Pahimman vihollisesi nousu ja tuho
RAAMATTU osoittaa vihollisen ilmaantuneen pian sen jälkeen, kun Jumala asetti miehen ja naisen heidän paratiisikotiinsa. Jumala odotti heiltä uskollisuutta ja tottelevaisuutta antaessaan heille yksinkertaisen käskyn: ’Älkää syökö hyvän- ja pahantiedon puusta.’ – 1. Mooseksen kirja 2:16, 17.
Vihollinen näki tässä kuitenkin erinomaisen tilaisuuden: ”Mutta käärme oli kavalin [varovaisin, UM] kaikista kedon eläimistä, jotka Herra Jumala oli tehnyt; ja se sanoi vaimolle: ’Onko Jumala todellakin sanonut: ”Älkää syökö kaikista paratiisin puista”?’” Epäilemättä Eeva tunsi käärmeen ja sen varovaisuuden, eikä hänellä näin ollen ollut mitään syytä juosta kauhun vallassa sitä karkuun. Eeva ei tajunnut, että sen takana oli yli-inhimillinen voima, ja niinpä sen viekoittelevat sanat kiihottivat hänen uteliaisuuttaan. – 1. Mooseksen kirja 3:1; 1. Timoteukselle 2:14.
Kun Eeva sitten vastasi, että Jumalan lain rikkominen merkitsisi kuolemaa, käärme vastasi puhuen räikeästi Jumalan sanoja vastaan: ”Ette suinkaan kuole; vaan Jumala tietää, että sinä päivänä, jona te siitä syötte, aukenevat teidän silmänne, ja te tulette niinkuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.” – 1. Mooseksen kirja 3:2–5.
Loppu onkin osa ihmiskunnan historiaa. Kun Eeva oli petetty ajattelemaan, että hän voisi menestyä elämässään riippumattomana Jumalasta, hän söi puusta, ja Aadam seurasi hänen esimerkkiään. Jumala ryhtyi nopeasti toimiin tuon kapinallisen ihmisparin rankaisemiseksi ja tuomitsi sen lopulta kuolemaan. – 1. Mooseksen kirja 3:16–19.
Kuka oli käärmeen takana?
Raamattu käyttää Saatanasta nimenomaan käsitettä ”alkuperäinen käärme”. (Ilmestys 12:9) Jos jätät paholaisen pois 1. Mooseksen kirjasta (kuten jotkut epäilijät tekevät), kertomus menettää merkityksensä. Silloinhan täytyy uskoa, että käärme sai jollakin tavoin puhekyvyn!
Raamattu osoittaa kuitenkin, että vain ihminen luotiin ”Jumalan kuvaksi” ja pystyi siten älylliseen viestintään. (1. Mooseksen kirja 1:27) Pane myös merkille, minkä tuomion Jumala lausui käärmeelle: ”Ja minä panen vainon [vihollisuuden, UM] sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” – 1. Mooseksen kirja 3:15.
Näiden sanojen soveltamisessa kirjaimelliseen käärmeeseen ei juuri ole järkeä. Tuntevatko ihmiset tosiaankaan sen suurempaa ”vihollisuutta” käärmeitä kuin esimerkiksi rottia ja hämähäkkejäkään kohtaan? On näin ollen täysin selvää, että tässä raamatunjakeessa mainitut ”käärme”, ”vaimo” ja ’siemenet’ ovat vertauskuvia, jotka voidaan ymmärtää vain toisten raamatunpaikkojen valossa. (Galatalaisille 4:26; 3:29; Ilmestys 12:1–6; Matteus 23:33) Joka tapauksessa oli selvää, että Saatana, Jumalan vastustaja, oli nyt liikkeellä.
Vihollisen alkuperä
”Hän oli tappaja alusta asti, eikä hän pysynyt lujana totuudessa, koska hänessä ei totuutta ole.” (Johannes 8:44) Jeesus Kristus osoitti tällä tavoin, että Saatana oli aikoinaan ”totuudessa”, ja epäilemättä hän kuului silloin taivaallisiin ”Jumalan poikiin”, enkeleihin. (Job 38:7) Tämä on kaukana siitä karmaisevasta sarvipäisestä ja pukinsorkkaisesta kuvauksesta, jollaisena hänet esitetään.a Raamattu ei kuitenkaan suo hänelle sitä kunniaa, että mainitsisi hänen alkuperäisen nimensä.
’Mutta kuinka enkeli saattoi tehdä syntiä?’ kuuluu joidenkuiden vastaväite. Sitä ajatuskulkua, joka johti hänet kapinoimaan, ei ole kirjoitettu Raamattuun. Ehkäpä hän ajatteli niin kuin Babylonin ylpeä kuningas: ”Minä nousen taivaaseen, korkeammalle Jumalan tähtiä minä istuimeni korotan.” (Jesaja 14:13; vrt. 1. Timoteukselle 3:6.) Ilmeisesti pakkomielteeksi tullut palvonnan kohteena olemisen halu pani alulle seuraavan kohtalokkaan ketjureaktion: ”Mutta kutakin koetellaan siten, että hänen oma halunsa vetää ja houkuttelee häntä. Kun sitten halu on hedelmöitynyt, se synnyttää synnin; kun synti on vuorostaan suoritettu, se tuottaa kuoleman.” – Jaakob 1:14, 15.
Kaikkeus jakautuu
Miksi Jumala ei sitten yksinkertaisesti tuhonnut Saatanaa? Siksi että Aadamin ja Eevan luopuminen Jumalasta herätti vakavia kysymyksiä: Oliko Jumalan hallinto sortava? Vai oliko hänen hallintonsa vanhurskas? Kenellä oli oikeus hallita? Epäsikö Jumala alamaisiltaan vapauden? Hylkäisivätkö kaikki Jumalan palvelijat hänet, jos heille suotaisiin siihen tilaisuus?
Saatanan tuhoaminen ei olisi ratkaissut ainuttakaan näistä kysymyksistä. Niinpä Jumala on viisaasti sallinut Saatanan olla olemassa – mutta vain määräajan. Näin sekä ihmisille että enkeleille on suotu mahdollisuus tarkkailla Jumalan ja Saatanan vastakkaisia hallintotapoja. Ihmiset voivat näin ollen asettua joko Jumalan tai Saatanan puolelle. Tämä kiistakysymys Jumalan hallinnon ja ”riippumattomuuden” välillä on jakanut kaikkeutta aina tähän päivään asti!
Yksi tähän kiistakysymykseen liittyvä piirre paljastettiin vuosisatoja myöhemmin. Raamatun Jobin kirjan 1:6–11:ssä luodaan merkittävä katsaus itse taivaaseen ja kerrotaan enkelien kokouksesta, jossa Saatanakin oli häpeämättömästi läsnä:
”Herra kysyi saatanalta: ’Mistä sinä tulet?’ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ’Maata kiertämästä ja siellä kuljeksimasta’. Niin Herra sanoi saatanalle: ’Oletko pannut merkille palvelijaani Jobia? Sillä ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa.’ Saatana vastasi Herralle ja sanoi: ’Suottako Job pelkää Jumalaa? – – Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.’”
Tämän sananvaihdon sävystä voimme helposti päätellä, että Saatana vastusti Jumalaa.b Hän vihjasi, ettei yksikään Jumalan palvelijoista pysyisi uskollisena, jos hän joutuisi paineen alaiseksi. Nyt heräsi siis jälleen uusia kysymyksiä: Missä määrin ihmiset olisivat rakkaudesta Jumalaan halukkaita kärsimään vaikeuksia? Ovatko Jumalan palvelijoiden vaikuttimet itsekkäät? Jälleen näihin kysymyksiin voitiin vastata ainoastaan antamalla pahuuden jatkua vielä jonkin aikaa.
Onko henkivoimia ja niiden hallituksia olemassa?
Saatana on noin 6000 vuoden ajan värvännyt itselleen seuraajia. Hän sai jopa tuekseen kapinallisia enkeleitä, jotka hänen vaikutuksestaan ”hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa” taivaassa. (Juudas 6; 1. Mooseksen kirja 6:2) Kuinka hyvin hän sitten on onnistunut houkuttelemaan ihmisiä puolelleen? Miten laajalle hänen vaikutusvaltansa ulottuu nykyään?
Aika laajalle sen todistuksen mukaan, jonka eräs enkeli antoi profeetta Danielille. Selittäessään viipymistään enkeli sanoi: ”Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua kaksikymmentäyksi päivää, mutta katso, Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli minun avukseni.” (Daniel 10:13) Kukaan ihmisruhtinas ei varmasti olisi voinut vastustaa enkeliä. Tarvittiinhan vain yksi enkeli tuhoamaan 185000 vähäpätöistä ihmistä yhdessä yössä! (Jesaja 37:36) Vastustavan ruhtinaan on sen vuoksi täytynyt olla suuren Vastustajan, itse Saatanan, demoniasiamies!
Siihen viittaavat lukuisat seikat. Apostoli Paavali osoitti, että ”taivaallisissa olevat pahat henkivoimat” ovat järjestäytyneet ”hallituksiksi” ja ”valloiksi”. (Efesolaisille 6:12) Jokaista maailmanvaltaa hallitsee näin ollen epäilemättä näkymätön demoni-”ruhtinas”! (Daniel 10:20) Itse asiassa Saatana myöhemmin kerskuikin Jeesukselle omistavansa ”kaikki asutun maan valtakunnat”.c Jeesus tietenkin kieltäytyi ottamasta millään tavalla osaa tuohon Saatanan hallintoon. (Luukas 4:5–8) Entä sitten nykyään virassa olevat kansojen johtajat? Eivätkö he ole itse asiassa Saatanan sätkynukkeja? – Ks. myös Ilmestys 13:2.
”Syö paljon lihaa”
Onko Saatanan hallinnolla todella tuntuvaa vaikutusta ihmiskuntaan? Siihen saadaan selkäpiitä karmiva vastaus Danielin kirjan 7. luvusta. Karhun näköinen ”peto” kuvaa siinä Meedo-Persian valtakuntaa. Jakeen 5 lopussa Raamattu sanoo: ”Ja sille sanottiin näin: ’Nouse ja syö paljon lihaa’.” Saatanan demoniruhtinaat ilmeisesti houkuttelivat Persian hallitsijoita ’nousemaan’ toissijaisesta valta-asemastaan ja ahnehtimaan lisää aluetta.
Historia todistaa, että aikanaan Meedo-Persia vastasi tuohon demoneilta tulleeseen kutsuun ’syödä paljon lihaa’. Eräässä maailman historiaa käsittelevässä teoksessa sanotaan: ”On kiintoisaa panna merkille, että tämä valtakunta oli pelkästään maantieteellisiltä mitoiltaan suurin, mitä maailma oli koskaan nähnyt, paljon suurempi kuin Egypti, suurempi kuin Assyrian valtakunta laajimmillaankaan ja suurempi kuin yksikään sitä seuranneista valtakunnista aina nykypäiviin saakka, lukuun ottamatta lyhyttä ajanjaksoa Aleksanteri Suuren [hallintokaudella].” – The Historians’ History of the World.
Aina nykyaikaan asti kansojen johtajat ovat osoittaneet samaa pyrkimystä valtapiirinsä laajentamiseen. Nyt pelissä vain on suuremmat panokset. Erään kirjoittajan mukaan kansat liikehtivät ”kalmantanssin” tahdissa säilyttääkseen ”kauhun tasapainon”, johon sisältyy niin paljon ydinaseita, että niillä voitaisiin tuhota maailma moneen kertaan. Houkutteleva ”rajoitetun” ydinsodan mahdollisuus on jopa saanut ”kaikkien suurvaltojen sotilasasiantuntijat” luopumaan ”kauan pyhänä pitämästään keskinäisen aseiden rajoittamisen käsitteestään. – Sen sijaan he suunnittelevat kuumeisesti, miten he voisivat parhaiten käydä jonkinlaista ydinsotaa ja selviytyä siitä voittajina. Siitä mitä ennen ei uskallettu mainitakaan, keskustellaan nyt avoimesti; sitä mitä ennen ei uskallettu ajatellakaan, suunnitellaan parhaillaan.” (Maclean’s, 15. helmikuuta 1982) Ovatko he menettäneet järkensä? Eivät, vaan he taipuvat näkymättömän hallitsijansa, Saatana Panettelijan, yllytykseen.
Ketkä ovat paholaisen kannattajia?
”Kai minä uskon [paholaiseen]”, sanoi eräs nainen. ”Mutta en ole ajatellut häntä pitkään aikaan.” Meidän ei tulisi kuitenkaan sysätä paholaisen olemassaoloa pois mielestämme, vaan meidän on syytä tunnustaa se tosiasiaksi.
Paholaiseen uskominen ei kuitenkaan merkitse, että pelkäisimme häntä sairaalloisesti tai että okkultismi kiehtoisi meitä. Kristityt karttavat demonismiin ja okkultismiin liittyviä tapoja. (5. Mooseksen kirja 18:10–12; 1. Korinttolaisille 10:21) Kirjassa The Devil’s Dominion (Paholaisen valtakunta) esitetään mielenkiintoinen havainto: ”Pääsyy siihen, että yhä useammat ihmiset ovat kiinnostuneita okkultismista ja Saatanan palvonnasta ja harrastavat niitä – – on vakiintuneiden kirkkojen hengellinen hedelmättömyys – – todellisia paholaisen kannattajia ovat tietämättään nimenomaan vakiintuneiden kirkkojen papit.”
Jehovan todistajat eivät puolestaan kärsi tuollaisesta ”hengellisestä hedelmättömyydestä”. Heistä ei myöskään tahtomattaan tule paholaisen kannattajia siten, että he liittyisivät niiden epäilijöiden kuoroon, jotka kieltävät hänen olemassaolonsa. (2. Korinttolaisille 11:14) Sen tietäminen, kuka ihmisen vihollinen todellisuudessa on, auttaa heitä ymmärtämään, miksi rakkaudellinen Jumala sallii pahuutta. He ovat omaksuneet täsmällisen kannan kaikkeutta koskevassa kiistakysymyksessä ja alistuvat mieluummin Jumalan hallinnon hyviin lakeihin ja sen mukanaan tuomiin etuihin kuin valitsevat lyhytaikaisen ”riippumattomuuden”. Ja he luottavat siihen, että Jumalan avulla he voivat ’vapautua paholaisesta’. (Matteus 6:13) Sen tunnustaminen, että paholainen on olemassa, tekee heidät ehkä naurunalaisiksi, mutta se on myös hyvä suoja.
Eräässä toisen maailmansodan aikana Yhdysvalloissa levitetyssä julisteessa luki: ”Tunne vihollisesi!” Taisteluja on joskus hävitty sen vuoksi, että kenraali on aliarvioinut vihollisensa. Jehovan todistajat kuitenkin tietävät, kuka heidän vihollisensa on, eivätkä he ole ”tietämättömiä hänen suunnitelmistaan”. (2. Korinttolaisille 2:11) He tietävät, että ”koko maailma on paholaisen vallassa”, ja sen vuoksi he eivät lankea hänen metkuihinsa. – 1. Johannes 5:19.
Jehovan todistajat tietävät myös, että Saatanan paha hallituskausi päättyy pian. Raamattu ennustaa, että kaikkeuden kaikkivoipa Luoja hävittää pian valta-alueeltaan kaikki vastustajansa. Saatanan hallinnon jälkeisestä ajasta apostoli Pietari kirjoitti, että ”hänen [Jumalan] lupauksensa mukaan me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus on asuva”. – 2. Pietari 3:7, 11–13; Ilmestys 20:1–3, 10.
Jäljellä olevan ”lyhyen ajan” me kannustamme sinua käyttämään Raamatun tutkimiseen ja sen oppimiseen, miten sinäkin voit ’vastustaa Panettelijaa’. (Ilmestys 12:12; Jaakob 4:7) Jehovan todistajat auttavat sinua siinä mielellään, jotta sinäkin voisit iloita seuraavasta Raamatun lupauksesta: ”Jumala, joka antaa rauhan, murskaa puolestaan pian Saatanan.” – Roomalaisille 16:20.
[Alaviitteet]
a Keskiaikaisessa perinteessä kreikkalaisen jumalan Panin sarvipäinen, pukinsorkkainen jne. hahmo sulautettiin paholaisen hahmoon.
b Juutalainen tietosanakirja väittää, ettei Saatanan tässä kertomuksessa ”voida katsoa – – vastustavan Jumalaa”, ja se menee jopa niin pitkälle, että sanoo hänen olevan ”Jumalan neuvoston jäsen, joka valvoo ihmisten toimia”. (The Jewish Encyclopedia) Katolinen tietosanakirja (New Catholic Encyclopedia) sanoo samoin, että Saatana esitti syyttäjän osaansa ”toimien Jumalan puolesta”! Mutta jos Saatana todellisuudessa oli Jumalan asialla, miksi Jumala kysyi: ”Mistä sinä tulet?” – Job 1:7.
c Tämä välikohtaus Jeesuksen kanssa osoittaa edelleen, ettei Saatana voinut olla vain ihmisessä itsessään olevan pahan vertauskuva. Jeesus Kristus oli Jumalan täydellinen poika, eikä hänessä ollut mitään pahaa, vaan hän oli ”vilpitön, saastumaton, syntisistä erotettu”. – Heprealaisille 7:26.
[Kartta/kuva s. 10]
(Ks. painettu julkaisu)
Demonien vaikutuksesta Meedo-Persian valtakunta kasvoi yhdeksi historian laajimmista valtakunnista
Suuri meri
Musta meri
Kaspianmeri
Persianlahti
Punainenmeri
KREIKKA
MEEDIA
PERSIA
ARABIA
EGYPTI
ARMENIA
INTIA
LIBYA
Jerusalem
Babylon
Ninive
Damaskos
Siinainvuori
TRAAKIA
ETIOPIA
Niili
Tigris
Eufrat
PARTHIA
ASSYRIA
LYYDIA
SYYRIA
[Kuva s. 8]
Kansanomainen käsitys paholaisesta on lainattu kreikkalaisen mytologian Pan-jumalan kuvauksesta
[Kuva s. 9]
Alistuvatko maailman sotilasjohtajat, jotka nyt suunnittelevat ydinsotaa, Saatanan yllytykseen?