Syvempää näkemystä uutisiin
”Vain hauskaa leikkiäkö”?
”Äkkiä huomasin liikettä: siinä oli vihollissotilas. Kyyristyin puun taakse, tähtäsin Uzi-konepistoolillani ja odotin voidakseni ampua esteettömästi, kun vihollinen on selvästi näkyvissä. Adrenaliinia virtasi pitkin verisuoniani. Ohimoni sykkivät.” Sotilaan olivat vallanneet tällaiset kiihkeät tunteet. Sitten, odottamatta, viiltävä tuska raastoi hänen kylkeään. ”Katsoin siihen ja näin maastopukuni värjäytyvän punaiseksi. Minuun oli osunut. Kaikki oli kohdaltani ohi.”
Kuitenkin 20 minuuttia myöhemmin hän oli jälleen taistelemassa. Miten tämä oli mahdollista? Se johtui yksinkertaisesti siitä, ettei tähän sotilaaseen ollut osunut oikea luoti. Hän oli mukana lavastetussa sodassa valetaistelukentällä, jollaisia on useita Pohjois-Amerikan eri osissa. Asiakkaat maksavat saadakseen taistella niillä, kertoo Eastonissa Pennsylvaniassa ilmestyvä Express-lehti. Kaksi toisiaan vastaan taistelevaa joukkuetta käyttää vuokrattuja ilmakiväärejä, jotka muistuttavat ulkonäöltään israelilaisia Uzi-konepistooleja. Tarkoitus on yrittää ”surmata” vastustajia ammuksilla, joista roiskuu osuma-alueelle vesiliukoista väriainetta, ja näin saada vihollisia pois pelistä. Tavoitteena on saada haltuun vihollisjoukkueen lippu. ”Se kaikki on vain hauskaa leikkiä”, mainostaa muuan esite.
Mutta erään televisioväkivaltaa vastustavan liiton puheenjohtaja Thomas Radecki sanoo, että kymmenkunta väkivallan vaikutuksia tutkinutta asiantuntijaa on täysin yksimielisiä siitä, että ”tällainen sotaleikki todennäköisesti lisäisi ihmisten taipumusta vihaan ja aggressiivisuuteen yleensäkin”. Olipa asia miten tahansa, voisivatko tosi kristityt osallistua sellaiseen? Raamattu kehottaa heitä olemaan ”hellävaraisia kaikkia kohtaan” eikä ’herättämään kilpailuhenkeä toisissaan’. (2. Timoteukselle 2:24; Galatalaisille 5:26) Jumalan kansaan sopivat nykyään lisäksi Jesajan 2:4:n profeetalliset sanat: ”Eivätkä he enää opettele sotimaan.” He karttavat sellaisia huvituksia, jotka edistävät sotaisaa ajattelua, ja ’pyrkivät siihen, mikä edistää rauhaa’. – Roomalaisille 14:19.
Tieteen ulottumattomissa
”Meidän täytyy epäillä sitä monien tiedemiesten käsitystä, että tiede viime kädessä kertoo kaikesta lopullisen totuuden”, sanoo Nobelin palkinnon saanut aivotutkimuksen uranuurtaja sir John Eccles. Mainitakseen joitakin esimerkkejä hän sanoo, että ”monet tiedemiehet ja tieteen tutkimustulosten selittäjät – – väittävät, että” aivoista saatavan lisätiedon avulla ”tiede voi jolloinkin tulevaisuudessa selittää, mistä arvoissa, kauneudessa, rakkaudessa, ystävyydessä, estetiikassa ja kirjallisissa kyvyissä on oikein kyse”. Mutta Eccles sanoo lopuksi, että ”sellainen käsitys on pelkkää kuvittelua”. Elämän peruskysymykset (Kuka olen? Miksi olen olemassa? jne.) ”ovat kaikki salaisuuksia, joita tiede ei kykene selittämään”, lisää Eccles. Hän muistuttaa meitä siitä, että suuri osa nykyisestä ns. tieteestä perustuu todellisuudessa vain ihmisen epävarmaan ajatteluun.
Psalmista kirjoitti: ”Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin.” (Psalmit 118:8) Miksi näin on? Osittain siksi, että tiede voi tutkia vain aineellista maailmaa. Mutta Jehovalla on rajattomasti tietoa, ja hän selittää tyydyttävästi alkuperämme, rakenteemme ja elämämme tarkoituksen. (1. Mooseksen kirja 1:26–28; 2:4; Saarnaaja 12:13) Raamattu sanoo kuitenkin, että on joitakin asioita, joita ihminen ei voi ymmärtää. (Psalmit 139:1–6; Roomalaisille 11:33) On siksi viisasta, ettemme luota liiaksi siihen, mitä tiede saa aikaan.
’Rötösten paljastajien ongelmia’
Valtion ja yksityisten yritysten palveluksessa on joitakin uskaliaita työntekijöitä, jotka haluavat paljastaa korkeassa asemassa työskentelevien laittomuuksia tai väärinkäytöksiä. Mutta psykiatri Donald R. Soeken sanoo, että ”rötösten paljastajat päätyvät lopulta moniin tunneperäisiin ja fyysisiin ongelmiin”. Niitä voivat hänen mukaansa olla esimerkiksi masennus, paranoia (vainoharhaisuus) ja stressiin liittyvät sairaudet. Monet hänen asiakkaistaan, joista useimmat työskentelevät liittovaltion palveluksessa Yhdysvalloissa, ”toimivat moraalisesta närkästyksestä ja uskovat hiukan naiivisti, että he saavat tarkoitusperilleen loppujen lopuksi yleisen tuen ja että heidät jopa palkitaan”. Kun niin ei tapahdu tai jos heitä jopa rangaistaan, ”psykologiset vaikutukset voivat olla tuhoisat”, sanoo New York Times -lehti selostaessaan Soekenin näkemyksiä.
Monet haluaisivat nykyään, että ne vallassa olijat, jotka syyllistyvät laittomuuksiin, joutuisivat niistä vastuuseen. Mutta maailmalliset järjestöt oikaisevat vain harvoin vääryyksiä. Sen odottaminen on turhaa, sillä Raamattu sanoo, että ”väärä ei voi suoristua”. (Saarnaaja 1:15; 1. Johannes 5:19) Mutta jos vanhurskauteen taipuvaiset ihmiset eivät voi korjata tilannetta, niin kuka sitten voi? Siihen kykenee vain Jumala, ja hän tulee toimimaan pian. Hänen Valtakunta-hallituksensa alaisuudessa kaikki turmelus poistetaan. Se tulee merkitsemään ilahduttavia muutoksia kaikkien maan asukkaiden olosuhteisiin. – Daniel 2:44; Psalmit 37:37–40.