”Ruhtinaat hallitsevat oikeudenmukaisuudessa”
”Katso, kuningas hallitsee vanhurskaudessa, ja ruhtinaat vallitsevat oikeudenmukaisuudessa.” – Jes. 32:1, As.
1. Mitä Jehova ennaltanäki ihmishallituksista, ja mitä hän lupasi senvuoksi Eedenissä?
JEHOVA Jumala on ihmiskunnan ainoan vanhurskaan hallituksen järjestäjä. Hän tiesi kauan etukäteen, että ne hallitusjärjestelmät, mitkä ihmiset muodostavat itselleen, ovat kaikki epätäydellisiä ja osoittautuvat epävanhurskaiksi ja epäonnistuvat. Miten voitaisiin epätäydellisten ihmisten odottaa antavan ihmiskunnalle ehdottoman vanhurskasta ja oikeudenmukaista hallitusta, mikä ei harjoittaisi puolueellisuutta eikä sortoa? Jumala tiesi, että ihmisen synnynnäisen syntiin ja epävanhurskauteen suuntautuvan taipumuksen lisäksi on olemassa mahtava, yli-inhimillinen voima, joka harjoittaa epävanhurskauteen viepää näkymätöntä vaikutustaan ihmiskuntaan, nimittäin Saatana Perkele. Herra Jeesus Kristus sanoo tätä jumalatonta ”tämän maailman hallitsijaksi”. Paitsi että hän on hallitsija, hän on myöskin ”tämän asiainjärjestelmän jumala”, ja apostoli Paavali ilmaisee hänet siksi. (Joh. 12:31 ja 16:11 ja 2. Kor. 4:4, Um) Tämä tosiasia on ollut eräänä syynä siihen, että kaikki syntisten ihmisten hallitukset ovat epäonnistuneet osoittautuen epävanhurskaiksi ja turmeltuneiksi. Ennaltanähden, millaiseksi kaikki ihmisten hallinto osoittautuisi tässä Saatana Perkeleen maailmassa, Jehova Jumala teki tunnetuksi päätöksensä perustaa virheettömän vanhurskas hallitus, mikä onnistuu. Hänen Eedenissä heti ihmisen syntiinlankeemuksen jälkeen antamansa lupaus on täysin sopusoinnussa sen tarkoituksen kanssa, mikä tällä Valtakunnalla oli. Silloin luvattu vaimon Siemen oli oleva tämän kuninkaallisen hallituksen Kuningas, ja hän oli tänä Kuninkaana murskaava suuren Käärmeen, Saatana Perkeleen, pään. – 1. Moos. 3:15.
2. Mitä on ilmoitettu Jesajan 32:1:sessä, ja kuka siinä mainittu kuningas on?
2 ”Katso! Kuningas on hallitseva vanhurskaudessa, ja ruhtinaat tulevat vallitsemaan oikeudenmukaisesti.” (Jes. 32:1, Ak) Jehova Jumala ilmoitti näillä profeettansa Jesajan kautta antamillaan rohkaisevilla sanoilla koko ihmiskunnalle, koko maailmalle, tulevan vanhurskaan hallituksen. Hän oli ilmaissut Jesajan aikaan, että tämä vanhurskauden Kuningas oli oleva Jerusalemin kuninkaan Daavidin kuninkaallinen jälkeläinen. Korkein Jumala oli selittänyt aikaisemmin tämän saman profeetan kautta, että tämä Kuningas oli syntyvä neitsyestä ja perivä kuningas Daavidin valtaistuimen: ”Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu, ja hallitus on oleva hänen hartioillaan, ja hänen nimensä on oleva Ihmeellinen, Neuvonantaja, Mahtava Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Hänen hallituksensa ja rauhan lisääntymisellä ei ole oleva loppua Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan, jotta hän lujittaisi sen ja voimassapitäisi sitä oikeudenmukaisesti ja vanhurskaudessa tästä lähtien iankaikkisesti. Sotajoukkojen Jehovan kiivaus on suorittava tämän.” (Jes. 7:14; 9:6, 7, As) Nämä sydäntä sykähdyttävät sanat täyttyivät Jeesuksessa Kristuksessa. Hän syntyi neitsyestä Jehovan ihmetyön kautta kuningas Daavidin kotikaupungissa Juudan Beetlehemissä, ja hän todisti oikeutensa Valtakuntaan kuolemalla uskollisena Jehova Jumalalle, iankaikkisen valtakunnan Luojalle ja Perustajalle. Ei ole varmasti mitään epäilystä siitä, kuka se kuningas on, joka on hallitseva vanhurskaudessa. Mutta usein on herännyt kysymys: Ketkä ovat ne ”ruhtinaat”, joiden on luvattu vallitsevan oikeudenmukaisesti samanaikaisesti hänen kanssaan? Nyt on tullut ilmeisesti tilaisuus Jumalan kaitselmuksesta vastata tähän kysymykseen.
MITEN VOIMME TUNTEA HEIDÄT
3. Mihin ajanjaksoon Jesajan 32:1 sovellettiin tavallisesti? Miksi?
3 Sanat ”ja ruhtinaat vallitsevat oikeudenmukaisuudessa” on kauan liitetty Psalmiin 45:17: ”Sinun poikasi tulkoot sinun isiesi sijaan; aseta heidät ruhtinaiksi kaikkeen maahan.” Niiden, jotka tehdään ruhtinaiksi tämän raamatunkohdan mukaan, ymmärrettiin pitkään olevan ennen Kristusta eläneitä muinaisaikain uskollisia todistajia, joista oli tuleva Kristuksen, Kuninkaan, lapsia, kun heidät herätetään kuolleista. Heidät piti sitten asettaa muun ihmiskunnan ruhtinaiksi, ja heidän piti toimia Kristuksen Jeesuksen taivaallisen valtakunnan näkyvinä edustajina. (Jumalan Harppu [1922], § 556) Koska Jesajan 32:1 mainitsee ruhtinaat ja yhdistää heidät uuden maailman Kuninkaaseen, niin ajateltiin, että nämä ruhtinaat ovat samoja kuin Psalmissa 45:17. Niin, tämä jae, Jesajan 32:1, sovellettiinkin Kristuksen Jeesuksen tuhatvuotishallitukseen, Harmagedonin taistelun jälkeiseen aikaan. Mutta Vartiotornin palstoilla ei ole vuodesta 1947 lähtien lainattu Jesajan 32:1:stä täten sovellettuna.
4. Tarvitseeko Jesajan 32:1:sen täyttymistä viivyttää Harmagedonin alkamisen jälkeiseen aikaan tai ylösnousemuksen alkamiseen maan päällä? Miksi vastaat siten?
4 Huomaa, että Jesaja ei sano näiden vanhurskauden Kuninkaan alaisten ruhtinaitten olevan hänen lapsiaan eikä rajoittuvan hänen lapsiinsa, niinkuin edellämainittu Psalmi 45:17 tekee. Jesajan ennustuksen ei tarvitse näin ollen koskea yksinomaan niitä, joista tulee Kristuksen Jeesuksen, ”Iankaikkisen Isän”, lapsia ja joilla on tämän kuninkaallisen Isän lapsina oikeus tulla ruhtinaiksi sen perusteella, että he ovat syntyneet kuninkaallisesta hallitsijasta. Tämänkään tähden ei ennustuksen täyttymyksen tarvitse viipyä Harmagedonin jälkeiseen aikaan, jolloin Perkeleen järjestö ja sen hallitsijat ja ruhtinaat on hävitetty maan päältä, eikä muinaisaikain uskollisten todistajain, sellaisten kuin Aabelin, Aabrahamin, Mooseksen ja Daavidin, ylösnousemuksen toteutumiseen.
5. Mitä Jesajan 32. luku sanoo 2. jakeessa mainituista ruhtinaista?
5 Huomaa edelleen, mitä Jesaja sanoo näistä ruhtinaista seuraavassa jakeessa. Kuningas Jaakon käännöksen mukaan kuuluu Jesajan 32:2 näin: ”Ja ihminen on oleva kätköpaikkana tuulelta ja suojana myrskyltä; vesipuroina [-virtoina, As] kuivassa paikassa, suuren kallion varjona nääntyneessä maassa.” Kuka tässä mainittu ihminen on, se on ollut kauan selitystä kaipaava kysymys. Mutta nyt sen ymmärretään olevan heprealainen ilmaisu, mikä merkitsee ”kutakin” eli ”jokaista”, ja niinpä nykyaikaiset kääntäjät [suomalainen Raamattukin] kääntävätkin sen tällä tavalla. Amerikkalainen käännös kuuluu: ”Ja ruhtinaat hallitsevat oikeudenmukaisesti, ja kukin heistä on kuin kätköpaikka tuulelta ja suoja myrskyltä, kuin vesivirrat kuivassa paikassa, kuin suuren kallion varjo uuvuttavassa maassa.” (Jes. 32:1, 2, Ak; myös Crampon ja Bover-Cantera) Samoin sanoo Moffatt: ”Ruhtinaineen, jotka hallitsevat rehellisesti, joista kukin on kuin suoja myrskyltä” jne. Ja Rotherhamin Emfaattinen Raamattu sanoo: ”Niin, ruhtinaatkin vallitsevat oikeudenmukaisesti. Niin tulee kustakin kuin kätköpaikka tuulelta ja suoja myrskyltä, kuin vesikanavat kuivassa paikassa, kuin valtavan kallion varjo väsyttävässä maassa.” – Myös Luther.
6. Milloin me tarvitsemme suojelusta sellaisesta, mitä Jesajan 32:2 kuvailee, ja keiden puoleen meidän täytyy kääntyä tällaisen suojan saamiseksi?
6 Ihmiskunta ei tarvitse suojaa Jesajan tässä kuvaannollisesti esittämiltä asioilta Messiaan tuhatvuotiskautena, jolloin Saatana ja kaikki hänen paholaisensa ovat sidottuina ja kuilussa ja jolloin hänen näkyvä järjestönsä on tuhkana. Me tarvitsemme kipeästi tällaista suojelua nyt, tänä Saatanan jumalattoman maailman vaarallisena ”lopun aikana”, koska me emme saa sitä Saatanan järjestön viralliselta elimeltä. Nyt puhaltavat väärän opin ja vääristellyn propagandan valtavat tuulet, mitkä eivät pysty ainoastaan heiluttamaan pieniä lapsia kehdossa, vaan ovat kyllin voimakkaita puhaltamaan täysikasvuisen miehen ja naisenkin jaloiltaan. Juuri nyt raivoaa maailman kansojen kuumien ja kylmien sotien suuri myrsky, ja Perkeleen näkyvät sotajoukotkin ryntäävät Jehova Jumalan uskollista kansaa vastaan. Nyt me huomaamme olevamme maailmallisuuden täyttämässä maassa, mikä on paahtunut hengellisestä kuivuudesta ja missä me tarvitsemme kipeästi puhtaan, teokraattisen totuuden virtoja sammuttaaksemme Jumalan paljastetun Sanan janomme. Juuri nyt yrittävät poliittiset, kaupalliset ja uskonnolliset hallitsevat ainekset loistaa kuin aurinko valaistakseen tätä pimenevää maailmaa, mutta ne kärventävät ihmiskuntaa ahdistavalla kuumuudella ja varsinkin Jehovan todistajia vainon tulella. Me tarvitsemme näin ollen Jumalan valtakunnan suuren kallion tuloa väliin varjostamaan itseämme näännyttävässä maassa. Ja koska me emme saa kaivattua kätköpaikkaa ja suojaa ja virvoitusta ja varjoa Perkeleen järjestön hallitsevalta elimeltä, niin meidän täytyy kääntyä Jehovan järjestön virallisten palvelijain puoleen. Hän lupaa, että hänen Kuninkaansa ja ruhtinaansa – kukin näistä – suo meille kaiken tämän haluamamme tänä hädän aikana. He huolehtivat siitä, että me saamme sitä, mikä on vanhurskasta ja oikeudenmukaista.
7. Missä Kuningas ja ruhtinaat hallitsevat, ja keitä he suojelevat?
7 Vanhurskas Kuningas ja hänen ruhtinaansa hallitsevat siinä maassa, mikä kuvaa Jehovan teokraattista järjestöä, ja kaikki tässä järjestössä tai sen alaisuudessa olevat saavat heidän vanhurskaan ja oikeudellisen hallintonsa hyödyn. Ne, jotka jäävät ulkopuolelle maailmaan, eivät sitä saa.
8. Minkä kuninkaan aikaan tämä ennustus annettiin ja minkä ulkoapäin tulevan uhkan vallitessa?
8 Siksi me odotammekin nyt, tänä ”lopun aikana”, ennen Harmagedonia, täysin asiaankuuluvasti Jesajan ennustuksen (32:1, 2) täyttymystä. Näyttää siltä, että tämä ennustus annettiin kuningas Hiskian aikana Jerusalemissa kahdeksannella vuosisadalla ennen Kristusta. Assyrian valtakunta, Raamatun historian toinen maailmanvalta, vallitsi Hiskian aikaan maailmaa ja uhkasi sitä julmilla, ahneilla hyökkäyksillään. Se kävi ensin peloittavan propagandan ja suurten valheitten kylmää sotaa Juudan pientä valtakuntaa vastaan, mitä kuningas Hiskia hallitsi istuen esikuvallisella ”Jehovan valtaistuimella” Siionin vuorella. Tämä houkutteli kovasti Hiskiaa katsahtamaan etelään ja menemään Egyptiin hakemaan apua sen vaunuista ja ratsastajista, mutta Hiskia kieltäytyi tekemästä sitä. Se olisi merkinnyt epäluottamusta Jehovaa, pelastuksen suurta Alkuunpanijaa, kohtaan ja Hänen apunsa etsimisen laiminlyömistä. Mutta sota muuttui nyt kuumaksi, ja Assyrian hallitsija, Sanherib, hyökkäsi Juudan alueelle, valloitti monia sen kaupunkeja sekä piiritti toisia. Piirittäessään 50 km:n päässä Jerusalemin lounaispuolella sijaitsevaa Laakista Sanherib lähetti sanoman Jerusalemiin häväisten Jehova Jumalaa ja vaatien kaupunkia antautumaan ehdoitta. Jehova vahvisti profeettansa Jesajan kautta Hiskiaa hylkäämään tämän jumalattoman vaatimuksen. Kun Sanherib ei pystynyt valloittamaan Laakista, niin hän siirtyi lähemmäksi Jerusalemia ja piiritti Libnaa, joka on, neljänkymmenen kilometrin päässä, ja lähetti jälleen julkean vaatimuksensa Hiskialle väheksyen Jehovan pelastamisvoimaa.
9. Miten Assyria lakkasi siis olemasta uhkana Juudalle?
9 Jehova sinkosi silloin profeettansa Jesajan kautta uhmaavat sanansa tuolle kerskuvalle, julkealle Assyrian hyökkääjälle ja ennusti hänen häpeällisen häviönsä sekä Jerusalemin vapautuksen, tuon kaupungin, mihin Jehova oli liittänyt nimensä. Jesaja itse kirjoittaa meille, mitä seurasi, sanoen: ”Niin [Jehovan] enkeli lähti ja löi Assurin leirissä sata kahdeksankymmentä viisi tuhatta miestä, ja kun noustiin aamulla varhain, niin katso, he olivat kaikki kuolleina ruumiina. Silloin Sanherib, Assurin kuningas, lähti liikkeelle ja meni pois; hän palasi maahansa ja jäi Niiniveen. Mutta kun hän oli kerran rukoilemassa jumalansa Nisrokin temppelissä, surmasivat hänen poikansa Adrammelek ja Sareser hänet miekalla; sitten he pakenivat Araratin maahan.” (Jes. 37:36–38; 2. Kun. 19:8–37) Assyria ei muodostunut sen jälkeen enää koskaan uhkaksi Juudan valtakunnalle.
10. Ketä Hiskia kuvasi ja ketä Sanherib?
10 Apostoli Paavali kertoo, että muinaisen juutalaisten historian tapahtumat sattuivat heille ollakseen esikuvina ja varoittavina esimerkkeinä meille, jotka elämme vanhan asiainjärjestelmän lopun aikana. Hiskia kuvasi tämän Jerusalemia kohdanneen uhkan ja sen vapautuksen aikaan Kristusta Jeesusta, joka istuu Jehovan kanssa Hänen taivaallisella valtaistuimellaan ja Hänen oikealla puolellaan. (1. Kor. 10:6, 11) Assyrian hyökkääjä, kuningas Sanherib, kuvaa Jehova Jumalan häpäisijää ja Kristuksen Jeesuksen vastustajaa, nimittäin Saatana Perkelettä, ”tämän asiainjärjestelmän jumalaa”. Jos nämä jakeet, Jesajan 32:1, 2, tarkoittavat kuningas Hiskiaa, niin ne puhuvat siis hänestä ainoastaan esikuvana, ja niiden täyttyminen hänessä oli vain esikuvallinen ja osittainen.
11. Kenen päivinä tulee tämän ennustuksen täydellinen täyttymys, ja miten Jesajan 31:5–9 kuvailee sen?
11 Täydellinen täyttymys tulee Suuremman Hiskian, Kristuksen Jeesuksen, päivinä, jolloin Suurempi Assyrialainen, Saatana Perkele, uhkaa Jehovan näkyvää järjestöä maan päällä ja häpäisee hänen kaikkivaltiasta voimaansa. Antaakseen niille, jotka pysyvät uskollisesti kiinni hänen teokraattisessa järjestössään näinä jännittävinä päivinä, lujan lohdun Jehova Jumala sanoo meille edellisessä luvussa ja sen loppujakeissa: ”Niinkuin liitelevät linnut, niin suojelee sotajoukkojen Jehova Jerusalemia; hän varjelee ja vapauttaa sen, hän sivuuttaa ja säästää sen. Kääntykää hänen puoleensa, josta te olette perinpohjin luopuneet, Israelin lapset. Sillä he heittävät sinä päivänä kukin pois hopeaepäjumalansa ja kultaepäjumalansa, mitkä teidän omat kätenne ovat tehneet teille synniksi. Ja assyrialainen kaatuu miekkaan, mutta ei ihmisen, ja se miekka, joka ei ole ihmisten, tuhoaa hänet; ja hän pakenee miekkaa, ja hänen nuorukaisensa tulevat pakkotyön alaisiksi. Ja hänen kallionsa [hänen suojeleva jumalansa] häviää kauhun tähden, ja hänen ruhtinaansa pelästyvät merkkiä, sanoo Jehova, jonka tuli on Siionissa ja hänen pätsinsä Jerusalemissa.” – Jes. 31:5–9, As.
MILLOIN JA MITEN SOVELTUVA
12. Miksi ei mikään vastusta Jesajan 32:1:sen soveltamista nyt, vuoden 1914:n jälkeiseen aikaan?
12 Kerrottuaan nämä sanat, jotka lähestyvät nyt täydellistä täyttymystään, profeetta Jesaja aloittaa seuraavan luvun sanoen: ”Katso, kuningas hallitsee vanhurskaudessa, ja ruhtinaat vallitsevat oikeudenmukaisuudessa.” Mikään ei vastusta tämän soveltamista nyt näihin päiviin, jolloin Suurempi Assyrialainen, Saatana, riehuu Jehovan näkyvää järjestöä, Jumalan ”vaimon” siemenen jäännöstä, vastaan. Me olemme eläneet jo kolmekymmentä seitsemän vuotta vuodesta 1914, ja katso, Jehovan voideltu Kuningas hallitsee todellisesti! Hän on hallinnut vanhurskaudessa siitä lähtien, kun ”kansain määräajat” päättyivät tuona vuonna. Meidän ei tarvitse odottaa Harmagedonin taistelun toiselle puolelle ennustuksen tämän piirteen täyttymistä. Se on voimassa nyt. Koska Kuningas hallitsee nyt oikeudenmukaisesti ja tehdäkseen vanhurskautta Jehovan nimelle, niin Suurempi Assyrialainen, Saatana Perkele, hyökkää ja käy sotaa maan päällä olevaa uskollista jäännöstä ja sen hyvätahtoisia tovereita vastaan. Jos kuka, niin Saatana Perkele ainakin tietää, että Kuningas hallitsee, sillä tämä Kuningas on lyönyt hänet taivaassa käydyssä sodassa ja heittänyt hänet paholaisineen Jumalan astinlaudalle, maan päälle, hallitsevan Kuninkaan jalkojen alle. – Luuk. 21:24; Ilm. 12:1–17.
13. Mikä kysymys herää näin ollen mainittujen ruhtinasten suhteen?
13 Kuinka on sitten ennustuksen toisen osan laita: ”Ja ruhtinaat vallitsevat oikeudenmukaisesti, ja kukin heistä on kuin kätköpaikka tuulelta”? Miten tämäkin voisi olla totta nyt, ja keitä nämä ruhtinaat ovat, joiden piti vallita oikeudenmukaisesti ja olla Jehovan kansan suojana? Me vastaamme Raamatun mukaan seuraavasti:
14, 15. (a) Mikä on ”ruhtinaaksi” käännetty sana, ja keitä se tarkoittaa? (b) Millä muulla tavalla tätä sanaa on käännetty ja sovellettu?
14 Tässä ”ruhtinaiksi” käännetty heprealainen sana on sarim, yksikössä sar (feminiinimuoto saara). Kuten viime helmikuun 1. p:n Vartiotornissa 1951 sanottiin kirjoituksessa ”Uuden maailman yhteiskunnan aloittaminen” (§ 14), niin tämä heprealainen sana sar ei merkitse aina kuninkaan poikaa tai poliittisen ruhtinaan poikaa, eikä tätä sanaa ole aina käännetty Pyhissä Kirjoituksissa ”ruhtinaaksi” eikä käytetty aina tässä poliittisessa merkityksessä. Se merkitsee ensimmäistä, päätä eli ensimmäistä missä luokassa hyvänsä, jonkin joukon tai ryhmän päätä. Esimerkiksi: sana sar esiintyy 419 kertaa Heprealaisissa Kirjoituksissa 1. Mooseksen kirjasta Sefanjaan. Kuningas Jaakon käännös kääntää sen kaikista näistä kerroista ruhtinaaksi 208 kertaa, mutta myöskin päämieheksi 125 kertaa, sotapäälliköksi 3 kertaa, vallan omaavaksi päälliköksi 1 kerran, hallitsijaksi 33 kertaa, päälliköksi 33 kertaa, käskynhaltijaksi 6 kertaa, valvojaksi 3 kertaa, esimieheksi 2 kertaa ja kenraaliksi, herraksi, johtajaksi, taloudenhoitajaksi ja työnjohtajaksi 1 kerran. Se on käännetty siis useammin näillä muilla sanoilla kuin ruhtinaaksi. 1. Mooseksen kirjan 21:22, 32:sessa sanotaan filistealaisten kuninkaan sotaväen kenraalia sotapäälliköksi (sar). Sitä virkailijaa, jolle Joosef myytiin Egyptissä, sanottiin henkivartijain ”päämieheksi” (sar) eli päämarsalkaksi. (1. Moos. 37:36, reunam. ja 39:1, 21–23, KJ) Faraon hovimestaria ja leipuria, jotka vangittiin Joosefin kanssa, sanottiin ylimmäiseksi juomanlaskijaksi eli juomanlaskijain esimieheksi (sar). ja ylimmäiseksi leipuriksi eli leipureitten esimieheksi (sar). (1. Moos. 40:2, 9, 16, KJ) Farao teki aikanaan Joosefin veljistä kuninkaan karjan päällysmiehiä (sarim). – 1. Moos. 47:6.
15 Uusi farao asetti Joosefin kuoltua työnjohtajia (sarim) heprealaisille toimimaan orjankaitsijoina. (2. Moos. 1:11) Kun israelilaiset pyysivät Palestiinassa profeetta Samuelia asettamaan heille ihmiskuninkaan, niin Samuel varoitti heitä, että heidän kuninkaansa ottaa miehiä tuhannen, sadan ja viidenkymmenen miehen joukkueitten päämiehiksi (sarim). Ensimmäinen kuningas Saul teki serkustaan Abnerista armeijansa sotapäällikön (sar). Myöhemmin hän teki Daavidista tuhannen miehen päämiehen (sar). – 1. Sam. 8:12; 14:50; 17:55; 18:13.
16, 17. (a) Mikä osoittaa, oliko Israelissa ruhtinaita (sarim) ennen kuninkaita? (b) Entä sen jälkeen kun heidän kuninkaansa oli kukistettu?
16 Mutta huomaa: ennen kuin israelilaiset pyysivät ja saivat ihmiskuningasta itselleen, niin heillä oli sellaisia, joita sanottiin ruhtinaiksi eli sarimeiksi. Mooses määräsi Siinain autiomaassa sukulaisensa Jetron neuvosta päämiehet (sarim) tuhannen, sadan ja viidenkymmenen ja jopa kymmenenkin valvojiksi toimimaan apulaistuomareinaan. (2. Moos. 18:21; 4. Moos. 31:14, 48, 52, 54; 5. Moos. 1:15) Jehova Jumala neuvoi Moosesta asettamaan osastopäälliköt (sarim) Israelin sotajoukoille johtamaan niitä. Ja kun Daatan ja Abiram kapinoivat Moosesta vastaan autiomaassa, niin he syyttivät häntä siitä, että hän oli tehnyt itsestään israelilaisten valtiaan. – 5. Moos. 20:9; 4. Moos. 16:13.
17 Kun tuomarit hallitsivat yhä luvatussa maassa eikä Israelilla ollut vielä ihmiskuningasta, niin kullakin kahdellatoista sukukunnalla oli oma ruhtinaansa. Me luemme ”Isaskarin ruhtinaista” tuomarien Baarakin ja Deboran aikana; ”Sukkotin [kaupungin] ruhtinaista” tuomari Gideonin aikana ja ”Gileadin ruhtinaista” tuomari Jeftan päivinä. (Tuom. 5:15; 8:6, KJ; 10:18) Oli myös ”Juudan ruhtinaita” ja ”Sebulonin ruhtinaita” ja ”Naftalin ruhtinaita”, niinkuin Daavid sanoo myöhemmin Psalmissa 68:28. Senkin jälkeen kun Assyria ja Babylonia olivat kukistaneet Israelin valtakunnan kahdessa vaiheessa ja kun israelilaiset olivat palanneet Babylonian vankeudesta Jerusalemiin uudelleenrakentamaan sinne Jehovan temppeliä, heillä oli ruhtinaita hallitsemassa heitä, vaikka heillä ei ollutkaan Daavidin sukuun kuuluvaa hallitsevaa kuningasta. Sekä pappi Esra että juutalainen käskynhaltija Nehemia kertoo Jehovan uskollisten palvojien ennallistettua jäännöstä hallitsevista ruhtinaista ja päämiehistä (kaikki sarim). (Esra 9:1, 2, 14; Neh. 3:9–19; 4:16; 11:1; 12:31, 32) Mutta huomaa tämäkin seikka: oli pappien ja leeviläisten päämiehiä (sarim) aivan samoin kuin valtakunnan aikanakin oli ollut ”leeviläisten johtaja” ja papilliset ”pyhäkköruhtinaat ja Jumalan [huoneen] ruhtinaat”. – Esra 8:24, 29; 10:5; 1. Aikak. 15:22; 24:5.
18. Oliko siis kuningas välttämätön, jotta olisi voinut olla sarimeja? Olivatko he kaikki poliittisia?
18 Me näemme siis, että Jehovan teokraattisesti järjestettyä kansaa ei tarvinnut hallita kuninkaan, jotta heillä olisi voinut olla ruhtinaita eli sarimeja. Eivätkä nämä olleet yksistään hallituksen virkailijoita, vaan heitä oli määrätty sellaistenkin ihmisten joukkoon, jotka olivat tekemisissä sotilas-, oikeus- ja palvonta-asiain kanssa. Jesaja, jonka ennustusta me tarkastelemme, käyttää sar-sanaa 17 kertaa ja sanoo, että Jeesusta Kristusta nimitetään ”Rauhan Ruhtinaaksi”. – Jes. 9:5.
19. Mitä meidän hallitsevalla Kuninkaallamme voi siis olla nyt maan päällä, ja missä he hoitavat virkaa ja miten palvellen?
19 Koska heprealaisella sanalla sar on näin laaja merkitys ja moninainen sovellutus, niin voimme ymmärtää, kuinka vanhurskaudessa hallitsevalla taivaan Kuninkaalla voi olla näkyvät palvelijansa maan päällä tänä vaarallisena aikana ja kuinka nämä ovat asemissa, mitkä vastaavat niiden asemia, joista Jesajan 32:1 puhuu ruhtinaina (sarim). Heillä ei voi olla tällaisia ruhtinaan virkoja tämän maailman poliittisissa järjestelmissä, koska he eivät kuulu maailmaan, vaikka he ovatkin maailmassa. Eikä heillä voi olla mitään sellaisiakaan yhdistettyjä poliittis-pappisvaltaisia virkoja, jollaisia roomalaiskatolisen uskonnollisen järjestelmän korkeammat papit hoitavat, niin että heitä sanotaan ”kirkkoruhtinaiksi”. Roomalaiskatolinen palvonta kuuluu tähän maailmaan ja harjoittaa hengellistä haureutta tämän maailman poliittisten ja kaupallisten hallitsijain kanssa. Mutta ne, jotka palvelevat virka-asemissa maan päällä Jehovan vanhurskaan Kuninkaan alaisuudessa, tekevät siten teokraattisessa järjestössä. He edustavat yksinomaan Jumalan valtakuntaa, ja he hoitavat tässä palveluksessa vain Hänen valtakuntansa etuja, mikä on todellista ruhtinaallista palvelusta!
ENNALLISTAMISAIKANA
20. (a) Onko Kuninkaalla ollut sariminsa vallitsemassa maan päällä oikeudenmukaisesti hallituksensa alusta lähtien? (b) Miksei heitä sanota ”ruhtinaiksi”?
20 Koska Kristus Jeesus alkoi hallita Valtakunnan syntyessä 1914, niin onko meidän ymmärrettävä siis, että hänen ruhtinaansa ovat hallinneet näkyväisinä vanhurskaudessa maan päällä? Kyllä, mutta 1919:stä lähtien. Miksi emme huomaa sitten Jehovan näkyvässä järjestössä olevan miehiä, joita nimitettäisiin ”ruhtinaiksi”? Siitä syystä, että tähän sanaan liittyy tässä maailmassa poliittinen merkitys. Raamatun alkuperäisessä hepreankielessä on tällä sanalla laajempi merkitys, ja sitä voidaan soveltaa moninaisiin palveluksiin, joissa Jumalan ihminen on päämiehenä, päällikkönä tai esimiehenä jossakin palvelusosastossa tai ryhmässä tai joukossa. ”Ruhtinas”-sanaan liittyy tässä maailmassa jonkinlaista loistoa, niin että me kohotamme sen kunniaan yli sopivaisuuden rajojen. Mutta tämä sana ei merkinnyt heprealaisessa tekstissä pelkästään henkilön aseman ylevyyttä, vaan myöskin raskasta vastuuta ja ankaraa työtä sen suorittamisessa. Huomaa nyt, miten Jumalan Sana ennusti Jehovan uskollisten todistajain panemisen tällaisiin vastuunalaisiin asemiin hänen valtakuntaansa silmälläpitäen ja miten hän on täyttänyt tämän lupauksen.
21. Minkä mukaisesti Jumala ennusti, milloin hän oli asettava miehiä tällaisiin asemiin?
21 Jumala ennusti tekevänsä tämän sinä aikana, jolloin hän ennallistaa kansansa uskollisen jäännöksen teokraattisen järjestönsä etuihin. On huomattava, että kun Jehovan voideltu Kuningas, Kristus Jeesus, esittäytyi ensi kerran julkisesti valitulle kansalleen, niin se aika oli sille ennallistamisaikaa. Siksi Jeesus kulki kautta Palestiinan saarnaten: ”Tehkää parannus, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.” Jollei tapahtuisi katumista, niin ei katumattomille juutalaisille pitänyt tulla ennallistamistakaan. Sentähdenhän Jeesus luki myöskin Nasaretin synagoogassa Jesajan ennustuksen, joka edeltäkertoi hänen voitelemisensa ”saarnaamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen”. (Matt. 4:17; Luuk. 4:18) Vain juutalaisten jäännös uskoi katuen täysin Jehovan liittoa vastaan tekemiään syntejä, ja tähän jäännökseen kuuluvat ennallistettiin Babylonian orjuudesta, mihin heidän uskonnolliset luopiojohtajansa olivat pakoittaneet heidät. Heidät saatettiin kristilliseen vapauteen ja heille määrättiin palvelusedut Jehovan vapaassa teokraattisessa järjestössä. Asianlaita on sama myöskin silloin, kun Kristus tulee toisen kerran valtakuntaansa.
22. Miten Kristuksen hallitsema valtakunta on ennallistamista? Mitä sen perustaminen on merkinnyt Jehovan kansaan kuuluville?
22 Kristuksen Jeesuksen valtakunta on itsessään Jehovan hallinnon ennallistamista maahan nähden hänen voidellun Kuninkaansa kautta. Se on myös Hänen keinonsa ennallistaa kaikki ihmiset, jotka haluavat päästä Jumalan suosioon ja elää iankaikkisesti hänen kaikkeudenyksinvaltiutensa alaisuudessa. Pitäen mielessään, miten Jumala oli kukistanut Israelissa olevan esikuvallisen valtakuntansa v. 607 eKr. Babylonian maailmanvallan käsiin, apostoli Pietari muistutti siitä, että Jehova oli luvannut ennallistaa valtakunnan Daavidin sukuun kuuluvine kuninkaineen. Niinpä hän sanoikin temppelissä juutalaisille: ”Tehkää siis parannus ja kääntykää, että teidän syntinne pyyhittäisiin pois, että virvoituksen ajat tulisivat [Jehovan] kasvoista ja hän lähettäisi hänet, joka on teille edeltämäärätty, Kristuksen Jeesuksen. Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.” (Apt. 3:19–21) Näin ollen on siis maan päällä olevalla Jehovan kansalla ollut ennallistamisaikaa siitä lähtien, kun Kristus Jeesus lähetettiin Valtakunnan voimassa 1914. Eikä se ole ollut vain kadotettujen totuuksien ennallistamista, vaan myöskin Valtakunnan järjestelyjen ennallistamista hänen kansansa keskuuteen, sen teokraattisen järjestön ennallistamista, mikä tunnustaa Jehova Jumalan, iankaikkisuuden Kuninkaan, kaikkeudenyksinvaltiuden ja alistuu sen valtaan.
23. Miksi heille on suoritettu tämä ennallistaminen v. 1919:n jälkeen?
23 Miksi me sanomme tämän ennallistamisen tapahtuneen hänen maan päällä olevalle kansalleen vuodesta 1919 lähtien, vaikka valtakunta syntyi v. 1914? Koska maan päällä oleva Jehovan voideltu jäännös ei ymmärtänyt asioita oikein v. 1914 alkaneen ensimmäisen maailmansodan aikana. Jäännöksen jäsenet olivat vielä babylonialaisten asiain tahrimia, eikä teokraattinen menettely ollut voimassa heidän keskuudessaan. He antoivatkin senvuoksi perään pelolle ja tämän maailman hallitsevien ainesten epäoikeutetulle asioihinsekaantumiselle ja joutuivat babylonialaiseen orjuuteen, ja heidät vietiin pakkosiirtolaisuuteen Jehovan järjestöstä. Mutta Jehova Jumala toimeenpani heidän vapauttamisensa v. 1919 oman nimensä tähden. Hän pani henkensä avulla heidät uudelleenjärjestäytymään Valtakunnan palvelukseen sodanjälkeisenä aikana. Hän ennallisti tällä tavalla heidät toimivaksi järjestökseen, ja hän valoi heihin Sanansa ja henkensä kautta rohkeutta ja pelottomuutta seisoa Valtakunnan ja sen Kuninkaan puolesta.
24. Miten tämä vaikutti heidän silmiinsä, korviinsa, sydämeensä ja kieleensä?
24 Kristus Jeesus hyväksyi jäännöksensä ”uskollisena ja arvosteluälyisenä orjana” ja asetti tämän orjaluokan valvomaan koko maallista omaisuuttaan. Jehova johdatti siihen kuuluvat sitten teokraattisen järjestönsä kautta toisesta totuudesta toiseen avaten heidän sydämensä silmät ja heidän ymmärryksensä korvat näkemään ja kuulemaan nämä totuudet. Kun heidät oli opetettu näillä totuuksilla olemaan järkeviä ja maltillisia, niin he eivät toimineet enää ajattelemattomasti eikä äkkipikaisesti syöksyen syntiin, vaan he saivat tosi tietoa ja puhuivat ymmärtäen, uskon varmuudessa ja vakaumuksen rohkeudessa ja änkyttämättä enää pelosta ja epävarmuudesta. Kävi niin kuin Jesajan ennustuksen kolmas jae oli sanonutkin käyvän, kun kuningas hallitsee vanhurskaudessa ja ruhtinaat vallitsevat oikeudenmukaisuudessa: ”Silloin eivät näkevien silmät ole soaistut, ja kuulevien korvat kuulevat tarkkaan. Ajattelemattomien sydän käsittää [tiedon], ja änkyttäväin kieli puhuu sujuvasti ja selkeästi.” – Matt. 24:45–47; Jes. 32:3, 4; 29:18, 19; 35:3–6.
25. Keiden ehkäisijäin takia Jumala johti kansansa näkemään teokraattisen järjestön tarpeen, ja mitä hän lupasi?
25 Koska he työskentelevät saarnaten kaikille kansoille sitä hyvää uutista, että Jumalan valtakunta perustettiin v. 1914, niin taivaasta pois heitetty Suurempi Assyrialainen, Saatana Perkele, ryntäsi raivoisana heitä vastaan. Hän yritti hajoittaa heidän järjestönsä vainoamalla ja turmiollisessa tarkoituksessa laadittujen lakien ja diktatoristen ja totalitaaristen hallitusten avulla. Jäännöksen keskuudessa oleskeli vielä kunnianhimoisia henkilöitä, jotka halusivat loistaa virka-asemissa eikä tehdä työtä Valtakunnan etujen hyväksi ja jotka toimivat sentähden Valtakunnan todistuksen ehkäisijöinä. Jumala saattoi sen vuoksi kansansa näkemään, että sen jäsenten keskuuteen täytyy ennallistaa teokraattinen järjestö heidän turvallisuutensa ja yksimielisyytensä ja sopusointuisen toimintansa tähden. Tämä merkitsi heidän järjestönsä ylläpitämistä Jumalan ollessa heidän Hallitsijansa, koska hän on ylinnä, ja kaikkien maanpäällisten luomusten ollessa hänen, Ylimmän Kaikkivaltiaan, alamaisiaan, eikä maailman demokratioitten eli kansan hallitusten jäljittelemistä. Jehova oli ennustanut tämän voideltujen todistajainsa jäännöksen puhdistamisen sanoessaan muinaiselle esikuvalliselle järjestölleen: ”Voi! Minä viihdytän vihani vastustajissani, minä kostan vihollisilleni; minä käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan niinkuin lipeällä ja poistan sinusta kaiken lyijyn [sekoituksen]. Ja minä palautan sinun tuomarisi muinaiselleen ja sinun neuvonantajasi sellaisiksi, kuin alkuaan olivat. Sitten sinua kutsutaan ’vanhurskauden linnaksi’, ’uskolliseksi kaupungiksi’.” – Jes. 1:24–26.