Mikä on Raamatun kanta?

Miksi jotkut syntyvät vammaisina?

NELIVUOTIAS pikku Karen oli kuolemaisillaan leukemiaan. Se oli ankara isku hänen vanhemmilleen. He olivat käyneet säännöllisesti roomalaiskatolisessa kirkossa, mutta nyt he olivat lakanneet käymästä, koska, kuten he sanoivat, ”ihmettelemme, miksi tämä sattuu meille, vaikka olemme yrittäneet elää hyvää elämää”. – New York Times, 2.2.1973.

Karen oli syntynyt vammaisena, vaikka kesti kolme vuotta, ennen kuin se kävi ilmeiseksi. Yhdysvalloissa neljä lasta sadasta syntyy selvästi vammaisina: kyttyräselkäisinä, raajarikkoina, sokeina, sydänvikaisina tai aivovammaisina. Lasten ollessa vuoden vanhoja uusia vikoja on tullut ilmi, niin että vammaisten määrä on noussut seitsemään sadasta. Miksi sellaista tapahtuu? Kuka on syyllinen? Mitä asiassa voidaan tehdä?

Raamatullisina aikoina jotkut syntyivät vammaisina. Apostolit Pietari ja Johannes paransivat ihmeen avulla miehen, joka oli ollut ”rampa hamasta äitinsä kohdusta”. (Apt. 3:1–10) Jeesus Kristus palautti näön miehelle, joka oli syntynyt sokeana. Hänen opetuslapsensa olivat kysyneet häneltä, johtuiko miehen sokeus hänen vanhempiensa synneistä vai hänen omista synneistään. Jeesuksen opetuslapset ilmeisesti uskoivat joidenkin rabbiinien tavoin, että ihminen voi tehdä syntiä äitinsä kohdussa ennen syntymäänsä. Jeesus vastasi, että miehen sokeus ei johtunut hänen tai hänen vanhempiensa tekemistä synneistä, vaan että ”Jumalan tekojen piti tuleman hänessä julki”. Ei niin, että Jumala olisi ensiksi aiheuttanut sokeuden. Miehen sokeus tarjosi sen sijaan tilaisuuden saattaa Jumalan teot ilmeisiksi. – Joh. 9:1–7; Room. 5:12.

Varsin todennäköisesti tuo mies syntyi sokeana jonkin kromosomeissa tai geeneissä olevan puutteen tai vian tähden, jollainen oli myös pikku Karenilla. Niinpä jos vanhemmilla on vakava sydänvika, mahdollisuus, että lapsilla on samanlainen vika, on 21–37 kertaa niin suuri kuin se muutoin olisi. Samaten mies, jolla on verenvuototauti, siirtää tämän perinnöllisen vian tyttäriensä pojille. Missään tällaisissa tapauksissa vanhempia ei voida syyttää, koska he eivät voi vaikuttaa asiaan.

Toisaalta lapsi saattaa syntyä epämuodostuneena äitinsä tietämättömyyden tähden. Näin kävi niiden raskaina olevien naisten tapauksessa, jotka ottivat raskautensa varhaisvaiheessa talidomidi-nimistä synteettistä lääkeainetta sisältäviä unitabletteja. Tämä lääke aiheutti ”yhden lääketieteen historian suurimmista murhenäytelmistä”, kun 12000 naista monissa eri maissa synnytti epämuodostuneita lapsia, joista puolet oli niin epämuodostuneita, että he syntyivät joko kuolleina tai elivät vain muutaman tunnin tai muutamia päiviä.

Kuudesta tuhannesta eloon jääneestä talidomidilapsesta yksi kolmasosa tai puolet syntyi ilman yhtä tai useampaa raajaa tai raajat epämuodostuneina. Kunkin tällaisen vammaisen lapsen elinikäinen hoito tulee maksamaan arviolta 900000 markkaa. Jumalaa ei varmastikaan voida syyttää tällaisista ihmisten teoista.

Talidomidi-lasten tapauksessa oikeusistuimet päättivät, että lääketehtaat pikemmin kuin äidit olivat syyllisiä. Mutta on hyvin paljon syntymävikoja, jotka saattavat olla vanhempien ja erityisesti äidin syytä. Esimerkiksi monet lapset syntyvät viallisina, koska heidän äidillään oli sukupuolitauti. Kun vanhemmat antautuivat moraalittomaan käytökseen joko ennen tai jälkeen avioliiton solmimisen, heidän lapsensa saivat perinnöksi vikoja. Raskaana olevat naiset, jotka tupakoivat, lisäävät lastensa kuolleena tai heiveröisinä syntymisen vaaraa. On myös havaittu yhteyttä aspiriinin ja synnynnäisten vajavaisuuksien välillä. Odottava äiti saattaa vahingoittaa syntymätöntä lastaan jopa yrittäessään tarpeettomasti pitää painoaan kurissa.

Se, että joissakin tapauksissa lapsen vammaisuuden syy on äidissä, nähdään äskeisestä sukurutsauksen vaikutuksia käsittelevästä raportista. Raamattu tuomitsee sukurutsauksen ankarasti. Mooseksen laki määräsi sukurutsauksesta kuolemantuomion. (3. Moos. 18:8–17) Eräs tšekkoslovakialainen lääketieteen tutkija vertasi keskenään sukurutsaisista suhteista syntyneitä lapsia ja lapsia, jotka olivat syntyneet samoille äideille suhteesta, joka ei ollut sukurutsainen. Tutkimus tuotti ”dramaattiset todisteet siitä, että sukurutsaisista suhteista syntyneitten keskuudessa vajavaisuuksien vaara on kauhistuttava”, ja osoitti ”sukusiitoksen kiistattomasti vaikuttavan imeväiskuolevuuteen, synnynnäisiin epämuodostumiin ja älykkyystasoon”. (News Week, 9.10.1972) Nämä löydöt korostavat tosiaankin Raamatun periaatetta: ”Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Joka lihaansa kylvää, se lihasta turmeluksen niittää.” – Gal. 6:7, 8.

Vammaisten lasten syntymisen onnettomimpia piirteitä on se, että se saa usein vanhemmat pikku Karenin vanhempien tavoin ihmettelemään, miksi Jumala salli sen tai miksi hän aiheutti sen, ikään kuin hän olisi syyllinen heidän ahdinkoonsa. Toiset ovat omaksuneet kohtaloonsa alistuvan asenteen ja ajattelevat, että se oli Jumalan tahto heidän suhteensa tai että he ansaitsivat onnettomuuden. Ja jos epämuodostunut lapsi kuolee varhain, jotkut sanovat, että ’Jumala halusi hänet luokseen’.

Mutta Luojaa, Jehova Jumalaa, ei voida syyttää. Hän loi ensimmäisen ihmisparin täydelliseksi, sillä kaikki hänen tekonsa ovat täydelliset. (5. Moos. 32:4) Kun ensimmäiset vanhempamme tekivät syntiä, eivät ainoastaan he tulleet epätäydellisiksi ja maksaneet synnistään hengellään, vaan kaikki heidän jälkeläisensä ovat siitä pitäen syntyneet epätäydellisinä ja kuolevaisina. (Room. 5:12) Näiden epätäydellisyyksien luonne vaikuttaa siihen, syntyykö lapsi vammaisena. Niinpä eivät kaikki odottavat äidit, jotka nauttivat talidomidia raskautensa varhaisvaiheessa, synnyttäneet epämuodostuneita lapsia, vaan ainoastaan ne, joilla myös oli vikaa perintötekijöissään. Kuten olemme nähneet, voi olla myös muita asiaan vaikuttavia syitä.

Raamattu kertoo, että ”Jumala on rakkaus” ja että hän on tehnyt ihmiskunnalle mahdolliseksi täydellisyyden takaisin saamisen Jeesuksen Kristuksen lunnaitten ja Kristuksen valtakunnan välityksellä. Tuon valtakunnan alaisuudessa ei ole enää oleva kyyneleitä, murhetta, kipua eikä kuolemaa – minkä vuoksi on tuleva vapautus kaikista fyysisistä ja henkisistä vammoista. Kuolleetkin nousevat hyötymään noista siunauksista. – 1. Joh. 4:8; Joh. 5:28, 29; Apt. 24:15.

Entä sitä ennen? Tottelemalla huolellisesti Jumalan lakeja ja ilmaisemalla käytännöllistä viisautta voidaan tehdä paljon sen mahdollisuuden välttämiseksi, että lapsi syntyy jollakin tavoin vammaisena. Nykyään voi myös saada ”perinnöllisyysneuvontaa”, jonka avulla vanhemmat voivat edes jossakin määrin saada selville vaarat, jotka he saattavat kohdata tuottaessaan jälkeläisiä.

Entä mitä voidaan tehdä, jos perhe on jo kokenut tällaisen murhenäytelmän? Tilanne tulisi kohdata haasteena. Miten? Siten, että perheen muut jäsenet ilmaisevat epäitsekästä huolenpitoa, kärsivällisyyttä ja kestävyyttä ja kaikki tekevät osaltaan kaiken voitavansa, jotta vammainen lapsi voisi nauttia elämästä vaivastaan huolimatta, kun muut tekevät hänelle samoin kuin he haluaisivat toisten tekevän heille.