Miten tehdä loppu vahingollisesta juoruilusta

”Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.” – PSALMI 141:3.

 1. Millainen suorituskyky Jumalan antamilla aivoillamme on?

JEHOVA antoi meille aivot, ja miten suurenmoiset ne ovatkaan! Kirja The Incredible Machine sanoo: ”Kehittyneimmätkin kuviteltavissa olevat tietokoneet ovat kömpelöitä ihmisaivojen lähes äärettömään monimutkaisuuteen ja joustavuuteen verrattuina – –. Miljoonat minä tahansa hetkenä aivojesi läpi kiitävät viestit kuljettavat tavattoman suuren määrän tietoa. Ne tuovat uutisia elimistösi sisä- ja ulkopuolella vallitsevista olosuhteista – –. Käsitellessään ja eritellessään tietoja toiset viestit tuottavat tietynlaisia tunteita, muistoja, ajatuksia tai suunnitelmia, jotka johtavat ratkaisuun. Melkein heti aivoistasi tulevat viestit kertovat muille elimistösi osille, mitä tehdä – –. Samanaikaisesti aivosi myös valvovat hengitystäsi, veresi kemiallista koostumusta, ruumiinlämpöäsi ja muita tärkeitä toimintoja, jotka ovat tietoisuutesi ulkopuolella.” – Sivu 326.

 2. Mitä kysymystä meidän kannattaa nyt harkita?

² Varmastikaan sellaista Jumalalta saatua suurenmoista lahjaa ei tulisi koskaan käyttää roskatynnyrinä tai jäteastiana. Me voimme kuitenkin väärinkäyttää aivojamme kuuntelemalla ja levittämällä vahingollista juorua. Miten voimme välttää sellaista puhetta ja auttaa toisia olemaan syyllistymättä sellaiseen?

Arvosta Jumalan antamaa mieltäsi

 3. Miksi kukaan tosi kristitty ei syyllistyisi vahingolliseen puheeseen?

³ Jumalan antaman mielemme arvostaminen estää meitä kuuntelemasta vahingollista juorua ja levittämästä sitä. Jehovan henki ei saisi ketään täyttämään mieltään sellaisilla ajatuksilla eikä käyttämään kieltään kenenkään loukkaamiseen. Sen sijaan Jumalan sana sanoo: ”Jumalaton hyljätköön tiensä ja väärintekijä ajatuksensa.” (Jesaja 55:7) Jumalattoman ihmisen mieli on täynnä pahoja ajatuksia, ja hän on nopea panettelemaan oikeamielisiä. Mutta emme koskaan odottaisi sellaista puhetta niiltä, jotka arvostavat Jumalan antamaa mieltään.

 4. Jos arvostamme aivojamme ja puhekykyämme, niin miten käytämme mieltämme ja kieltämme?

⁴ Oikea arvostus auttaa meitä olemaan käyttämättä mieltämme ja kieltämme syntisen lihamme ruokkimiseen. Sen sijaan me säilytämme ajattelumme ja puheemme korkealla tasolla. Me voimme karttaa vahingollista juoruilua luottaen rukoillen Häneen, jonka ajatukset ovat paljon ylempänä kuin meidän. Apostoli Paavali neuvoi: ”Mikä on totta [ei valheellista eikä panettelevaa], mikä ansaitsee vakavaa huomiota [ei ole mitätöntä], mikä on vanhurskasta [ei jumalatonta eikä vahingollista], mikä on siveellisesti puhdasta [ei epäpuhdasta panettelua eikä pahoja epäluuloja], mikä on rakastettavaa [ei vihattavaa ja väheksyvää], mistä puhutaan hyvää [ei loukkaavaa], jos on jotakin hyvettä [ei pahuutta] ja jos on jotakin ylistettävää [ei tuomittavaa], sitä kaikkea ajatelkaa jatkuvasti.” – Filippiläisille 4:8.

 5. Mitä toiset uskovat olivat nähneet ja kuulleet Paavalin yhteydessä?

⁵ Paavali lisäsi: ”Mitä opitte sekä otitte vastaan ja kuulitte ja näitte minun yhteydessäni, sitä harjoittakaa, niin rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.” (Filippiläisille 4:9) Mitä toiset olivat nähneet ja kuulleet Paavalin yhteydessä? Asioita, jotka olivat siveellisesti puhtaita ja hengellisesti rakentavia. Hän ei täyttänyt heidän korviaan uusimmalla juorulla Lyydiasta tai Timoteuksesta. Voit olla varma siitä, että Paavali ei kuunnellut eikä levittänyt huhuja Jerusalemissa olleista vanhimmista.a On todennäköistä, että kunnioitus Jumalan antamaa mieltään kohtaan auttoi Paavalia olemaan syyllistymättä vahingolliseen juoruamiseen. Me jäljittelemme hänen esimerkkiään, jos todella arvostamme mieltä ja kieltä, jotka Jehova on antanut meille.

Kunnioita Jumalaa ja hänen Sanaansa

 6, 7. a) Miten Jaakob osoitti kurittoman kielen vaikutukset? b) Mitä ei tapahdu, jos kunnioitamme Jumalaa ja hänen Sanaansa?

⁶ Myös sydämestä lähtevä kunnioitus Jumalaa ja hänen Pyhää Sanaansa kohtaan auttaa meitä tekemään lopun vahingollisesta juoruilusta. Sellainen kunnioitus tosiaan saa meidät noudattamaan opetuslapsi Jaakobin neuvoja, jotka hän antoi pannessaan kielen tilille. (Jaakob 3:2–12) Jos ihminen voisi hillitä kielensä, hän pystyisi pitämään kurissa koko ruumiinsa, samoin kuin suitset hevosen suussa voivat ohjata tuota eläintä. Samoin kuin pelkkä kipinä voi sytyttää metsän tuleen, niin pieni kielikin voi olla tuli, joka sytyttää elämän pyörän liekkiin. Ihminen voi kesyttää villieläimiä, lintuja, matelijoita ja meriluomuksia, ”mutta kieltä ei kukaan ihmisistä voi kesyttää”, sanoi Jaakob. Sitä ei voi kuitenkaan käyttää tekosyynä sille, ettei yritä tehdä loppua vahingollisesta juoruilusta.

⁷ Jaakob sanoi myös, että kieli lähettää samasta suusta siunauksen ja kirouksen. Tämä ei ole sopivaa, sillä lähde ei pulppua sekä makeaa että karvasta vettä. Viikunapuu ei voi tuottaa oliiveja eikä suolainen vesi tuota makeaa vettä. Tietysti niin kauan kuin kristityt ovat epätäydellisiä, ei kieltä voida kesyttää täydellisesti. Tämän tulisi saada meidät suhtautumaan armollisesti katuvia rikkojia kohtaan, mutta sillä ei voida puolustella vahingollista juoruilua. Sikäli kuin meistä riippuu, ei sellainen kielen myrkyllinen väärinkäyttö jatku, jos todella kunnioitamme Jumalaa ja hänen Sanaansa.

Miten rukous voi auttaa

 8. Miten rukous voi auttaa meitä tekemään lopun loukkaavasta juoruamisesta?

⁸ Kiusaus kuunnella loukkaavaa juorua ja sitten levittää sitä voi olla hyvin voimakas. Jos siis olet menneisyydessä antanut periksi sellaiselle kiusaukselle, eikö sinun tulisi rukoilla Jumalalta anteeksiantoa ja apua? Jeesus opetti meitä rukoilemaan: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan vapauta meidät paholaisesta.” (Matteus 6:13) Kristityt, jotka rukoilevat hartaasti, että Jumala päästäisi heidät sellaisen pahan puheen kiusaukselta, eivät joudu tämän Saatanan juonen uhreiksi; heidät pelastetaan tuolta suurelta panettelijalta.

 9. Mitä voisimme rukoilla, jos tunnemme kiusausta panetella jotakuta?

⁹ Jos tunnemme kiusausta panetella jotakuta, voisimme rukoilla: ”Herra pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.” (Psalmi 141:3) Me voisimme pilata ikuisen elämän odotteemme antamalla periksi kiusaukselle ja jäljittelemällä Saatanaa, joka on vihattava, valehteleva, murhanhimoinen panettelija. (Johannes 8:44) Apostoli Johannes kirjoitti: ”Jokainen, joka vihaa veljeään, on tappaja, ja te tiedätte, ettei kenelläkään tappajalla ole ikuista elämää, joka pysyisi hänessä.” – 1. Johannes 3:15.

Rakkaus karkottaa juoruamisen

10. Mitä olemme velkaa toisille sen sijaan että juoruaisimme heistä?

¹⁰ Me kaikki olemme jotakin toisille velkaa, mutta me emme ole velkaa vihaa, joka synnyttää loukkaavaa juoruamista. ”Älkää olko kenellekään mitään velkaa, paitsi että rakastatte toisianne”, kirjoitti Paavali. (Roomalaisille 13:8) Meidän tulisi maksaa tuota velkaa joka päivä sen sijaan, että puhuisimme toisia vastaan ja vahingoittaisimme heidän mainettaan. Jos väitämme rakastavamme Jehovaa, me emme voi panetella palvojatoveriamme, ”sillä joka ei rakasta veljeään, jonka hän on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt”. – 1. Johannes 4:20.

11. Miten Jeesuksen kuvaus lampaista ja vuohista antaa meille panettelun suhteen ajattelemisen aihetta?

¹¹ Harkitse Jeesuksen vertausta lampaista ja vuohista. Vuohenkaltaisille ihmisille sanottiin, että se, mitä he tekivät Kristuksen veljille, katsottiin tehdyksi hänelle. Juoruaisitko sinä Kristuksesta? Jos et puhuisi Herraasi ja Isäntääsi vastaan, niin älä kohtele hänen voideltuja veljiään siten. Älä tee samanlaista virhettä kuin vuohet, jotka ”menevät ikuiseen pois karsimiseen”. Jos rakastat Jeesuksen veljiä, niin osoita se sillä, mitä sanot heistä. – Matteus 25:31–46.

12. Mikä on Sananlaskujen 16:2:n ydinajatus, ja miten sen tulisi vaikuttaa ajatuksiimme, tekoihimme ja puheeseemme?

¹² Koska me kaikki olemme syntisiä ja tarvitsemme Jeesuksen lunastusuhria, niin jos joku haluaisi esittää meistä epäsuotuisia huomautuksia, hän voisi löytää runsaasti sanottavaa. (1. Johannes 2:1, 2) Saatamme tietysti ajatella, että asiamme ovat melko hyvin. ”Kaikki miehen tiet ovat hänen omissa silmissään puhtaat, mutta Herra tutkii henget.” Suosikkijärjestelmä tai puolueellisuus eivät vääristä Jumalan vaakakuppeja. (Sananlaskut 16:2; Apostolien teot 10:34, 35) Hän punnitsee henkemme ja panee merkille luonteenlaatumme ja mielijohteet, jotka saavat meidät ajattelemaan, toimimaan ja puhumaan. Me emme siis varmastikaan haluaisi Jumalan havaitsevan, että pidämme virheellisesti itseämme puhtaina ja muita tahriintuneina ja sellaisina, jotka ansaitsevat loukkaavia huomautuksia. Meidän täytyy Jehovan tavoin olla puolueettomia, armollisia ja rakkaudellisia.

13. a) Miten se tosiasia, että ”rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen”, voi auttaa meitä tekemään lopun vahingollisesta juoruamisesta? b) Mikä estää meitä puhumasta jotakuta sellaista vastaan, joka saa meiltä puuttuvan palvelusedun?

¹³ Sen soveltaminen, mitä Paavali sanoi 1. Korinttolaiskirjeen 13:4–8:ssa, voi auttaa meitä tekemään lopun vahingollisesta juoruilusta. Hän kirjoitti: ”Rakkaus on pitkämielinen ja huomaavainen.” Joskus sisar, joka kärsii vainoa jakautuneessa huonekunnassa, ei ehkä tervehdi meitä iloisesti. Tai joku voi olla ruumiillisesti hitaampi kenties siksi, että hänellä on huono terveys. Eikö rakkauden pitäisi saada meidät olemaan kärsivällisiä ja huomaavaisia sellaisia ihmisiä kohtaan sen sijaan että tekisimme heistä arvostelevan juoruamisen kohteita? ’Rakkaus ei ole mustasukkainen, ei kerskaile, ei pöyhisty.’ Jos siis joku toinen kristitty saa palvelusedun, jota meillä ei ole, niin rakkaus estää meitä puhumasta häntä vastaan ja vihjailemasta, ettei hän sovellu tuohon tehtävään. Rakkaus myös estää meitä kerskailemasta saavutuksistamme, sillä sellainen puhe voisi masentaa niitä, joilla on vähemmän etuja.

14. Mitkä muut rakkauden piirteet vaikuttaisivat siihen, mitä sanomme toisista?

¹⁴ Paavali sanoi lisäksi, että ’rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omia etujaan, ei ärsyynny, ei pidä kirjaa pahasta’. Sen sijaan että me sopimattomasti esittäisimme epäkristillisiä lausuntoja, meidän tulisi antaa rakkauden saada meidät puhumaan hyvää toisista ja ajattelemaan heidän etujaan. Se estää meitä ärsyyntymästä ja puhumasta ihmisiä vastaan todellisten tai kuviteltujen loukkausten vuoksi. Koska ’rakkaus ei iloitse epävanhurskaudesta, vaan totuudesta’, se estää meitä syyllistymästä vahingolliseen juoruamiseen edes vastustajista, jotka saavat osakseen epäoikeudenmukaisuutta.

15. a) Miten sen tosiasian, että ’rakkaus uskoo ja toivoo kaiken’, tulisi vaikuttaa meihin? b) Mitkä rakkauden piirteet voivat auttaa meitä pysymään Jehovan järjestön yhteydessä, vaikka toiset puhuisivatkin sitä vastaan?

¹⁵ Rakkaus ’uskoo ja toivoo kaiken’, mikä on Jumalan sanassa, ja saa meidät arvostamaan ’uskolliselta orja’-luokalta saatavaa hengellistä ravintoa, sen sijaan että me kuuntelisimme valehtelevien luopioitten panettelevia lausuntoja. (Matteus 24:45–47; 1. Johannes 2:18–21) Koska ’rakkaus kestää kaiken eikä koskaan häviä’, se auttaa meitä myös pysymään uskollisina Jumalan järjestölle silloinkin, jos ”valeveljet” tai muut puhuvat sitä tai sen jäseniä vastaan. – Galatalaisille 2:4.

Kunnioitus hillitsee juoruamista

16. Miten valeveljet kohtelivat Paavalia Korintossa?

¹⁶ Myös kunnioitus toisia uskovia kohtaan auttaa tekemään lopun loukkaavasta juoruamisesta. Koska Jumala hyväksyy heidät, meidän ei varmasti tulisi parjata heitä. Älkäämme koskaan olko niiden ”valeveljien” kaltaisia, joita Paavali kohtasi. Epäilemättä he puhuivat hänestä pahaa. (2. Korinttolaisille 11:26) Luopiotkin varmasti parjasivat häntä. (Vrt. Juudas 3, 4.) Korintossa jotkut sanoivat: ”Hänen kirjeensä ovat painokkaita ja voimakkaita, mutta hänen henkilökohtainen läsnäolonsa on heikkoa ja hänen puheensa täysin mitätöntä.” (2. Korinttolaisille 10:10) Ihmiset eivät esitä sellaisia huomautuksia niistä, joita he rakastavat.

17. Millaisin sanoin Diotrefes puhui apostoli Johanneksesta?

¹⁷ Harkitsehan apostoli Johannesta, jota vastaan Diotrefes puhui. Johannes sanoi: ”Kirjoitin jotakin seurakunnalle, mutta Diotrefes, joka haluaa olla ensi sijalla sen keskuudessa, ei ota meiltä mitään kunnioittaen vastaan. Sen vuoksi, jos tulen, palautan muistiin hänen tekonsa, joita hän edelleen tekee laverrellessaan meistä pahoin sanoin.” (3. Johannes 9, 10) Sellainen lavertelu oli hyvin vakavaa, ja jos me nykyään kuuntelemme tai levitämme samanlaista puhetta, meidän tulisi lopettaa se heti.

18. Miten Demetrius erosi Diotrefeksestä, ja miten tämä vastakkain asettelu voisi vaikuttaa käytökseemme?

¹⁸ Johannes kehotti Gaiusta osoittamaan kunnioitusta rehtejä ihmisiä kohtaan sanoessaan: ”Älä jäljittele sitä mikä on pahaa, vaan sitä mikä on hyvää. Joka tekee hyvää, on Jumalasta. Joka tekee pahaa, ei ole nähnyt Jumalaa. Demetrius on saanut todistuksen heiltä kaikilta ja itse totuudelta. Mekin todistamme, ja tiedät, että meidän antamamme todistus on tosi.” (3. Johannes 1, 11, 12) Me kaikki voisimme kysyä itseltämme: olenko laverteleva Diotrefes vai olenko uskollinen Demetrius? Jos kunnioitamme toisia uskovia, me emme esitä heistä kielteisiä huomautuksia emmekä anna toisille syytä pitää meitä lavertelijoina.

19. Miten valeveljet yrittivät häväistä C. T. Russellia?

¹⁹ Valeveljiä ei ollut vain ensimmäisellä vuosisadalla. Jumalan järjestön yhteydessä olleet häikäilemättömät yksilöt yrittivät 1890-luvulla saada Vartiotorni-seuran valvontaansa. He vehkeilivät Charles Taze Russellia vastaan ja yrittivät tehdä lopun hänen asemastaan Seuran ensimmäisenä presidenttinä. Kun tuo salaliitto oli kytenyt noin kaksi vuotta, se leimahti liekkeihin vuonna 1894. Väärät syytteet kohdistuivat pääasiassa väitteisiin Russellin epärehellisyydestä liiketoimissa. Jotkin noista pikkumaisista syytteistä ilmaisivat, mikä oli syyttäjien tarkoitus – C. T. Russellin häpäiseminen. Puolueettomat kristityt tutkivat asioita ja havaitsivat hänen olleen oikeassa. Näin ollen tämä suunnitelma ”räjäyttää herra Russell ja hänen työnsä taivaan tuuliin” epäonnistui. Paavalin tavoin veli Russellkin joutui kokemaan vaikeuksia valeveljien taholta, mutta tämä koettelemus tunnistettiin Saatanan suunnittelemaksi. Salaliittolaisten ei katsottu tämän jälkeen enää ansaitsevan kristillistä toveruutta.

Hyvät työt tukahduttavat vahingollisen juoruilun

20. Minkä puutteen Paavali havaitsi joissakin nuoremmissa leskissä?

²⁰ Paavali tiesi, että vahingollinen juoruaminen liittyy usein joutilaisuuteen, siihen ettei tehnyt runsaasti hyviä töitä. Häntä ei miellyttänyt se, että jotkut nuoret lesket olivat oppineet ”kuluttamaan aikaansa kierrellen joutilaina talosta taloon. Mikä vieläkin pahempaa, he juoruavat ja sekaantuvat toisten asioihin ja puhuvat kaikkea joutavaa.” Millä tilanne voitaisiin korjata? Rakentavalla toiminnalla. Siksi Paavali kirjoitti: ”Minusta on paikallaan, että nuoret lesket menevät uuteen avioliittoon, saavat lapsia ja hoitavat kotejaan, niin että eivät anna vastustajillemme moitteen sijaa.” – 1. Timoteukselle 5:11–14, Uusi testamentti nykysuomeksi.

21. Miten 1. Korinttolaiskirjeen 15:58 vaikuttaa vahingollisen juoruilun ansojen välttämiseen?

²¹ Jos naiset hoitavat taloutta, valmentavat lapsia Jumalan mittapuitten mukaan ja osallistuvat arvokkaisiin hankkeisiin, heille jää vain vähän aikaa joutavaan puheeseen, joka voi johtaa loukkaavaan juoruamiseen. Miehillekin jää vähemmän aikaa sellaiseen puheeseen, jos he ahkeroivat hyvissä töissä. Se, että meillä ”on aina runsaasti tehtävää Herran työssä”, auttaa meitä kaikkia välttämään vahingollisen juoruilun ansat. (1. Korinttolaisille 15:58) Erityisesti kokosydäminen osallistuminen kristilliseen palvelukseen, seurakunnankokouksiin ja muihin jumalisiin toimintoihin pitää mielemme hengellisissä asioissa, niin että meistä ei tule toimettomia juoruilijoita ja toisten ihmisten asioihin sekaantujia.

22. Mitä Sananlaskujen 6:16–19 sanoo Jumalan suhtautumisesta panettelijoihin?

²² Jos ahkeroimme jumalisissa teoissa ja pyrimme vaikuttamaan toisten hengelliseksi siunaukseksi, olemme uskollisia ystäviä, emme uskottomia kielikelloja. (Sananlaskut 17:17) Ja jos kartamme vahingollista juoruamista, meillä on kaikkein paras Ystävä – Jehova Jumala. Muistakaamme, että seitsemän asiaa, joita hän kauhistuu, ovat ”ylpeät silmät, valheellinen kieli, kädet, jotka vuodattavat viatonta verta, sydän, joka häijyjä juonia miettii, jalat, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, väärä todistaja, joka valheita puhuu, ja riidan rakentaja veljesten kesken”. (Sananlaskut 6:16–19) Kielikellot liioittelevat ja vääristelevät asioita, ja panettelijoilla on valheellinen kieli. Heidän sanansa panevat liikkeelle niiden jalat, jotka ovat innokkaita viemään juoruja eteenpäin. Lähes aina se johtaa riitaan. Mutta jos vihaamme sitä mitä Jumala vihaa, kartamme loukkaavaa juoruamista, joka voi vahingoittaa rehtejä ja tuottaa iloa suurelle panettelijalle, Saatanalle.

23. Miten voimme puheellamme ilahduttaa Jehovan sydämen?

²³ Ilahduttakaamme siksi Jehovan sydän. (Sananlaskut 27:11) Karttakaamme puhetta, jota hän vihaa, kieltäytykäämme kuuntelemasta panettelua ja tehkäämme parhaamme saadaksemme vahingollisen juoruamisen loppumaan. Varmasti me voimme tehdä sen pyhän Jumalamme Jehovan avulla.

[Alaviitteet]

Miten vastaisit?

◻ Miten rukous voi auttaa meitä välttämään toisten panettelemista?

◻ Miten 1. Korinttolaiskirjeen 13:4–8:n soveltaminen auttaa meitä tekemään lopun vahingollisesta juoruilusta?

◻ Miten itsekunnioitus voi auttaa meitä pitämään aisoissa mahdollisen kiusauksen juoruta toisista uskovista?

◻ Miten 1. Korinttolaiskirjeen 15:58 voi vaikuttaa siihen, että pystymme välttämään vahingollisen juoruilun ansat?

[Kuvan lähdemerkintä s. 17]

U.S. Forest Service photo