Jobin nuhteettomuus – miksi se oli niin merkittävää?

”Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani [nuhteettomuudestani, UM]!” – JOB 27:5.

 1. Kuka oli Job, ja mistä tiedämme hänen olleen todellinen ihminen?

JOB oli huomattava historiallinen mies. Sen lisäksi että hän oli vauras, häntä kunnioitettiin myös myötätuntoisena tuomarina ja johtajana. Raamattu sanoo, että hän ”oli kaikista Idän miehistä mahtavin”. (Job 1:3; 29:12–25) Hänet mainitaan Nooan ja Danielin rinnalla hyvin vanhurskaana miehenä. (Hesekiel 14:14, 20) Raamattu esittää Jobin myös esimerkkinä, jota kristittyjen tulisi seurata, mikä osoittaa hänen olleen todellinen, menneinä aikoina elänyt ihminen. – Jaakob 5:11.

 2. Miten voimme määrittää ajankohdan, jolloin Saatana koetteli Jobia?

² Job eli Uusin maassa, alueella joka nykyään on Arabia. Vaikka Job ei ollutkaan israelilainen, hän palvoi Jehovaa, ja juuri siihen Jehova kiinnitti Saatanan huomion. Jumalan lausunto, jonka mukaan ”ei ole maan päällä hänen vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies”, paljastaa, ettei siihen aikaan elänyt muita huomattavia Jehova Jumalan palvelijoita. (Job 1:8) Saatanan on siis täytynyt koetella Jobia silloin, kun hänen kaukaiset serkkunsa, israelilaiset, olivat Egyptin orjuudessa, toisin sanoen jolloinkin sen jälkeen, kun huomattava nuhteettomuuden säilyttäjä Joosef kuoli vuonna 1657 eaa., ja ennen kuin Mooses aloitti nuhteettoman vaelluksensa.

 3. Kuka kirjoitti Jobin kirjan, ja miten hän pystyi hankkimaan tietonsa?

³ Ilmeisesti Mooses kirjoitti Jobin kirjan. Mutta miten hän on voinut saada tietoja Jobin koettelemuksista? Sen jälkeen, kun Mooseksen oli pakko lähteä Egyptistä vuonna 1553 eaa., hän asettui asumaan Midianiin, joka ei sijainnut kovinkaan kaukana Uusin maasta. (2. Mooseksen kirja 2:15–25; Apostolien teot 7:23–30) Job eli silloin niitä viimeisiä 140:tä vuotta, jotka hän oli saanut siunaukseksi Jehovalta. (Job 42:16) Kun israelilaiset myöhemmin olivat lähellä Uusia erämaavaelluksensa loppuvaiheessa, Mooses on voinut saada tietoja Jobin viimeisistä elinvuosista ja hänen kuolemastaan.

Jobin rajalliset tiedot

 4. a) Mistä Job ilmeisesti sai Jehovaa koskeneet tietonsa, ja miksi hän epäilemättä oli tekemisissä Aabrahamin ja Iisakin jälkeläisten kanssa? b) Miten Jobista tuli nuhteettomuudestaan tunnettu mies?

⁴ Kun Jobia koeteltiin, hänen tietonsa Jumalasta ja hänen tarkoituksistaan olivat rajallisia, koska yhtään Raamatun osaa ei vielä ollut kirjoitettu. Job tiesi kuitenkin todennäköisesti jotakin Jehovan kanssakäymisestä Aabrahamin, Iisakin, Jaakobin ja Joosefin kanssa. Tämä johtui siitä, että Job oli ilmeisesti Aabrahamin veljen Naahorin jälkeläinen Naahorin esikoisen Uusin kautta. Lisäksi Uusin veli oli Betuel, Iisakin vaimon Rebekan isä ja Joosefin isoisän isä. (1. Mooseksen kirja 22:20–23) Epäilemättä Job arvosti kaikkia niitä tietoja, joita hän sai Jehovan kanssakäymisestä Aabrahamin ja tämän jälkeläisten kanssa, ja hän halusi innokkaasti miellyttää Jehovaa. Niinpä Jobista tuli nuhteettomuudestaan tunnettu mies, joka oli moitteeton ja täysin omistautunut Jehovalle.

 5. Erityisesti mikä tekee Jobin nuhteettomuuden niin huomattavaksi?

⁵ Pian sen jälkeen, kun Joosef oli kuollut Egyptissä, Jobin nuhteettomuus nousi kiistakysymykseksi Jehova Jumalan ja Saatanan välillä näkymättömissä taivaissa. Job ei kuitenkaan tiennyt mitään tästä kiistasta, jonka keskipisteenä oli hänen nuhteettomuutensa. Ja nimenomaan se, että Job ei tiennyt, miksi hän kärsi, tekee Jobin murtumattoman nuhteettomuuden niin huomattavaksi. Jehova kirjoitutti kuitenkin Mooseksella muistiin kaikki Jobin nuhteettomuutta koskevan kiistan yksityiskohdat kaikkien sen jälkeen syntyneiden Jumalan palvelijoiden hyödyksi.

Kiista Jobin nuhteettomuudesta

 6. a) Miten taivaassa pidetty kokous paljasti, että Jumalan ja Saatanan välillä oli kiistakysymys? b) Milloin tuo kiistakysymys sai alkunsa, ja mitä siihen sisältyi?

⁶ Jobin kirja siirtää syrjään näkymättömyyden verhon, ja me voimme nähdä Jehova Jumalan edessä taivaassa pidettyyn enkelien kokoukseen. Siellä Jehova muistuttaa Saatanaa, joka myös on läsnä, että ”ei ole maan päällä hänen [Jobin] vertaistansa; hän on nuhteeton ja rehellinen mies, pelkää Jumalaa ja karttaa pahaa”. (Job 1:8) Kyseessä on selvästi kiistakysymys, joka koskee Jobin nuhteettomuutta. Mutta tuo kiistakysymys ei ole uusi. Siihen viitattiin jo silloin, kun Saatana käänsi Aadamin ja Eevan pois Jumalasta ja sanoi oikeastaan: ’Jos vain annat minulle tilaisuuden, niin pystyn kääntämään kenet tahansa pois sinun palveluksestasi.’ – 1. Mooseksen kirja 3:1–6.

 7. Mitä selityksiä Saatanan oli pakko esittää Jobin nuhteettomuuden syystä, ja minkä haasteen hän esitti Jumalalle?

⁷ Tämän taivaassa pidetyn virallisen kokouksen aikana Saatanan on pakko esittää omat selityksensä Jobin nuhteettomuuden syystä. ”Suottako Job pelkää Jumalaa?” hän kysyy. ”Olethan itse kaikilta puolin suojannut hänet, hänen talonsa ja kaiken, mitä hänellä on – –.” Sitten Saatana esittää haasteen: ”Mutta ojennapa kätesi ja koske kaikkeen, mitä hänellä on: varmaan hän kiroaa sinua vasten kasvojasi.” – Job 1:9–11.

 8. a) Miten Jehova vastasi Saatanan haasteeseen? b) Mitä hirvittäviä iskuja Saatana aiheutti Jobille?

⁸ Jehova ottaa Saatanan haasteen vastaan. Hän luottaa täysin Jobin nuhteettomuuteen ja vastaa Saatanalle: ”Katso, kaikki, mitä hänellä on, olkoon sinun käsissäsi; älä vain koske kädelläsi häneen itseensä.” (Job 1:12) Saatana käy nopeasti Jobin kimppuun. Sabalaiset tekevät ryöstöretken ja vievät mukanaan Jobin 1 000 härkää ja 500 aasintammaa ja surmaavat kaikki paikalla olleet palvelijat yhtä lukuun ottamatta. Seuraavaksi Saatana lähettää taivaasta tulen, joka polttaa poroksi Jobin 7 000 lammasta sekä niiden hoitajat, joista vain yksi mies säästyy. Sitten Saatana panee kolme kaldealaisjoukkoa ryöstämään Jobin 3 000 kamelia ja tappamaan jälleen kaikki palvelijat yhtä lukuun ottamatta. Lopuksi Saatana lähettää voimakkaan tuulen iskemään taloon, jossa Jobin kymmenen lasta viettävät juhlaa, ja he kaikki kuolevat. Myöhemmin näistä onnettomuuksista elossa säilyneet tulevat toinen toisensa perään kertomaan Jobille hirvittävät uutisensa. – Job 1:13–19.

 9. Mikä teki Jobin onnettomuuksista erityisen vaikeita kestää, mutta miten Job kuitenkin suhtautui niihin?

⁹ Ne olivat todella hirvittäviä onnettomuuksia! Vaikka Job olisi tiennytkin, kuka oli aiheuttanut ne, niitä olisi ollut vaikea kestää, mutta hän ei tiennyt sitä! Hän ei tiennyt, että hän oli taivaassa käydyn kiistan keskipiste ja että Jehova käytti häntä osoittaakseen, että on olemassa ihmisiä, jotka pitävät kiinni nuhteettomuudestaan kaikista niistä epäoikeudenmukaisista kärsimyksistä huolimatta, joita Saatana saattaa heille aiheuttaa. Vaikka Job oli surun murtama ja ajatteli jopa, että Jumala oli jotenkin vastuussa hänen menetyksistään, hän sanoi kaikesta huolimatta: ”Herra antoi, ja Herra otti; kiitetty olkoon Herran nimi.” Tosiaankin, ”kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä eikä puhunut nurjasti Jumalaa vastaan”. – Job 1:20–22.

10. a) Mitä Jobia koskevaa myönnytystä Saatana vielä vaati, ja miksi Jehova oli valmis suostumaan siihen? b) Mitä seurauksia Jobille oli siitä surkeasta tilasta, johon hän joutui?

¹⁰ Kuinka nöyryyttävää Saatanalle onkaan, kun Jehova eräässä toisessa enkelien kokouksessa muistuttaa häntä Jobista: ”Vielä hän pysyy hurskaudessansa”! Saatana ei kuitenkaan lannistu. Hän väittää nyt, että jos hänelle annettaisiin mahdollisuus vahingoittaa Jobia fyysisesti, niin Job kiroaisi Jumalan vasten tämän kasvoja. Jehova luottaa siihen, että Job säilyttää nuhteettomuutensa tässäkin koetuksessa, ja hän antaa Saatanalle luvan varoittaen kuitenkin, ettei hän saa riistää Jobin elämää. Niinpä Saatana ’lyö Jobiin pahoja paiseita, kantapäästä kiireeseen asti’. (Job 2:1–8) Job joutuu niin inhottavan surkeaan tilaan, että hänen sukulaisensa ja ystävänsä kavahtavat häntä, ja hänen entiset tuttavansa pilkkaavat häntä. – Job 12:4; 17:6; 19:13–19; 30:1, 10–12.

11. Mikä isku Jobin oli vielä kestettävä, ja miksi se, että hän säilytti nuhteettomuutensa kaikkien vaikeuksiensa keskellä, oli niin merkittävää?

¹¹ Ja taas uusi isku! Jobin vaimon usko heikkenee. Hän sanoo miehelleen: ”Vieläkö pysyt hurskaudessasi [nuhteettomuudessasi, UM]? Kiroa Jumala ja kuole.” Mutta Job vastaa hänelle: ”Sinä puhut niinkuin mikäkin houkka [ymmärtämätön, UM] nainen. Otammehan vastaan Jumalalta hyvää, emmekö ottaisi vastaan pahaakin?” Ja kuten kertomus toteaa: ”Kaikessa tässä Job ei tehnyt syntiä huulillansa.” (Job 2:9, 10) Kun lisäksi otamme huomioon, että Job ei ole selvillä kärsimystensä syystä, niin hänen nuhteettomuutensa on todella huomattavaa!

Toisenlainen taktiikka

12. a) Ketkä tulivat lohduttamaan Jobia? b) Miten Saatana käytti näitä miehiä koetellakseen Jobia edelleen?

¹² Saatana ei kuitenkaan ole vielä lopettanut hyökkäystään. Hän tuo näyttämölle kolme viisaana pidettyä miestä, jotka joko tunsivat Jobin henkilökohtaisesti tai olivat kuulleet tämän ”Idän miehistä mahtavimman” maineesta. Ilmeisesti he ovat huomattavasti vanhempia kuin Job. (Job 1:3; 15:10; 32:6) Kaksi heistä on Jobin kaukaisia sukulaisia. Teemanilainen Elifas on Aabrahamin jälkeläinen Teemanin, Eesaun pojanpojan, kautta, ja suuhilainen Bildad on Aabrahamin pojan Suuahin jälkeläinen. (Job 2:11; 1. Mooseksen kirja 36:15; 25:2) Soofarin syntyperä on epävarma. Nämä kolme tulevat näennäisesti lohduttamaan Jobia, mutta todellisuudessa Saatana käyttää heitä yrittäessään jäytää Jobin nuhteettomuutta. Samalla tavoin kuin ystävinä esiintyneet poliittiset kuulustelijat ovat jäytäneet vankiensa uskollisuutta ja kääntäneet heidät heidän omia hallituksiaan vastaan, myös Saatana toivoo, että hänen ”lohduttajansa” kääntäisivät Jobin Jumalaa vastaan. – Job 16:2, 3.

13. a) Mitä Jobin vieraat tekivät saavuttuaan? b) Kun puhuminen alkoi, millaista se oli?

¹³ Kun nuo kolme vierasta saapuvat, he tarkkailevat seitsemän vuorokautta vaieten Jobin sietämättömiä tuskia ja äärimmäistä nöyryytystä. (Job 2:12, 13) Lopulta Elifas, joka ilmeisesti on vieraista vanhin, ottaa johdon puhumisessa ja määrää siten kolmivaiheisen väittelyn puheiden sävyn ja yleisen teeman. Elifaksen puhe koostuu suurelta osin syytöksistä, kuten hänen tovereittensakin puheet. Kunkin vastustajansa puheen jälkeen Job puolestaan vastaa kumoten heidän väitteensä. Soofar ei ota osaa väittelyn kolmanteen vaiheeseen ilmeisesti siksi, ettei hänellä ole enää mitään lisättävää. Näin ollen Soofar pitää vain kaksi puhetta, kun taas Elifas ja Bildad pitävät kumpikin kolme puhetta.

14. Millaisia väitteitä nuo kolme miestä esittivät Jobia vastaan, ja miten Saatana sovelsi samanlaista taktiikkaa Jeesukseen?

¹⁴ Elifaksen puheet ovat pidempiä, ja hänen kielenkäyttönsä on jonkin verran lievempää. Bildadin kielenkäyttö on terävämpää ja Soofarin vielä purevampaa. Heidän väitteensä on ovelasti suunniteltu täyttämään Saatanan tarkoitus, joka on Jobin nuhteettomuuden murtaminen. He esittävät usein paikkansapitäviä tosiasioita, mutta väärässä yhteydessä ja väärin soveltaen. Saatana käytti samaa taktiikkaa Jeesusta vastaan. Lainaamalla raamatunkohtaa, jossa sanotaan Jumalan enkelin suojelevan hänen palvelijoitaan vahingolta, Saatana kehotti Jeesusta todistamaan, että hän oli Jumalan poika, heittäytymällä alas temppelin harjalta. (Matteus 4:5–7; Psalmit 91:11, 12) Job joutui pitkän aikaa kuuntelemaan samanlaista Saatanasta lähtöisin olevaa järkeilyä.

15. Minkä Elifas väitti olevan Jobin vaikeuksien lähde?

¹⁵ Elifas väittää avauspuheessaan, että Jobin vaikeudet ovat Jumalan rangaistus hänen synneistään. ”Kuka viaton on koskaan hukkunut?” hän kysyy. ”Minkä minä olen nähnyt, niin ne, jotka vääryyttä kyntävät ja turmiota kylvävät, ne sitä niittävätkin.” (Job 4:7, 8) Sitten Elifas jatkaa väittäen, että Jumala ei luota palvelijoihinsa. Hän sanoo: ”Palvelijoihinsakaan hän ei luota, enkeleissäänkin hän havaitsee vikoja; saati niissä, jotka savimajoissa asuvat.” – Job 4:18, 19.

16. Miten Bildad jatkoi Elifaksen hyökkäystä, ja mitä epäoikeudenmukaista kuvausta hän käytti?

¹⁶ Bildad täydentää tätä sanallista hyökkäystä sanoessaan: ”Jos olet puhdas ja rehellinen, silloin hän [Jumala] varmasti heräjää sinun avuksesi ja asettaa entiselleen sinun vanhurskautesi asunnon.” Bildad huomauttaa, että kaisla ja ruoko kuivuvat ja kuolevat ilman vettä, ja päättelee sitten totuudenmukaisesti, että samoin käy ”kaikkien niiden, jotka unhottavat Jumalan”. Mutta hän erehtyy suuresti soveltaessaan tämän kuvauksen Jobiin ja lisätessään: ”Jumalattoman toivo katoaa.” – Job 8:6, 11–13.

17. Mitä voimakkaita huomautuksia Soofar esitti?

¹⁷ Soofarin huomautukset ovat vielä voimakkaampia. Hän sanoo itse asiassa: ’Oi, kunpa Jumala puhuisi ja kertoisi sinulle, mitä hän ajattelee! Jumala tietää, mitä sinä olet tehnyt. Hän rankaisee sinua paljon lievemmin kuin ansaitsisit. Hankkiudu eroon synneistäsi ja luovu pahuudestasi, niin silloin olet turvassa ja sinulla on paljon ystäviä.’ – Job 11:4–6, 14–20.

18. Miten nuo kolme miestä jatkoivat hyökkäystään Jobia vastaan väittelyn toisella kierroksella?

¹⁸ Väittelyn toisella kierroksella Elifas jatkaa hyökkäystään Jobin nuhteettomuutta vastaan. ’Eihän Jumala luota edes enkeleihin, vielä vähemmän siis johonkuhun sinun kaltaiseesi! Väärämielinen mies on aina vaikeuksissa.’ (Job 15:14–16, 20) Bildadia suututtaa se, että Job vastustaa järkähtämättä heidän väitteitään, ja hän sanoo itse asiassa: ’Valosi sammuu. Kaikki muistot olemassaolostasi häipyvät. Niin tapahtuu niille, jotka unohtavat Jumalan.’ (Job 18:5, 12, 13, 17–21) Soofar viittaa Jobin aiempaan varallisuuteen ja kysyy: ’Etkö tiedä, että väärän ilohuuto ei kestä kauan ja että luopio saa riemuita vain hetken? Taivas paljastaa väärien erheet.’ – Job 20:4, 5, 26–29.

19. a) Mitä arvoa Jumala Elifaksen mukaan antaa ihmisen nuhteettomuudelle? b) Miten Bildad lopettaa sanallisen hyökkäyksen Jobia vastaan?

¹⁹ Elifas aloittaa väittelyn kolmannen kierroksen kysymällä: ’Voiko kellään ihmisellä olla mitään arvoa Jumalalle? Vaikka olisit moitteetonkin, niin hyötyisikö Jumala siitä?’ Hän jatkaa: ’Palaa Jumalan luo, ja oikaise asiasi. Silloin toivut entisellesi.’ (Job 22:2, 3, 21–23) Bildad päättää tämän sanallisen hyökkäyksen. ’Kukapa maan päällä voi kerskua olevansa puhdas?’ hän kysyy. ’Jumala on niin loistoisa, että kuu ja tähdetkään eivät merkitse mitään hänen rinnallaan, vielä vähemmän siis ihminen, joka on hänen silmissään pelkkä mato!’ – Job 25:2–6.

Jobin puolustus ja oikaisu

20. a) Miten Job vastasi väitteeseen, että kärsimykset ovat Jumalan rangaistus synneistä? b) Minkä päätöksen Job oli tehnyt, ja mistä tiedämme, että hänen nuhteettomuudellaan oli todella merkitystä Jumalalle?

²⁰ Hirvittävistä kärsimyksistään huolimatta Job ei hetkeksikään anna periksi kiusanhenkiensä petollisille väitteille. Hän kysyy, että jos kärsimys on Jumalan rangaistus synneistä, niin ”miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua”. (Job 21:7–13) Ja vastoin Jobin syyttäjien väitteitä Jehova totisesti arvostaa nuhteettomuuden säilyttäjiä, jotka antavat sillä tavoin vastauksen Saatanan pilkalliseen huomautukseen, että hän voi kääntää kenet tahansa pois Jumalan palveluksesta. (Sananlaskut 27:11; Psalmit 41:13) Job luottaa omaan nuhteettomuuteensa ja huudahtaa: ”Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani [nuhteettomuudestani, UM].” (Job 27:5) Hän ei tosiaankaan ole tehnyt mitään ansaitakseen sen, mikä häntä on kohdannut.

21. Mitä Elihu sanoi Jobin väärille lohduttajille, ja minkä tarpeellisen ojennuksen hän antoi Jobille?

²¹ Nuori Elihu-niminen mies kuuntelee tarkkaavaisesti tämän pitkän väittelyn jokaista sanaa. Nyt hän avaa suunsa ja sanoo Jobin väärille lohduttajille, ettei mikään heidän puheissaan ole todistanut Jobia synnintekijäksi. (Job 32:11, 12) Sitten Elihu kääntyy Jobin puoleen ja sanoo: ”Minä olen kuullut sinun sanojesi äänen: ’Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä. Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa.’ – – Katso, siinä et ole oikeassa.” (Job 33:8–13; 6:29; 13:24, 27; 19:6–8) Job osoitti tosiaan olevansa liian huolissaan oman nuhteettomuutensa vahvistamisesta. Hän ei kuitenkaan samanaikaisesti koskaan tuominnut Jumalaa eikä kadottanut luottamustaan siihen, että Jumala tekee oikein.

22. a) Mitä Job vastasi kuunneltuaan Jehovaa? b) Mitä Jumala vaati Jobin väärien lohduttajien suhteen, ja miten Jobin koettelemukset päättyivät?

²² Elihun päättäessä puhettaan alkaa nousta myrsky, ja Jehova itse puhuu myrskyn keskeltä: ”Kuka olet sinä, joka taitamattomilla puheilla pimennät minun aivoitukseni? Vyötä nyt kupeesi – –; minä kysyn sinulta, opeta sinä minua.” Kuunneltuaan Jehovaa Job myöntää puhuneensa harkitsemattomasti ja ymmärtämättömästi, ja hän katuu ”tomussa ja tuhassa”. Sitten Jehova moittii ankarasti Elifasta ja hänen kahta toveriaan ja neuvoo Jobia puhumaan heidän puolestaan. Sen jälkeen Job toipuu ennalleen, ja häntä siunataan seitsemällä pojalla ja kolmella kauniilla tyttärellä, ja hän saa kaksi kertaa niin paljon karjaa kuin hänellä oli aikaisemmin. Job elää vielä 140 vuotta ja kuolee ”vanhana ja elämästä kyllänsä saaneena”. – Job 38:1–4; 42:1–17.

23. Miten Jobin nuhteettomuuden pitäisi vaikuttaa meihin?

²³ Job oli totisesti huomattavan nuhteeton mies! Hän ei voinut mitenkään tietää, että hänestä tehtiin Saatanan ilkeämielisen haasteen kohde. Tämä korostaa vain entisestään hänen nuhteettomuuttaan, sillä vaikka hän uskoi, että hänen kärsimyksensä olivat lähtöisin Jumalasta, niin hän ei kuitenkaan kieltänyt Jumalaa eikä kironnut häntä. Tämä on meille oivallinen esimerkki, sillä me tiedämme, mistä meidän nuhteettomuutemme koetukset ovat lähtöisin! Sen pitäisi varmasti saada meidät jäljittelemään Jobin esimerkkiä ja jatkamaan Jehovan työtä riippumatta siitä, mitä kaikkea Jumalan Vastustaja eteemme asettaneekin.

Osaatko vastata?

□ Mitkä seikat tekevät Jobin nuhteettomuudesta niin huomattavan?

□ Ketkä tulivat Jobin luo, ja mitä Saatana toivoi heidän saavan aikaan?

□ Mitä väitteitä nuo kolme esittivät Jobia vastaan?

□ Miten Job puolustautui, mutta miten häntä ojennettiin?

□ Miten kaikki päättyi, ja miten sen pitäisi vaikuttaa meihin?

[Kuva s. 19]

Saatana lähetti kolme ”lohduttajaa” kääntämään Jobin Jumalaa vastaan