8. luku
Huomattavia lahjoja jotka kertovat rakkauden Jumalasta
1, 2. Mitä kysymyksiä jonkun mieleen voisi tulla, kun hän lukee Raamatun lausunnot Psalmista 25:8 ja Markuksen 10:18:sta?
MISTÄ me tiedämme, että Jumala on hyvä? Miksi ei Kaikkivaltias Jumala voisi yhtä hyvin olla paha tai hänessä voisi ainakin olla jotakin pahuutta? Mistä tiedämme, että koko hänen asenteensa ja tarkoituksensa ihmiskunnan suhteen on hyvänsuopa?
2 Tällaiset kysymykset voivat herätä ihmisen mielessä hänen ajatellessaan psalmistan lausuntoa: ”Hyvä ja vakaa on Herra”, ja Jeesuksen sanoja: ”Kukaan ei ole hyvä paitsi yksi, Jumala.” – Psalmi 25:8; Markus 10:18.
3–5. a) Mitä voitaisiin odottaa Jumalalta, joka on hyvä? b) Mitkä kaksi asiaa hänen olisi pitänyt varata älyllisille luomuksilleen? Miksi?
3 Jotta Jumala olisi hyvä, hänen täytyisi epäilemättä olla sellainen Jumala, joka pitää huolta luomakunnastaan, sen jokaisesta osasta. Ensinnäkin hänen täytyisi olla Jumala, joka tekee järjestelyjä sen elinmahdollisuuksien hyväksi.
4 Toiseksi, jos Jumala on hyvä, hänen täytyisi varata muutakin kuin vain aineellista, mitä hänen luomuksensa tarvitsevat pysyäkseen hengissä. Tämä koskee nimenomaan ihmiskuntaa, sillä ihmiset odottavat elämältä muutakin kuin pelkkää olemassaoloa. Jumalan älyllisiä luomuksia ei ilmeisestikään ole tehty ikävää, yksitoikkoista elämää varten. Siksi Jumalan täytyy tehdä järjestelyt mielen ravitsemiseksi viiden aistin välityksellä. Ihmiset käyttävät näitä aisteja muuhunkin kuin elossa pysymiseen. Heillä on kyky arvostaa ympäristöään ja nauttia siitä. Ihmisethän tuntevat sääliä sellaista ihmistä kohtaan, joka on menettänyt näkönsä, kuulonsa tai haju- tai makuaistinsa, koska hän ei voi nauttia sellaisista asioista, jotka lisäävät elämisen iloa.
5 Tämän mukaisesti tulisi ihmisen kodissa, maan päällä, olla sellaista, mikä tekee elämän nautittavaksi. Osoittavatko tosiasiat sen?
MEITÄ ILAHDUTTAVAT SEIKAT
6, 7. Miten hedelmäpuut todistavat Jumalan hyvyydestä?
6 Ajattele hedelmäpuun ihmettä. Sellaiset puut ovat kirjaimellisesti ”hedelmätehtaita”. Niiden oksat ovat notkollaan puun valmistamia ravitsevia hedelmiä. Ja nämä ”hedelmätehtaat” toimivat äänettömästi tuottamatta saasteita, savua, säteilyä tai häiriötä. Samalla kun ne tuottavat ravintoa, ne ovat ilo silmille. On nautinto vaeltaa hedelmätarhassa. Puut luovat vilpoisan varjon ja raikastavat ilman luovuttaessaan happea ja levittäessään usein suloista tuoksua.
7 Lisäksi niiden hedelmät ovat enemmän kuin vain ravintoa. Ne ovat herkullisia, niiden syömisestä nauttii, kuten kaikkien Jumalan varaamien ravintoaineiden syömisestä. Kuka ihminen olisi koskaan voinut suunnitella tai keksiä persikan, appelsiinin, kirsikan, omenan, päärynän tai banaanin maun? Ihminen voi korkeintaan tehdä vain heikkoja jäljitelmiä.
8, 9. Miksi musiikki ei voi olla muuta kuin erikoislahja hyväntahtoiselta Jumalalta?
8 Musiikki on myös suurenmoinen lahja. Se voi rauhoittaa mielen. Se voi kohottaa ihmisen ylevään haltioitumiseen. Se voi herättää raittiita tai vakavia ajatuksia. Se voi kannustaa toimintaan. Jotkin sävelmät palauttavat mieleen muistoja miellyttävistä paikoista ja tapahtumista.
9 Kuka voi selittää tarkoin, miksi musiikilla on niin voimakas vaikutus ihmismieleen ja -sydämeen? Se että me kykenemme reagoimaan musiikkiin, että meillä on synnynnäinen rytmitaju ja sävelkorva, niin että voimme nauttia musiikista, on todella kauneutta arvostavan Luojan meille antama lahja. Ja mitä iloa ne, joilla on kyky esittää hyvää musiikkia, saavatkaan tästä Jumalan lahjasta, jolla he voivat viihdyttää toisia!
10. Sanoisitko, että keskustelutaito on lahja Jumalalta, joka teki ihmiskunnan ’kaltaisekseen’? Selitä.
10 Kyky keskustella on yksi ilahduttavimmista lahjoista. Miten hirvittävää olisikaan, ellemme voisi vaihtaa ajatuksia tai jos osaisimme vain kirjoittaa, käyttää viittomakieltä tai murista ja röhkiä. Ihmismieli voi keskustelussa ilmaista itsensä monipuolisemmin ja tulla paremmin ymmärretyksi kuin esimerkiksi kirjoitetuilla sivuilla. Mutta myös lukeminen ja kirjoittaminen ovat lahjoja, jotka tuottavat monenlaista iloa.
11. Mainitse joitakin muita lahjoja, jotka eivät ole välttämättömiä elämälle mutta lisäävät elämän nautittavuutta.
11 Kaikkialla luonnossa on myös häikäisevää väriloistoa: kukkien kauneutta ja loputonta vaihtelua, suurenmoisia auringonlaskuja, joita kukaan taiteilija ei pysty jäljentämään lukemattomien muiden ihastuttavien ilmiöiden lisäksi, joita maan päällä on suunnaton määrä. Nämä sadat ilonaiheet ovat rakkaudellisia lahjoja, joista voimme meille ystävällisesti annetuin aistein mielihyvin nauttia.
12. Mitä me voimme vastata niille, jotka epäilevät, ettei Luojaa ole olemassa, ja väittävät siksi, että kaikki, mistä me nautimme, palvelee vain käytännön tarkoitusperiä?
12 Kuitenkin jotkut, jotka epäilevät luomista, voivat esittää vastalauseensa. He voivat esimerkiksi sanoa, että kukkien tuoksut ja värit palvelevat vain välttämättömyyttä, sillä ne vetävät puoleensa hyönteisiä, jotka pölyttävät kasveja. Se on epäilemättä osatotuus. Mutta jos se olisi näiden erinomaisten lahjojen olemassaolon ainoa syy, niin miksi ne ilahduttavat myös ihmistä? Miksi ne saavat meissä aikaan mielenrauhaa ja hyvänolon tunnetta? Ja kuka voi sanoa puhtaasti käytännöllisen syyn kauniisiin auringonlaskuihin? Kuka voi sanoa musiikin olevan välttämätön elämän säilymiselle eikä nautintoa synnyttävä lahja?
13. Mitä me voimme sanoa siitä, että monet käytännölliset tapahtumat ovat myös nautinnon lähteitä?
13 Se tosiasia, että monet elämän käytännölliset tapahtumat ovat samaan aikaan suuren lohdutuksen ja nautinnon lähteitä, kertoo Jumalan hämmästyttävästä taloudellisuudesta, hänen monipuolisesta viisaudestaan ja hänen rakkaudestaan luomuksiaan kohtaan.
LAHJOJA JOTKA VOIVAT JÄÄDÄ MEILTÄ HUOMAAMATTA
14. Millainen väärä taipumus meillä on suhtautua sellaiseen, mikä ei tuota meille nautintoa?
14 Joskus ajattelemme, että sellainen, mikä ei näytä meistä kauniilta, ei myöskään ansaitse kiinnostustamme. Tämä pitää paikkansa erikoisesti hyönteisistä, joita me voimme helposti pitää vain ”tuholaisina”. Mutta Luoja on tässäkin tehnyt jotakin erinomaista meitä varten. Se mitä me halveksimme, voi todellisuudessa olla lahja, joka säästää meidät loputtomalta raatamiselta, niin että meille jää aikaa nauttia jostakin miellyttävämmästä.
15. Minkä hyvän työn vaatimaton kastemato tekee meidän hyväksemme?
15 Ajattelehan esimerkiksi kastematoa. Nämä pienet otukset ovat täysin vaarattomia. Niitä on joskus yli viisi miljoonaa hehtaarin alalla. Ne työskentelevät lakkaamatta. Ne kääntävät 15–40 tonnia maata hehtaaria kohti joka vuosi kaivautuen jopa 5 metrin syvyyteen maan pinnan alapuolelle. Niiden elimistö sulattaa ruokamullassa olevaa orgaanista ainetta ja varaa runsaasti kalsiumia, magnesiumia, kaliumia, fosforia ja nitraatteja, jotka ovat välttämättömiä kasvien terveelle kasvulle. Ne edistävät maaperän emäs- ja happotasapainon säilymistä. Kaivaessaan onkaloitaan maaperään ne lisäävät maan happipitoisuutta ja vedenimemiskykyä ja vähentävät mädäntymistä. Ne vetävät lehtiä ja muuta kasvillisuutta maan alle rikastuttamaan humuskerrosta.
16. Miten kastemato ja hyönteiset vapauttavat ihmiset nauttimaan elämästään?
16 Ellei kastematoja olisi, ihmisen pitäisi suorittaa koko tämä työ. Mutta maanviljelijän olisi mahdotonta työskennellä yötä päivää valmistaakseen peltojaan viljelystä varten, kuten kastemato tekee. Ja hinta tulisi olemaan suurempi kuin maanviljelijä voisi maksaa. Aivan samalla tavalla siis kuin hedelmäpuut ja vihanneskasvit tuottavat ravintoa ihmisille näiden tarvitsematta tehdä juuri mitään, myös kastemato toimii ihmisen hyväksi. Lisäksi on olemassa suuri joukko hyönteisiä, jotka suorittavat monia ikäviä ja yksitoikkoisia tehtäviä ja vapauttavat ihmiset älyperäisempiin ja nautittavampiin toimintoihin.
17, 18. Missä määrin hyönteiset hyödyttävät ihmiskuntaa?
17 Hyönteisten ihmiskunnalle suorittamista palveluksista Carl D. Duncan, joka on hyönteis- ja kasvitieteen professori San Josen valtionyliopistossa Yhdysvalloissa, sanoi:
18 ”Ei ole liikaa sanoa, että hyönteiset ratkaisevat ihmisen maailman luonteen paljon suuremmassa määrässä kuin hän itse ja että jos ne äkkiä häviäisivät tyystin, niin maailma muuttuisi niin laajaperäisesti, että on äärimmäisen epätietoista, kykenisikö ihminen ylläpitämään minkäänlaista järjestelmällistä yhteiskuntaa.”
ENTÄ ”TUHOLAISET”?
19, 20. a) Mikä on todellisuudessa ollut suuri tekijä ”tuholais”ongelman syntymisessä? b) Mikä luonnollinen tapahtumasarja johtaa lisävaikeuksiin, kun joitakin eläimiä, hyönteisiä ja taudinaiheuttajia tuhotaan?
19 Professori Duncan siteerasi myös erästä toista tiedemiestä, tohtori Frank Lutzia, joka arvioi, että esimerkiksi kaikista Yhdysvaltain hyönteisistä voidaan korkeintaan puoli prosenttia luokitella ”tuholaisiksi”.
20 Tarkasteltaessa ”tuholaisten” muodostamaa ongelmaa on myönnettävä, että ihminen on aikaansaanut tasapainottoman tilan. Ihmisten jätteet ja ympäristön saastuminen ovat osaltaan horjuttaneet ekologista tasapainoa. Joskus se, että ihmiset ovat tuhonneet jotkin hyönteiset tai nisäkkäät, on johtanut toisten lajien epänormaaliin lisääntymiseen. Sen jälkeen yritykset hillitä tällaista lisääntymistä myrkkyjen avulla aiheuttavat enemmistön kuoleman, mutta jättävät myrkylle immuunit yksilöt lisääntymään vuorostaan enemmistöksi. Tämä aikaansaa vielä suuremman ongelman, kuten niin sanotun ”superrotan”, jonka vain hyvin voimakkaat ja vaaralliset myrkyt voivat tappaa. Samanlaisia ongelmia on syntynyt eräiden hyönteisten ja tautia aiheuttavien bakteerien kohdalla.
21. Miksi ”tuholaiset” usein tunkeutuvat ihmisen asuma-alueelle?
21 Kun niin sanotut ”tuholaiset” lisääntyvät epänormaalisti, ne jättävät luonnollisen elinympäristönsä ja tunkeutuvat ihmisten asuma-alueille. Ne valtaavat ja hävittävät ihmisten ruokavarastoja ja turmelevat hänen omaisuuttaan. Ne levittävät tauteja, eivät yleensä omassa elimistössään, vaan kuljettamalla taudinaiheuttajia jätteistä ja viemäreistä. Tämä on erikoisen ilmeistä suurkaupungeissa, joissa huolimattomasti käsitellyt jätekasat vetävät puoleensa kärpäsiä ja rottia, nykyään myös ”superrottia”, mikä johtaa niiden lisääntymiseen.
22. Miten ’tuholaisetkin” palvelevat hyödyllistä tarkoitusperää?
22 Mutta nämäkin halveksitut eläimet suorittavat tavallaan palvelusta tulemalla ”tuholaisiksi”. Ne eivät ainoastaan hävitä jonkin verran jätteitä, vaan niiden läsnäolo pakottaa ihmiset ryhtymään toimenpiteisiin pitääkseen ympäristönsä puhtaampana, jotteivät ”tuholaiset” tunkeutuisi kaikkialle ja tekisi heidän elämäänsä sietämättömäksi. Tällä tavoin ne jossakin määrin hillitsevät ihmisen välinpitämättömyyttä, laiskuutta ja likaisuutta.
23. Mitä hyvää, eläimet, joista joitakin pidetään ”tuholaisina”, ovat tehneet ihmiskunnalle?
23 Hyönteisten, mikro-organismien ja suurempien eläinten muodostama luonnon ”puhtaanapitolaitos” on tehnyt muutakin, mitä ihminen ei olisi koskaan voinut aikaansaada. Nämä haaskaeläimet puhdistavat metsän lahoavien oksien ja puiden muodostamista jätteistä. Ne hävittävät kuolleitten eläinten raadot. Näin ne estävät monia tuhoisia metsäpaloja ja monenlaista saastumista ja tauteja.
MIKSI ME VOIMME OLLA ONNELLISIA MURHEIDEN AIHEISTA HUOLIMATTA
24. Millä tavoilla edellä mainitut monet lahjat todistavat, että Jumala on onnellinen ja haluaa meidänkin olevan onnellisia?
24 Kaikki nämä Jumalan lahjat ja monet muut, joita on liian paljon lueteltaviksi, keventävät ihmisen taakkaa. Ne suojelevat häntä myös taudeilta ja antavat hänelle mielihyvää. Siksi ne ovat todisteita siitä, että Jumala on todella hyvä ja siitä syystä ”onnellinen Jumala”. (1. Timoteukselle 1:11) Jumala nauttii elämästä ja luodessaan hän halusi jakaa tämän ilon toisten kanssa. (Ilmestys 4:11) Mutta voimmeko me todella olla onnellisia nykyisessä asiainjärjestelmässä ja nauttia elämästämme?
25, 26. Mainitse esimerkki surusta, joka voidaan suuressa määrin voittaa, jos meillä on tietoa Jumalan tarkoituksista.
25 Tässä sekasortoisessa asiainjärjestelmässä meillä on murheita aika ajoin. Mutta kun me ymmärrämme meitä koskevat Jumalan hyvät tarkoitukset, niin me voimme ylimalkaan olla onnellisia.
26 Esimerkiksi kuolema voi kohdata perhettä. Se aiheuttaa varmasti surua, sillä kuolema on vihollinen. (1. Korinttolaisille 15:26) Mutta ne, jotka uskovat Jumalaan ja hänen hyvyyteensä, eivät menehdy suruun. Apostoli Paavali kirjoitti tästä: ”Veljet, emme tahdo teidän olevan tietämättömiä niistä, jotka nukkuvat kuolemassa, jottette surisi niin kuin muut, joilla ei ole toivoa.” Sitten Paavali puhui lohduttavasti ylösnousemuksesta. – 1. Tessalonikalaisille 4:13.
27. Mikä on suurin esimerkkimme onnellisena pysymisestä tuskallisissa olosuhteissa?
27 Kuitenkin meillä voi olla taipumus antaa surun tukahduttaa kokonaan onnellisuutemme. Mutta tässä asiassa Jehova Jumala antaa meille suurimman esimerkin. Ajattele hänen hyvyytensä suurinta osoitusta, kun hän lähetti Poikansa maan päälle kuolemaan ihmisenä meidän puolestamme. Tämä oli suuresti tavallisuudesta poikkeavaa. Se oli täysin Jehovan ansaitsematonta hyvyyttä. Apostoli kiinnittää meidän huomiomme tämän rakkaudellisen teon suureen merkitykseen sanoen: ”Jumala suosittelee omaa rakkauttaan meille siinä, että Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä.” (Roomalaisille 5:8) Luuletko, että tämä ei aiheuttanut Jumalalle surua? Mikä voi olla tuskallisempaa isälle kuin nähdä oman rakkaan poikansa kuolevan? Silti Jumala sai myös suurta onnellisuutta nähdessään Poikansa kuuliaisuuden ja uskollisuuden ja hänen halukkuutensa kuolla ihmiskunnan puolesta. Jumala oli myös onnellinen ajatellessaan hänen uhrinsa meille tuottamaa hyötyä huolimatta siitä tuskasta, mitä se aiheutti Hänelle ja hänen Pojalleen. (Jesaja 53:10, 12) Jumalan lahjaksi antama oma Poika on todella kaikkein suurin rakkauden ilmaus!
28. Vaikuttaako synnistä johtuva ihmiskunnan vaikea tilanne millään tavalla Jehova Jumalan tunteisiin?
28 Ja oletko ajatellut, millaista murhetta Jehovan sydämelle tuottaa se, että hän näkee luomansa ihmiskunnan olevan ahdingossa siksi, että se on hylännyt hänen lakinsa eikä ole totellut niitä? Kun ihmiset menettelivät väärin ja aiheuttivat suurta ahdinkoa itselleen ja keskuudessaan asuville Jumalan palvelijoille, niin Jumala ”tuli murheelliseksi sydämessänsä”. – 1. Mooseksen kirja 6:6.
JEESUS, ESIMERKKI SIITÄ MITEN KÄRSIMISEN KAUTTA SAAVUTETAAN ONNELLISUUS
29. Millaisia kokemuksia Jeesuksella oli maanpäällisen elämänsä aikana?
29 Ollessaan maan päällä Jeesus Kristus heijasti täysin Isänsä persoonallisuutta ja menettelytapoja. Jeesus sanoi: ”Joka on nähnyt minut, on nähnyt myös Isän.” (Johannes 14:9) Siksi ihmisten ei tarvitse nähdä Jumalaa kirjaimellisin silmin ymmärtääkseen häntä. Kokiko Jeesus joskus surua? Hänestä puhuttiin profeetallisesti ”kipujen miehenä”, ja hän oli ”halveksittu, jota emme minäkään pitäneet”. Siitä huolimatta hän oli onnellinen toiminnassaan. Sama ennustus sanoo: ”Sielunsa vaivan tähden hän saa nähdä sen ja tulee ravituksi [tyytyväiseksi, UM]. . . . [hän] vanhurskauttaa monet.” – Jesaja 53:3, 11.
30. Mikä erikoisesti suretti Jeesusta?
30 Jeesusta suretti usein se, että ihmistekoiset uskonnolliset perinteet vieroittivat Jumalasta Israelin kansan, jonka olisi pitänyt tuntea Hänet. Hän oli ”perin pohjin murheissaan heidän sydämensä tunnottomuudesta”. (Markus 3:5) Hän tunsi sääliä ihmisjoukkoja kohtaan, koska ihmiset olivat ”kiusattuja ja sysittyjä niin kuin lampaat ilman paimenta”. (Matteus 9:36) Epäilemättä tämä tuotti murhetta hänelle. Kun Jeesus meni vastikään kuolleen ystävänsä Lasaruksen haudalle, hän ”puhkesi kyyneliin”. – Johannes 11:35.
31. Miten Jeesus osoitti, että hän ei koskaan menettänyt iloaan huolimatta monista surullisista kokemuksista?
31 Jeesuksella oli siis surulliset hetkensä aivan samalla tavalla kuin meillä. Mutta antoiko hän sen tukahduttaa onnellisuutensa, jonka hän sai siitä tietoisuudesta, että hän teki Isänsä työtä? Eikö hän ilmaissut iloitsevansa opetuslapsistaan, joita hän opetti ja joiden kanssa hän työskenteli kolme vuotta? Ei ole mitään todisteita siitä, että hän olisi käyttäytynyt heitä kohtaan tai heidän läsnä ollessaan murheellisessa tai kielteisessä hengessä. Hän ei myöskään heikentynyt tai horjunut uskossaan tai toiminnassaan. Hän tiesi, että ”Herran tahto toteutuu hänen kauttansa” ja että hän saisi Isältään ”kuoleman ja Haadeksen avaimet” ja että hän aikanaan niiden avulla tekisi tyhjäksi kaiken sen vahingon, mitä synti ja kuolema saavat aikaan. – Jesaja 53:10; Ilmestys 1:18; 20:13.
32. a) Mitä voimme lopuksi päätellä tarkasteltuamme Jumalan lahjoja? b) Miten me voimme vuorostamme ilahduttaa Jumalaa? (Psalmi 149:4)
32 Kaikki tämä antaa meille välähdyksen Jumalan hyvyydestä. Se panee sydämemme jäljittelemään häntä. Ja ihmeellistä hänen jäljittelemisessään on se, että me voimme kokea surua nykyisessä asiainjärjestelmässä ja olla kuitenkin onnellisia. Lisäksi me voimme Jehovaa tottelemalla ilahduttaa häntä itseään. (Psalmi 149:4; Sananlaskut 27:11) Me voimme myös tietää, että edessä on elämä, jossa ei ole enää ”surua eikä parkua eikä kipua”. – Ilmestys 21:4.
[Kuva s. 89]
Jumala antoi meille kauniit auringonlaskut, kukkien tuoksut, ruoan maun, ihastuttavat sävelet – kaiken tämän lisätäkseen elämämme nautintoa
[Kuva s. 92]
Kastemadot suorittavat sellaisen työn, johon yksikään maanviljelijä ei pystyisi