kysymykset:

1. Kiihdyttääkö tämä lelu todella lapseni tiedonhalua ja mielikuvitusta? Jollei se tee sitä, hän kyllästyy siihen nopeasti. Lelu voi näyttää hyvältä televisiomainoksessa, mutta muista: Lapsinäyttelijöille, tytöille ja pojille, on maksettu siitä, että he näyttävät ihastuneilta, kun heillä on tuo lelu. Lapsesi ei ehkä reagoi samalla tavalla. Tarkkaile häntä hänen leikeissään tai ollessanne lelukaupassa. Minkätyyppisiin leluihin hän tuntee vetoa?

Vanhemmat ajattelevat joskus, että lelulla ei ole arvoa, jollei se ole ”kasvattava”. Professori Janice T. Gibson kuitenkin muistuttaa meitä: ”Lapset oppivat uusia asioita kaikista leluista, joilla he leikkivät. Tärkeätä on se, että heillä on hauskaa, koska silloin he jatkavat leikkimistään sillä tavoin, että siitä on heille myös hyötyä.”

2. Onko lelu sopiva lapseni fyysisille ja henkisille kyvyille? Joskus lapsi ei yksinkertaisesti ole niin voimakas, kärsivällinen tai ketterä, että hän kykenisi käyttämään jotakin leikkikalua. Vanhemmat saattavat kuitenkin olla halukkaita ostamaan sen joistakin nostalgisista syistä. Mutta osaako kolmivuotias poika varmasti käyttää leikkisähköjunaa – tai pesäpallomailaa? Mikset antaisi ajan kulua, kunnes lapsesi kykenee paremmin antamaan arvoa tämäntapaisille leikkivälineille?

3. Onko lelu turvallinen? Pikkulapset ovat taipuvaisia panemaan kaiken suuhunsa, ja he voivat helposti tukehtua pieniin, puisiin rakennuspalikoihin tai muoviesineisiin. Terävät reunat ja päät voivat olla vaarallisia kaikenikäisille lapsille. On ehkä hyvä myös kysyä itseltään, onko mahdollista, että lapsi heittäisi sillä sisarustaan tai käyttäisi sitä aseena tätä vastaan.

Monissa maissa joihinkin leluihin on merkitty niiden käyttäjiä koskeva ikäsuositus. Tällaisten suositusten noudattaminen voi suojella lastasi vahingoilta. Jos jonkin lelun suhteen syntyy epäilyksiä, kannattaa kysyä myyjältä, onko lelusta esittelykappaletta.

4. Onko lelu hyvin valmistettu ja kestävä? ”Pikkulapset, jotka mielellään pudottavat ja heittävät kaiken ja maistelevat kaikkea, voivat rikkoa sellaiset lelut, jotka eivät ole kestäviä”, aikakauslehti Parents muistuttaa.

5. Onko lelu hintansa arvoinen? Televisiomainoksissa puhutaan harvoin hinnasta, mutta lelut eivät ole ilmaisia. Pelkkä tuotemerkki saattaa maksaa enemmän kuin lelun raaka-aineet. Tämän lisäksi mainokset usein luovat lapsissa epärealistisia odotuksia, joista voi olla seurauksena suuri pettymys.

Opeta lapsesi taitaviksi ostostentekijöiksi. Sananlaskujen 14:15 (KR-92) sanoo: ”Tyhmä uskoo kaiken minkä kuulee, järkevä harkitsee mitä tekee.” The New York Times sanoi eräässä kirjoituksessaan: ”Joskus on mahdollista jo etukäteen kiinnittää huomiota siihen, miksi jokin lelu on kehnoa tekoa tai miksi sen markkinointi on harhaanjohtavaa.” Sanomalehti jatkoi: ”Lapsista tulee paljon tarkempia kuluttajia, kun rahat tulevat heidän omasta taskustaan eivätkä heidän vanhempiensa taskusta.”

Lelun todellista arvoa ei luonnollisestikaan määrää se, mistä se on tehty tai miten ammattitaitoista työtä se on. Tärkeää on se, miten paljon lapsesi tulee käyttämään sitä ja miten paljon hän saa siitä iloa. Pihalle ripustettava keinu voi olla melko kallis, mutta siitä voi olla monen tunnin ilo vuosikausiksi. Halpa lelu, joka nopeasti hylätään, voi kaiken kaikkiaan osoittautua rahanhaaskuuksi.

6. Millaisia arvoja ja normeja lelu opettaa? Lapsen kehityksen tutkija, professori David Elkind haluaa muistuttaa, että ”lelujen ei pitäisi kiihottaa lasten mielikuvitusta kielteisillä, vaan myönteisillä tavoilla”. Älä osta sellaisia leluja, jotka ovat pelottavan näköisiä, jotka selvästi edistävät väkivaltaisuutta tai jotka esittelevät aikuisten paheita, esimerkiksi uhkapelien pelaamista.

Entä lelut, jotka perustuvat tuttujen satujen tai tieteistarinoitten sankareihin? Näissä tarinoissa käsitellään yleensä hyvän voittoa pahasta. Jotkut vanhemmat pitävät tällaisten tarinoitten ”taianomaisia aineksia” puhtaasti lasten mielikuvituksen lentona, eivätkä he näe mitään vaaraa siinä, että antavat lastensa saada niistä huvia. Toiset ehkä pelkäävät tällaisten tarinoiden voivan herättää kiinnostusta salatieteisiin (5. Mooseksen kirja 18:10–13). Vanhempien täytyy tehdä tässä suhteessa omat ratkaisunsa tuomitsematta toisia vanhempia, ja heidän täytyy myös harkita sitä, millainen vaikutus tällaisilla tarinoilla – ja niihin perustuvilla leluilla – on heidän omiin lapsiinsa.

Ei liioin pidä unohtaa 1. Korinttolaiskirjeen 10:23:n periaatetta: ”Kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole edullista.” Vaikka jokin suosittu lelu ei ehkä tunnukaan sinusta vastenmieliseltä, niin onko sen ostamisesta todellista hyötyä? Voiko se loukata tai kompastuttaa toisia?

Vanhempien pitäisi tutkia huolellisesti myös sellaiset lelut, joiden sanotaan olevan kasvattavia, etenkin silloin kun niiden sanotaan opettavan lapsille seksiin ja raskauteen liittyviä asioita. Onko lapsi valmis vastaanottamaan tällaisia tietoja? Eikö olisi parempi, että hän saa sinulta tällaiset tiedot keskusteluissa, joita käyt hänen kanssaan?a Jotkin lelut saattavat kertoa jotakin tällaisten asioitten fyysisestä puolesta, mutta opettavatko ne myös oikealaatuista moraalia?

7. Haluanko tosiaankin, että lapseni saa tämän lelun? Sinusta ehkä tuntuu siltä, että lapsellasi on jo liikaa leluja, että kyseinen lelu ei yksinkertaisesti ole järkevä teidän oloihinne tai että lelu pitää sietämättömän kovaa ääntä. Jos tällaisia ongelmia ei saada ratkaistuksi, sinulle ei ehkä jää muuta vaihtoehtoa kuin sanoa ei. Se ei ole helppoa. Jos kuitenkin antaisit periksi kaikille lapsesi päähänpistoille ja vaatimuksille, et auttaisi häntä kasvamaan tasapainoiseksi aikuiseksi. Huomaa Sananlaskujen 29:21:n periaate: ”Jos palvelijaansa [tai lastaan] nuoresta pitäen hemmottelee, tulee hänestä lopulta kiittämätön.”

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vanhempien pitäisi olla ehdottomia ja kohtuuttomia. Se vain herättäisi lapsessasi vihaa ja mielipahaa. ”Ylhäältä tuleva viisaus on – – järkevä.” (Jaakob 3:17.) Eräs lastenhoidon asiantuntija ilmaisee asian näin: ”Sinun täytyy istua lapsesi viereen ja selittää hyvin huolellisesti, mikset halua antaa hänelle joitakin leluja.”

Jotakin mikä on leluja tärkeämpää

Vaikka lelut voivatkin olla arvokkaita kasvatuksen ja ajanvietteen apuvälineitä, ne ovat vain esineitä. Lapsi voi rakastaa jotakin lelua, mutta lelu ei kykene rakastamaan lasta. Lapset tarvitsevat rakkaudellista huolenpitoa, jota vain vanhemmat voivat antaa. ”Itse asiassa isä tai äiti on edelleen sellainen lelu, ettei parempaa ole vielä keksittykään”, kirjoittaa Magdalena Grey. Se, että vanhemmat leikkivät lastensa kanssa, luo heidän välilleen läheisen tunnesiteen ja edistää asenteitten ja tunne-elämän tervettä kehitystä.

Lapset siis tarvitsevat tervettä leikkiä. Vielä kipeämmin he kuitenkin tarvitsevat moraalista ja hengellistä opastusta. Raamatussa sanotaan: ”Tämä merkitsee ikuista elämää, että he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hänen tuntemustaan, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Johannes 17:3.) Vanhemmat voivat olla lapsilleen suureksi avuksi tällaisen elintärkeän tiedon hankkimisessa. Jehovan todistajien keskuudessa perheet pyrkivät varaamaan Raamatun tutkimiselle säännöllisen ajan aikataulussaan. Tällöin he usein käyttävät apunaan esimerkiksi sellaisia julkaisuja kuin Kirjani Raamatun kertomuksista, Suuren Opettajan kuunteleminen ja Nuoret kysyvät – käytännöllisiä vastauksia, jotka on kirjoitettu erityisesti lapsille ja nuorille.b Näillä kirjoilla ei ole vain viihteellistä merkitystä, sillä niiden avulla tuhannet lapset ovat kehittäneet lujan uskon Jumalaan. Lapset arvostavat myös kasettinauhoja, jotka sisältävät Raamattuun perustuvia kuunnelmia tai joille on luettu julkaisuja, kuten kirja Suurin ihminen joka koskaan on elänyt.

Tosi kristityt tekevät siksi enemmän kuin vain leikkivät lastensa kanssa: he myös rukoilevat heidän kanssaan, tutkivat heidän kanssaan ja keskustelevat heidän kanssaan. Tällaisen rakkaudellisen huolenpidon osoittaminen vaatii aikaa ja paljon vaivannäköä. Ajan oloon se kuitenkin tuottaa lapsille pysyvämpää iloa kuin mikään leikki, peli tai säihkyvä lelu.

[Alaviitteet]

[Kuvat s. 8, 9]

Lapset pitävät omatekoisista leluista: pyykkikorit muuttuvat autoiksi, kenkälaatikot juniksi