”Minä herätän hänet viimeisenä päivänä”

 1. Mihin nykyään elävään ihmisluokkaan Jeesuksen sanat: ”Minä herätän hänet viimeisenä päivänä”, eivät sovellu?

NÄMÄ merkittävät Jeesuksen sanat esitetään Johanneksen 6:54:ssä. Ne eivät voisi soveltua elossa olevaan ”suureen joukkoon”, joka varjeltuu lähestyvässä ”suuressa ahdistuksessa”. (Ilm. 7:9–17) Ketkä Jeesuksella oli sitten mielessään, kun hän sanoi nämä sanat 1 900 vuotta sitten?

 2. Keille Jeesus esitti nuo sanansa ylösnousemuksesta ja minkä sellaisen juutalaisten juhlan lähellä, joka koski häntä?

² Johanneksen 6:54:n ympärillä olevat Raamatun jakeet osoittavat, ettei Jeesus puhunut näitä sanoja pelkästään juutalaisille sellaisinaan, vaan myös monille israelilaisille opetuslapsilleen, mukaan luettuina hänen kaksitoista apostoliaan. Heidän vuoden 32 pääsiäisensä, ”juutalaisten juhla”, oli lähellä. (Joh. 6:4) Tähän juhlaan valmistautuessaan juutalaiset teurastaisivat pääsiäislampaan Jerusalemin temppelissä ja papit ottaisivat veren maljoihin ja pirskottaisivat sitä alttarin juurelle. (Ks. M’Clintockin ja Strongin Cyclopædia, 7. osa, otsikon ”Pääsiäinen” alta, s. 738, palsta 1, kappale 4, rivit 1–34; myös Alfred Edersheimin The Temple – Its Ministry and Services As They Were at the Time of Jesus Christ, 1874, s. 190, 191.) Jeesuksen tarkoitus oli olla läsnä tässä juhlassa viettämässä Egyptissä vuonna 1513 eaa. pidetyn ensimmäisen pääsiäisen muistoa. Hän itse oli todellisuudessa vastakuvallinen Pääsiäiskaritsa, ”Jumalan Karitsa”. – Joh. 1:29, 36.

 3. Miksi juutalaiset etsivät Jeesuksen käsiinsä seuraavana päivänä, kun hän oli suorittanut ihmeen, ja minkä puolustuksen sen tekemiselle he esittivät hänelle?

³ Juutalaiset, mukaan luettuina hänen opetuslapsensa, olivat nähneet hänen suorittavan merkittävän ihmeen päivää ennen hänen muistiin merkittyä keskusteluaan heidän kanssaan Kapernaumissa. Hän oli lisännyt viisi leipää ja kaksi kalaa moninkertaisiksi ruokkiakseen tuhannet kuulijansa. Niinpä isänmaalliset juutalaiset halusivat tehdä hänet kuninkaaksi heidän messiaanisena Johtajanaan. Koska Jeesuksesta oli tuleva taivaallinen messiaaninen Kuningas, hän lähti pois noiden kuningasta haluavien luota. Myöhemmin kävellessään veden pinnalla hän liittyi kahdentoista apostolinsa seuraan, jotka olivat veneessä Galileanmerellä. (Joh. 6:14–21) Mutta juutalaisten tarkoitusta seurata maallista ihmismessiasta ei tehty niin helposti tyhjäksi. Niinpä he etsivät hänet käsiinsä muistaessaan edellisenä päivänä tehdyn ihmeen. He halusivat sellaisen messiaanisen Kuninkaan, joka voi varata heille aineellista ravintoa, niin kuin Jeesus oli osoittanut kykenevänsä tekemään. Tämän puolustukseksi he muistuttivat Jeesusta siitä, että Jumala oli antanut heidän esi-isilleen erämaassa Siinain niemimaalla ”leipää taivaasta” syötäväksi, nimittäin ihmeellistä mannaa. – Joh. 6:22–31.

 4. Miten Jeesus selitti, oliko Mooses antanut heidän esi-isilleen todellista ”leipää taivaasta”?

⁴ Vastaukseksi tähän Jeesus sanoi heille, että Mooses ei ollut antanut heidän esi-isilleen todellista leipää taivaasta. Hän sanoi: ”Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa elämän maailmalle.” – Joh. 6:32, 33.

 5. Mitä juutalaiset sitten pyysivät Jeesukselta, ja mitä hän sanoi selittäessään heille, kuinka saavutetaan ikuinen elämä?

⁵ Tähän juutalaiset sanoivat: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.” Jeesus ilmaisi olevansa itse se sanoessaan: ”Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, sen ei tule lainkaan nälkä, ja joka uskoo minuun, sen ei tule milloinkaan jano. . . . Sillä tämä on Isäni tahto, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, olisi ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” – Joh. 6:34–40.

 6. Miksi niille, jotka tämän asiainjärjestelmän aikana tulevat Jeesuksen luo ja uskovat hänen olevan Messias, taataan ylösnousemus?

⁶ Näin ollen juuri näillä, jotka tulevat Jeesuksen luo ja uskovat häneen Messiaana tämän nykyisen asiainjärjestelmän aikana, on odote ikuisesta elämästä. Miksi niin? Koska Jeesus Kristus herättää heidät kuolleista viimeisenä päivänä. Tämä takaa heille ylösnousemuksen. Meidän pitäisi tästä panna merkille, ettei Jeesus sanonut tässä käsiteltävänä olleessa tapauksessa, että ihmisen täytyy ensin saada ylösnousemus ja sen jälkeen tulla hänen luokseen uskossa ja syödä häntä saadakseen ikuisen elämän. On aivan selvää, ettei Jeesus tässä puhunut niistä, jotka jo olivat kuolleina muistohaudoissa, kuten Aabraham, Iisak, Jaakob ja Mooses, Daavid ja Johannes Kastaja. Jeesus puhui silloin eläville juutalaisille, mukaan luettuina monet hänen opetuslapsensa, jotka olivat Mooseksen välityksellä tehdyssä lakiliitossa.

 7. Mitä Jeesus sanoi, vastaukseksi juutalaisten nurinaan, ihmisestä, joka vedetään hänen luokseen ja joka saa ikuisen elämän?

⁷ Juutalaiset kuulijat alkoivat nurista keskuudessaan ja väitellä Jeesuksen alkuperästä. Jeesuksen tämän johdosta esittämästä lausunnosta meidän pitäisi saada selville, keille nimenomaan hän osoittaa puheensa. ”Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ’Lakatkaa nurisemasta keskenänne. Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä. Profeetoissa on kirjoitettuna: ”Ja he tulevat kaikki olemaan Jehovan opettamia.” Jokainen, joka on kuullut Isältä [Opettajana] ja on oppinut, tulee minun luokseni. . . . Totta totisesti minä sanon teille: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä.’” – Joh. 6:41–47.

 8. Mitä ennustusta Jeesus lainasi, ja mitä tilaisuutta hän tarjosi juutalaisille kuulijoilleen?

⁸ Jeesus lainasi tässä Jesajan 54:13:n profetiasta, joka on osoitettu Jumalan ”vaimolle”, taivaalliselle Siionille, ja jossa sanotaan: ”Sinun lapsesi ovat kaikki Herran [Jehovan, UM] opetuslapsia, ja suuri rauha on sinun lapsillasi oleva.” Nämä ovat Jehova Jumalan hengellisiä lapsia. Nämä hän vetää Jeesuksen luo heidän häneen nyt kohdistamansa uskon välityksellä. Näiden Jeesus sanoo pääsevän ikuiseen elämään siten, että hän herättää heidät viimeisenä päivänä. Heillä on ikuinen elämä Jehovan taivaallisessa henkijärjestössä. Jeesus tarjosi siten juutalaisille kuulijoilleen, joiden joukossa oli monia hänen opetuslapsiaan, tilaisuutta tulla Jumalan ”vaimon”, taivaallisen Siionin, lapsiksi.

”MINUN LIHANI MAAILMAN ELÄMÄN PUOLESTA”

9–11. a) Mikä kysymys herää niiden Jeesuksen sanojen johdosta, että se ”leipä”, jonka hän antaa, on hänen ”lihansa” ja että se on ”maailman elämän puolesta”? b) Miten Paavali vastaa tähän kysymykseen 1. Korinttolaiskirjeen 10:2–11:ssä?

⁹ Kun Jeesus oli toistuvasti sanonut olevansa ”elämän leipä”, hän jatkoi: ”Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta; jos joku [teistä, kuulijoistani] syö tätä leipää, hän tulee elämään ikuisesti; ja todellakin se leipä, jonka minä tulen antamaan, on minun lihani maailman elämän puolesta.” – Joh. 6:51.

¹⁰ Jeesus oli täten todellista, elämää antavaa Mannaa taivaasta. Tämä vertauskuvallinen leipä, hän sanoi, oli hänen lihansa. Tämän lihansa hän sanoi olevan ”maailman elämän puolesta”. Kun Jeesus lisäsi nämä sanat, niin tarkoittiko hän, että juutalaiset, jotka söivät mannaa erämaassa Mooseksen päivinä, kuvasivat ihmis-”maailmaa” Kristuksen ja hänen kirkastetun seurakuntansa tuhatvuotisena hallituskautena?

¹¹ Paavali vastaa: ”Kaikki [tulivat] kastetuiksi Moosekseen pilven ja meren välityksellä ja söivät kaikki samaa hengellistä ruokaa [mannaa] ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi, ja se kallio tarkoitti Kristusta. . . . Mutta näistä seikoista tuli meidän esimerkkejämme, jottei meistä [kristityistä] tulisi sellaisia, jotka haluavat pahaa, niin kuin he sitä halusivat. . . . Mutta nämä kohtasivat heitä toistuvasti esimerkkeinä, ja ne kirjoitettiin varoitukseksi meille [hengestä siinneille kristityille], joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet.” – 1. Kor. 10:2–11; 2. Moos. 16:1–35; 4. Moos. 11:1–9.

12. Miten hengellisten israelilaisten tila tämän asiainjärjestelmän aikana on vastakohta ihmismaailman tilalle tuhatvuotiskaudella?

¹² Niinpä israelilaiset Siinain erämaassa Mooseksen alaisuudessa kuvasivat hengellisiä israelilaisia tämän asiainjärjestelmän aikana. Tämä järjestelmä on hengellisesti puhuen kuolemaan johtava. Nyt hengelliset israelilaiset syövät vastakuvallista taivaallista mannaa, uhrattua Jeesusta Kristusta. Kristuksen tuhatvuotisen hallituskauden aikana ylösnoussut ihmiskunta ei ole Siinain kaltaisissa erämaaolosuhteissa. Silloin on käynnissä paratiisin ennallistaminen kautta maapallon. Jehova ei silloin ”vedä” ihmiskuntaa Jeesuksen luo, niin kuin Hän, Opettaja, nyt vetää hengellisten israelilaisten kansaa. (Joh. 6:44) Sen sijaan Suvereeni Herra Jehova asettaa Poikansa Jeesuksen Kristuksen ihmiskunnan Kuninkaaksi, ja tämä Kuningas kutsuu kuolleet esiin haudoista.

13. Jotta tämä ”liha” olisi muinaisen mannan vastakuva, niin millaista ja miten käsiteltyä sen täytyy olla?

¹³ Viljasta tehty leipä on veretöntä syötävää, samoin kuin muinainen manna oli. Jeesus sanoi, että ”elämän leipä”, vastakuvallinen manna, oli hänen lihansa ”maailman elämän puolesta”. Muinaista mannaa vastatakseen sanan ”liha” täytyy tässä ymmärtää tarkoittavan lihaa, josta veri on vuodatettu pois. Jehova ei antanut israelilaisille erämaassa juotavaksi verta, vaan vettä.

14. Miksi Jeesuksen juutalaiset kuulijat ymmärsivät hänen tarkoittavan ”lihaa”, josta sen veri oli vuodatettu pois, vaikka oli kysymys ihmislihastakin?

¹⁴ Jeesusta kuuntelevat juutalaiset ymmärsivät asiat sillä tavoin, koska kiistellessään siitä, mitä hän tarkoitti, he sanoivat: ”Kuinka [millä tavalla] tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?” (Joh. 6:52) He tunsivat verta koskevan Jumalan lain. Kun Jumala Nooan ajan vedenpaisumuksen jälkeen laajensi ihmiskunnan ruokavaliota, hän ei antanut ihmisille sekä eläinten verta juotavaksi että eläinten lihaa kiinteäksi ravinnoksi heidän elämänsä ylläpidoksi. Hän antoi heille vettä juotavaksi ja syötäväksi lihaa, josta veri on vuodatettu pois. Hän vaati veren itselleen kaikkien lihaa ja verta olevien luomusten Elämänantajana. (1. Moos. 9:1–4) Israelin kansalle annetun Mooseksen välittämän lain alaisuudessa eläinten verta koskevan Jumalan lain rikkominen aiheutti kuolemanrangaistuksen rikkojalle. (3. Moos. 17:10–12; 5. Moos. 12:16, 22–27) Ihmislihan syöminen, vaikka siitä olisi veri vuodatettu pois, oli inhottavaa Jeesusta kuuntelevista juutalaisista. He eivät halunneet tulla kannibaaleiksi. – 2. Kun. 6:26–31.a

15, 16. a) Miten Jeesuksen lihan syöminen oli tapahtuva? b) Miten Jeesus esitti tämän asian vielä voimakkaammin Johanneksen 6:53–59:n mukaan?

¹⁵ Jeesus halusi juutalaisten kuulijoittensa ymmärtävän, että hänen lihansa syöminen tapahtuisi kuvaannollisella tavalla. Tehdäkseen tämän seikan voimakkaammaksi hän sanoi seuraavaksi sellaista, mikä olisi vielä vastenmielisempää kirjaimellisella tavalla. Me luemme:

¹⁶ ”Niinpä Jeesus sanoi heille: ’Totta totisesti minä sanon teille: ellette [juutalaiset kuulijani] syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne. Joka [teistä, kuulijoistani] syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä; sillä minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma. Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, se pysyy minun yhteydessäni ja minä hänen yhteydessään. Niin kuin Isä, joka elää, on lähettänyt minut ja minä elän Isän takia, niin myös se [teistä, kuulijoistani], joka syö minua, tulee elämään minun takiani. Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole niin kuin silloin, kun teidän esi-isänne söivät [mannaa erämaassa] ja silti kuolivat. Joka syö tätä leipää, tulee elämään ikuisesti.’ Tämän hän sanoi opettaessaan yleisökokouksessa Kapernaumissa.” – Joh. 6:53–59.

17. a) Millainen oli noiden Jeesuksen sanojen vaikutus juutalaisessa synagogassa jopa moniin hänen opetuslapsiinsa? b) Keille siis Johanneksen 6:53:ssa olevat Jeesuksen sanat suureksi osaksi osoitettiin, ja mitä näistä tuli?

¹⁷ Tässä esiintyvä ilmaus ”yleisökokouksessa” on kirjaimellisesti alkuperäisessä kreikkalaisessa tekstissä ”synagogassa”. Se on sama ilmaus, jota Jeesus käytti Johanneksen 18:20:ssä, kun hän sanoi: ”Synagogassa ja temppelissä, jonne kaikki juutalaiset tulevat koolle.” Jeesus puhui siis juutalaiselle kuulijakunnalle, joka oli Mooseksen välittämässä lakiliitossa. Siihen kuului monia Jeesuksen opetuslapsia. Me voimme kuvitella Jeesuksen sanojen vaikutuksen, kun hän ei puhunut ainoastaan lihansa syömisestä, vaan myös verensä juomisesta. ”Sen tähden monet hänen opetuslapsistaan, sen kuultuaan, sanoivat: ’Tämä puhe on järkyttävää; kuka voi kuunnella sitä?’” (Joh. 6:60) Tämä lausunto osoittaa, etteivät kaikki Jeesuksen opetuslapset järkyttyneet hänen puheestaan. Järkyttyneitten opetuslasten lisäksi oli muita ”opetuslapsia”, muun muassa kaksitoista apostolia. (Joh. 6:61–66) Näin ollen Johanneksen 6:53:ssa olevat Jeesuksen sanat esitettiin suureksi osaksi hänen opetuslapsilleen ja laajemmassa merkityksessä niille, joista tulisi hänen opetuslapsiaan ennen ”viimeistä päivää”. Näistä tuli hengellisiä juutalaisia, hengellisiä israelilaisia. – Room. 2:28, 29.

18, 19. a) Kenelle uhrieläimen veri kuului, ja mitä Jeesuksen veren ja lihan syöminen siksi merkitsi? b) Miten Jeesus viittasi sellaiseen ateriaan erään pakanaupseerin uskon johdosta ja myös eräs juutalainen esittäessään ajatuksensa Jeesuksen päivällisillä lausumien sanojen johdosta?

¹⁸ Mooseksen välittämässä lakiliitossa olevat juutalaiset tiesivät, että uhrin veri sekä rasva kuuluivat Jehovalle. (3. Moos. 3:16, 17) Kun Jeesus nousi taivaaseen ja ilmaantui Jehovan läsnäoloon, hän uhrasi Jehovalle ”verensä” eli sen arvon lunastushintana. (Hepr. 9:12–14; Joh. 6:61, 62) Koska veri kuului Jehovalle, sen juominen ja Jeesuksen lihan syöminen ilmaisisi aterioimista Jehovan kanssa. Jumala osallistuisi täten Karitsansa Jeesuksen Kristuksen vereen tämän Karitsan opetuslasten kanssa. Jeesus puhui sellaisesta aterioimisesta Jehovan kanssa, joka on Suurempi Aabraham, kun hän ennusti, että monet pakanauskovat (kuten uskova pakana-”upseeri”) tulisivat kaikista osista maapalloa ja olisivat ”pitkällään pöydän ääressä Aabrahamin [Jehovan] ja Iisakin [Jeesuksen Kristuksen] ja Jaakobin [hengestä siinneen kristillisen seurakunnan] kanssa taivasten valtakunnassa”. – Matt. 8:5–12.

¹⁹ Puhuessaan kerran päivällisistä, joilla on todellista arvoa sen vuoksi, keitä on kutsuttu olemaan niillä läsnä, Jeesus selitti, miksi niillä oli arvoa, kun hän sanoi: ”Sinulle maksetaan takaisin vanhurskaiden ylösnousemuksessa.” Tämä toi ihmisen mieleen edun aterioida Jehova Jumalan kanssa, sillä me luemme: ”Nämä kuullessaan yksi vierastovereista sanoi hänelle: ’Onnellinen on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa.’”. (Luuk. 14:12–15) Vastaukseksi tähän huudahdukseen Jeesus esitti vertauksen ”suurista illallisista”, jotka eräs talonisäntä oli laittanut. Tällä Jeesus osoitti, ettei kaikilla olisi onnea aterioida Jumalan kanssa Valtakunnassa. – Luuk. 14:16–24.

”ELÄMÄ ITSESSÄNNE”

20. Missä määrin niillä on elämä, jotka saavat ’elämän itseensä’ syömällä Kristuksen lihaa ja juomalla hänen vertaan, ja missä ja milloin he käyttävät tätä ominaisuutta?

²⁰ Johanneksen 6:53:ssa Jeesus sanoi: ”Ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää itsessänne.” Koska tässä esiintyy samanlainen ilmaisu kuin Johanneksen 5:26:ssa, An American Translation kääntää Johanneksen 6:53:n: ”Minä sanon teille, jos ette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo hänen vertaan, teillä ei ole itsestään olemassa olevaa elämää.” Jeesus siis tarkoitti tässä ”elämää” erikoisominaisuudessa, kun hän sanoi edelleen: ”Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” (Joh. 6:54) Se, joka saa ikuisen elämän, ei saa sitä maan päällä, vaan taivaallisessa valtakunnassa Kristuksen kanssa. Hän pääsee sellaiseen elämään, kun Jeesus Kristus herättää hänet ”viimeisenä päivänä”. Ne, joilla on Kristuksen kanssa taivaissa sellainen ’elämä itsessään’, voivat jakaa toisille Kristuksen ihmisuhrin hyötyä. He tekevät siten, kun ihmiskunnan lunastetut kutsutaan esiin muistohaudoistaan ”viimeisenä päivänä”. – Joh. 5:28, 29.

21, 22. a) Missä suhteessa Jeesuksen liha ja veri olivat ”tosi ruokaa” sitä nauttiville? b) Millainen suhde heillä on häneen, ja millä tavalla he ovat hänestä riippuvaisia?

²¹ Kun harkitsemme sen ”ikuisen elämän” laatua, joka on saatavissa taivaissa, niin ymmärrämme, miksi Jeesus sanoi: ”Minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma.” (Joh. 6:55) Tämän huomautuksen jälkeen hän osoitti erikoissuhteen, johon hänen tottelevaiset opetuslapsensa pääsisivät, kun hän lisäsi sanat: ”Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, se pysyy minun yhteydessäni ja minä hänen yhteydessään. Niin kuin Isä, joka elää, on lähettänyt minut ja minä elän Isän takia, niin myös se, joka syö minua, tulee elämään minun takiani.” (Joh. 6:56, 57) Jeesus sanoi siis opetuslastensa pysyvän hänen yhteydessään ja hänen pysyvän heidän yhteydessään. Myöhemmin hän sanoi samanlaisia sanontoja käyttäen eräässä vertauksessa:

²² ”Pysykää minun yhteydessäni, niin minä pysyn teidän yhteydessänne. Niin kuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viiniköynnöksessä, niin ette tekään voi, ellette pysy minun yhteydessäni. Minä olen viiniköynnös, te olette oksat. Joka pysyy minun yhteydessäni ja jonka yhteydessä minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää, sillä minusta erossa ette voi tehdä yhtään mitään.” – Joh. 15:4, 5.

23. Miksi sitten Juudas Iskariot ei saanut ’elämää itseensä’?

²³ Vaikka Juudas Iskariot oli edelleen henkilökohtaisesti Jeesuksen Kristuksen seurassa toista vuotta, hän ei pysynyt Herransa yhteydessä. Hän ei siis syönyt Jeesuksen uhrattua ruumista eikä juonut hänen vertaan vuoden 33 helluntaista eteenpäin. Hän ei saanut ’elämää itseensä’. – Joh. 6:66–71.

24. a) Miten Jeesus oli ”leipä”, joka tuli alas taivaasta? b) Miten Jeesus eli Isän takia, ja miten ne, jotka syövät häntä, elävät hänen takiaan?

²⁴ Mutta Jeesus muistutti Juudasta ja muuta juutalaista kuulijakuntaansa, kun he olivat kokoontuneet Kapernaumissa, siitä miten heidän esi-isänsä söivät mannaa erämaassa ravinnokseen. Puheensa päätteeksi hän sanoi: ”Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. . . . Joka syö tätä leipää, tulee elämään ikuisesti.” (Joh. 6:58) Hän oli ollut Jumalan ”Sana” taivaassa, mutta Jumalan määräaikana hän ”tuli lihaksi”. (Joh. 1:14) Täydellisenä lihaa olevana Jumalan Poikana hän siis oli ”elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta”, vastakuvallinen manna. Hänen lihansa, joka oli vertauskuvallista mannaa hengellisille israelilaisille,b on myös ”maailman elämän puolesta”. (Joh. 6:51) Nyt Jeesus Kristus on jälleen elossa taivaissa kuolemattomana taivaallisen Isänsä takia, sillä tämä ”Isä, joka elää”, herätti hänet kuolleista henkielämään. Vastaavasti opetuslapsi, joka ”syö” vastakuvallista mannaa (Kristuksen ”lihaa”) ennen ”viimeisen päivän” tuloa, ”tulee elämään minun takiani”, kuten Jeesus sanoi, sillä Jeesus, joka elää, herättää hänet ”viimeisenä päivänä”. – Joh. 6:54, 57, 58.

25. a) Jatkavatko ne, jotka syövät Kristuksen uhria maan päällä, sen tekemistä myös taivaassa? b) Missä pyhässä virassa he palvelevat ja miten hyödyttäen ihmiskuntaa?

²⁵ Kuolleista herätettyjen hengellisten israelilaisten, joilla on ’elämä itsessään’, ei tarvitse enää taivaassa syödä Jeesuksen lihaa eikä juoda hänen vertaan. (Joh. 6:53) Heillä tulee olemaan etu palvella ”Jumalan ja Kristuksen pappeina”, ja siten he voivat siirtää ihmiskunnalle Kristuksen sovitusuhrin pysyvän hyödyn. (Ilm. 20:6) Koska heillä on taivaassa ikuinen elämä, he eivät tarvitse seuraajia pappisvirassa. Ylimmäisen Papin Jeesuksen Kristuksen tavoin he voivat palvella alipappeina jatkuvasti kautta koko tuhatvuotiskauden. Tällä tavalla he osallistuvat Kristuksen kanssa ihmiskunnan kohottamiseen inhimilliseen täydellisyyteen maan päällä.

JUMALAN VARAUKSIA TÄYDELLISTÄ IHMISELÄMÄÄ VARTEN

26. Mistä lähtien ”suuri joukko” on muodostunut, ja mitä siihen kuuluvat tuntevat tarvitsevansa Karitsan Jeesuksen Kristuksen veren suhteen?

²⁶ Kuten tiedämme, tämän vuosisadan neljännen vuosikymmenen puolivälistä lähtien on ollut muodostumassa Kristuksen ”muiden lampaitten” ”suuri joukko”. (Ilm. 7:9, 10; Joh. 10:16) Hekin hyötyvät tästä tuhatvuotisesta pappeudesta. Apostoli Johannesta, joka sai apokalyptisen näyn ”suuresta joukosta”, muistutettiin siitä, että tähänkin joukkoon kuuluvat arvostavat Karitsan Jeesuksen Kristuksen vuodatettua verta. He arvostavat sitä puhdistautumiskeinona, sillä Johannekselle sanottiin: ”Nämä ovat ne, jotka tulevat siitä suuresta ahdistuksesta, ja he ovat pesseet pitkät viittansa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.” (Ilm. 7:14) He tietävät, etteivät he voisi palvella Jumalaa otollisesti hänen pyhässä temppelissään, jos he pysyisivät saastaisissa vaatteissa. – Vrt. Sak. 3:3–10.

27. Vaikka he eivät tarvitsekaan ylösnousemusta, niin minkä palvelusten hyötyä he tarvitsevat tuhatvuotiskaudella?

²⁷ ”Suuri joukko” ei lue Jumalan ja Karitsan Jeesuksen Kristuksen ansioksi ylösnousemusta muistohaudoista, vaan ”pelastuksen” ”suuresta ahdistuksesta”. Heidät varjellaan elossa ”suuren ahdistuksen” läpi. Siksi heitä ei tarvitse ’herättää viimeisenä päivänä’, niin kuin ne, joista puhutaan Johanneksen 6:54:ssä. He tarvitsevat kuitenkin Ylimmäinen Papin Jeesuksen Kristuksen ja hänen 144 000 alipappinsa palvelusten hyödyn tuhatvuotiskaudella.

28. Mikä ”hetki” lähestyy kuolleen lunastetun ihmiskunnan suhteen, ja mikä tilaisuus asetetaan sen eteen?

²⁸ Nyt on lähestymässä ihmeellinen ”hetki”. Se on ”hetki”, jolloin Jeesus Kristus Jehovan tuomaritoverina kutsuu ”kaikki muistohaudoissa olevat” tulemaan esiin hänen lunastaminaan. Heistä kaikista tehdään hänen taivaalliseen valtakuntaansa maallisia alamaisia, pitävätpä he siitä tai eivät. Heidän kaikkien eteen asetetaan mahdollisuus saada täydellinen ihmiselämä paratiisimaassa. – Joh. 5:28, 29.

29. Mitä ”suuri joukko” ja kuolleista herätetyt ihmiset silloin juovat ja syövät, ja mikä poikkeuksellinen tilaisuus ”suurella joukolla” silloin on?

²⁹ Mitä Kristuksen alamaisten täytyy silloin juoda? Mitä he syövät? Apostoli Johannekselle annettu Ilmestys osoittaa, että silloin virtaa ”elämän veden virta” Jehova Jumalan ja Karitsan Jeesuksen Kristuksen valtaistuimen alta. ”Virran” kummallakin puolella oli ”elämän puita”, jotka kantoivat hedelmäsatoa joka kuukausi. Niiden lehdet olivat kansojen parannukseksi. ”Suuri joukko” ja kuolleista herätetyt syövät ja juovat näistä Jumalan varauksista. (Ilm. 22:1–3) Käyttämällä täysin määrin hyväkseen kaikkea tätä Jehova Jumalan Jeesuksen Kristuksen kautta varaamaa ansaitsematonta hyvyyttä arvostavat ja tottelevaiset ihmiset tekevät ylösnousemuksestaan ”elämän ylösnousemuksen”. Niillä, jotka kuuluvat Kristuksen ”muiden lampaitten” ”suureen joukkoon”, joka ei ole saanut ylösnousemusta, on silloin tilaisuus elää edelleen kuolematta koskaan ja palaamatta maan tomuun.

[Alaviitteet]

[Kuva s. 25]

Niin kuin manna piti yllä israelilaisia erämaassa, niin Jeesus, ”elämän leipä”, nyt pitää yllä hengellisiä israelilaisia