Alistu uskollisesti Jumalan asettamaan valtaan
”Jehova on Tuomarimme, Jehova on Lainantajamme, Jehova on Kuninkaamme.” (JESAJA 33:22)
1. Mitkä seikat tekivät muinaisesta Israelista ainutlaatuisen kansojen joukossa?
ISRAELIN kansa tuli olemassaoloon vuonna 1513 eaa. Siihen aikaan sillä ei ollut pääkaupunkia, kotimaata eikä näkyvää kuningasta. Sen jäsenet olivat entisiä orjia. Tuo uusi kansakunta oli kuitenkin ainutlaatuinen vielä yhdessä suhteessa. Jehova Jumala oli sen näkymätön Tuomari, Lainantaja ja Kuningas. (2. Mooseksen kirja 19:5, 6; Jesaja 33:22.) Mikään muu kansa ei voinut sanoa itsestään samaa!
2. Mikä kysymys herää tavasta, jolla Israel oli organisoitu, ja miksi vastaus on meille tärkeä?
2 Koska Jehova on järjestyksen Jumala ja rauhan Jumala, olisi järkevää odottaa, että hänen hallintonsa alaisuudessa oleva kansa olisi hyvin organisoitu (1. Korinttilaisille 14:33). Tämä piti varmasti paikkansa Israelista. Mutta miten oli mahdollista, että näkymätön Jumala johti maallista, näkyvää organisaatiota? Meidän on hyödyllistä pohtia tapaa, jolla Jehova hallitsi tuota muinaista kansaa, ja panna erityisesti merkille se, miten hänen suhtautumisensa Israeliin korostaa sitä, kuinka tärkeää on alistua uskollisesti Jumalan asettamaan valtaan.
Miten muinaista Israelia hallittiin?
3. Mitä käytännön järjestelyjä Jehova teki antaakseen kansalleen ohjausta?
3 Vaikka Jehova oli Israelin näkymätön Kuningas, hän asetti uskollisia miehiä näkyviksi edustajikseen. Kansalla oli johtomiehiä, isänhuoneen päämiehiä ja vanhimpia, jotka palvelivat sitä neuvonantajina ja tuomareina (2. Mooseksen kirja 18:25, 26; 5. Mooseksen kirja 1:15). Ei ole kuitenkaan syytä otaksua, että nuo vastuulliset miehet olisivat jotenkin osanneet ratkaista asioita ehdottoman arvostelukykyisesti ja järkevästi ilman Jumalan ohjausta. He eivät olleet täydellisiä, eivätkä he pystyneet näkemään palvojatovereittensa sydämeen. Jumalaa pelkäävät tuomarit saattoivat silti antaa uskonveljilleen hyödyllisiä neuvoja, koska he nojautuivat Jehovan lakiin. (5. Mooseksen kirja 19:15; Psalmit 119:97–100.)
4. Mitä taipumuksia Israelin uskolliset tuomarit pyrkivät huolellisesti karttamaan ja miksi?
4 Tuomarilta vaadittiin kuitenkin enemmän kuin vain Lain tuntemusta. Koska vanhimmat olivat epätäydellisiä, heidän oli pidettävä valppaasti aisoissa omat kielteiset taipumuksensa – esimerkiksi itsekkyys, puolueellisuus ja ahneus – jotka olisivat voineet vääristää heidän tuomionsa. Mooses sanoi heille: ”Ette saa olla puolueellisia tuomiossa. Teidän tulee kuulla pientä siinä kuin suurtakin. Ette saa pelästyä ketään, sillä tuomio on Jumalan.” Israelin tuomarit edustivat tuomitessaan Jumalaa. He olivat saaneet kunnioitusta herättävän etuoikeuden! (5. Mooseksen kirja 1:16, 17.)
5. Millä muilla tavoin kuin asettamalla tehtäväänsä tuomareita Jehova huolehti kansastaan?
5 Jehova huolehti muillakin tavoin kansaansa kuuluvien hengellisistä tarpeista. Jo ennen kuin he saapuivat Luvattuun maahan, hän käski heitä rakentamaan tabernaakkelin, tosi palvonnan keskuksen. Lisäksi hän asetti tehtäväänsä papiston, jonka oli määrä opettaa Lakia, uhrata eläinuhreja ja polttaa aamuin illoin suitsuketta. Jumala vihki Mooseksen vanhemman veljen Aaronin Israelin ensimmäiseksi ylimmäiseksi papiksi ja määräsi Aaronin pojat auttamaan isäänsä tämän velvollisuuksien hoitamisessa. (2. Mooseksen kirja 28:1; 4. Mooseksen kirja 3:10; 2. Aikakirja 13:10, 11.)
6, 7. a) Millainen suhde vallitsi pappien ja ei-papillisten leeviläisten välillä? b) Mitä voimme oppia siitä, että leeviläiset huolehtivat monenlaisista tehtävistä? (Kolossalaisille 3:23.)
6 Oli suunnaton tehtävä huolehtia monimiljoonaisen kansan hengellisistä tarpeista, ja pappeja oli verrattain vähän. Siksi järjestettiin niin, että muut Leevin heimon jäsenet auttoivat heitä. Jehova sanoi Moosekselle: ”Sinun on annettava leeviläiset Aaronille ja hänen pojilleen. He ovat annettuja, Israelin pojista hänelle annettuja.” (4. Mooseksen kirja 3:9, 39.)
7 Leeviläiset organisoitiin hyvin. Heidät jaettiin heidän kolmen sukuhaaransa mukaan, jotka olivat gersonilaiset, kehatilaiset ja merarilaiset, ja kullakin niistä oli omat työtehtävänsä. (4. Mooseksen kirja 3:14–17, 23–37.) Jotkin tehtävät saattoivat näyttää tärkeämmiltä kuin toiset, mutta kaikki ne piti ehdottomasti hoitaa. Kehatilaiset leeviläiset olivat työnsä vuoksi läheisesti tekemisissä pyhän liiton arkun ja tabernaakkelin kalusteiden kanssa. Jokaisella leeviläisellä, niin kehatilaisilla kuin muillakin, oli kuitenkin suurenmoisia palvelustilaisuuksia (4. Mooseksen kirja 1:51, 53). Valitettavasti jotkut eivät arvostaneet tehtäviään. He eivät alistuneet uskollisesti Jumalan asettamaan valtaan vaan tulivat tyytymättömiksi ja antoivat sijaa ylpeydelle, kunnianhimolle ja kateudelle. Yksi heistä oli Korah-niminen leeviläinen.
’Täytyykö teidän pyrkiä myös pappeuteen?’
8. a) Kuka oli Korah? b) Mikä saattoi olla syynä siihen, että Korah alkoi katsella pappeja puhtaasti inhimillisestä näkökulmasta?
8 Korah ei ollut Leevin isänhuoneen pää eikä myöskään kehatilaissukujen pää (4. Mooseksen kirja 3:30, 32). Tästä huolimatta häntä kunnioitettiin Israelissa johtomiehenä. Korah on saattanut velvollisuuksiensa vuoksi olla läheisesti tekemisissä Aaronin ja tämän poikien kanssa (4. Mooseksen kirja 4:18, 19). Nähdessään omin silmin näiden miesten epätäydellisyyden Korah on voinut järkeillä: ”Nämä papit ovat ilmiselvästi epätäydellisiä, mutta silti minun pitäisi olla heille alamainen! Vain vähän aikaa sitten Aaron teki kultaisen vasikan. Sen palvonta sai kansan lankeamaan epäjumalanpalvelukseen. Nyt Aaron, Mooseksen veli, toimii ylimmäisenä pappina! Selvää sukulaisten suosimista! Entäs sitten Aaronin pojat, Nadab ja Abihu? Hehän suhtautuivat niin törkeän epäkunnioittavasti palvelusetuihinsa, että Jehovan piti surmata heidät!”a (2. Mooseksen kirja 32:1–5; 3. Mooseksen kirja 10:1, 2.) Olivatpa Korahin järkeilyt sitten millaisia hyvänsä, hän alkoi selvästikin katsella pappeutta inhimillisestä näkökulmasta. Se johti hänen kapinaansa Moosesta ja Aaronia ja viime kädessä Jehovaa vastaan. (1. Samuelin kirja 15:23; Jaakobin kirje 1:14, 15.)
9, 10. Minkä syytöksen Korah ja muut kapinalliset esittivät Moosesta vastaan, ja miksi heidän olisi pitänyt ymmärtää olla tekemättä niin?
9 Vaikutusvaltaisena miehenä Korahin ei ollut vaikea saada taakseen muita hengenheimolaisiaan. Datanin ja Abiramin kanssa hän löysi 250 kannattajaa, kaikki kansankokouksen johtomiehiä. He menivät yhdessä Mooseksen ja Aaronin luo ja sanoivat: ”Koko kansankokous on pyhä, he kaikki, ja Jehova on heidän keskellään. Miksi te siis korotatte itsenne Jehovan seurakunnan yläpuolelle?” (4. Mooseksen kirja 16:1–3.)
10 Kapinallisten olisi pitänyt ymmärtää olla asettamatta kyseenalaiseksi Mooseksen valtaa. Vähän aikaisemmin Aaron ja Mirjam olivat tehneet aivan saman virheen. Heillä oli jopa samanlaiset selitykset kuin Korahilla! He kysyivät 4. Mooseksen kirjan 12:1, 2:n mukaan: ”Ainoastaan Mooseksenko kautta Jehova on puhunut? Eikö hän ole puhunut myös meidän kauttamme?” Jehova kuunteli. Hän käski Moosesta, Aaronia ja Mirjamia tulemaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo, jotta hän voisi osoittaa, kenet hän oli valinnut johtajaksi. Sitten Jehova sanoi yksiselitteisesti: ”Jos keskuuteenne tulisi Jehovan profeetta, minä tekisin itseni hänelle tunnetuksi näyssä. Minä puhuisin hänelle unessa. Niin ei ole palvelijani Mooses! Hänelle on uskottu koko minun huoneeni.” Sen jälkeen Jehova aiheutti sen, että Mirjam sairastui joksikin aikaa spitaaliin. (4. Mooseksen kirja 12:4–7, 10.)
11. Miten Mooses käsitteli Korahin tilanteen?
11 Korah ja hänen kannattajansa tiesivät varmasti tuon tapauksen. Heidän kapinointiaan ei voitu puolustella. Silti Mooses yritti kärsivällisesti puhua heille järkeä. Hän kehotti heitä suhtautumaan arvostavammin etuihinsa, kun hän sanoi: ”Onko se teistä niin vähäpätöistä, että Israelin Jumala on ottanut teidät Israelin kansankokouksesta erilleen itseään varten?” Se ei ollut suinkaan ”vähäpätöistä”! Leeviläiset olivat jo saaneet paljon. Mitä he vielä voisivat haluta? Mooseksen seuraavat sanat paljastivat, mitä he järkeilivät sydämessään: ”Täytyykö teidän siis pyrkiä myös pappeuteen?”b (4. Mooseksen kirja 12:3; 16:9, 10.) Miten Jehova sitten suhtautui tähän kapinaan hänen asettamaansa valtaa kohtaan?
Israelin Tuomari puuttuu asiaan
12. Mistä riippui se, että Israelilla olisi jatkuvasti ollut hyvä suhde Jumalaan?
12 Antaessaan israelilaisille Lain Jehova sanoi heille, että jos he olisivat tottelevaisia, heistä tulisi ”pyhä kansakunta”, joka voisi pysyä pyhänä niin kauan kuin he hyväksyisivät Jehovan järjestelyn (2. Mooseksen kirja 19:5, 6). Avoin kapina tiesi sitä, että Israelin Tuomarin ja Lainantajan oli nyt aika puuttua tilanteeseen! Mooses sanoi Korahille: ”Sinä ja koko kansankokouksesi, olkaa huomenna läsnä Jehovan edessä, sinä ja he sekä Aaron. Ja ottakoon kukin tuliastiansa, ja teidän on pantava niihin suitsuketta, ja kunkin on esitettävä tuliastiansa Jehovan edessä, kaksisataaviisikymmentä tuliastiaa, myös sinun ja Aaronin, kummankin tuliastiansa.” (4. Mooseksen kirja 16:16, 17.)
13. a) Miksi kapinallisten oli julkeaa suitsuttaa Jehovan edessä? b) Mitä Jehova teki kapinallisille?
13 Suitsuttaminen kuului Jumalan lain mukaan vain papeille. Jo ajatuskin siitä, että ei-papillinen leeviläinen suitsuttaisi Jehovan edessä, oli niin pöyristyttävä, että sen olisi pitänyt saada nuo kapinalliset järkiinsä. (2. Mooseksen kirja 30:7; 4. Mooseksen kirja 4:16.) Mutta Korah ja hänen tukijansa eivät ajatelleet järkevästi! Seuraavana päivänä Korah ”sai koko kansankokouksen kokoontumaan heitä [Moosesta ja Aaronia] vastaan kohtaamisteltan sisäänkäynnin luo”. Tapauksesta kerrotaan: ”Jehova puhui nyt Moosekselle ja Aaronille sanoen: ’Erottautukaa tämän kansankokouksen keskuudesta, jotta minä hetkessä hävittäisin sen perin pohjin.’” Mooses ja Aaron pyysivät kuitenkin hartaasti, että kansa säästettäisiin. Jehova myöntyi heidän pyyntöönsä. Mutta miten kävi Korahin ja hänen joukkonsa? ”Tuli lankesi Jehovan luota ja kulutti sitten ne kaksisataaviisikymmentä miestä, jotka suitsuttivat.” (4. Mooseksen kirja 16:19–22, 35.)c
14. Miksi Jehova ryhtyi jyrkkiin toimiin Israelin kansankokousta vastaan?
14 On merkillistä, että vaikka israelilaiset näkivät, mitä Jehova teki kapinallisille, he eivät ottaneet siitä opikseen. ”Seuraavana päivänä Israelin poikien koko kansankokous alkoi nurista Moosesta ja Aaronia vastaan sanoen: ’Te olette surmanneet Jehovan kansaa.’” Israelilaiset asettuivat kapinallisten puolelle! Viimein Jehovan kärsivällisyys loppui. Kukaan ei voinut nyt puhua kansan puolesta, ei edes Mooses tai Aaron. Jehova aiheutti tottelemattomille vitsauksen, ”ja äkillisestä vitsauksesta kuolleiden määrä nousi neljääntoistatuhanteen seitsemäänsataan, ellei oteta lukuun Korahin takia kuolleita”. (4. Mooseksen kirja 16:41–49.)
15. a) Mistä syistä israelilaisten olisi pitänyt hyväksyä epäröimättä Mooseksen ja Aaronin johtoasema? b) Mitä tämä kertomus on opettanut sinulle Jehovasta?
15 Noiden ihmisten ei olisi tarvinnut kuolla, jos he vain olisivat käyttäneet järkeään. He olisivat voineet kysyä itseltään: ”Ketkä menivät oman henkensä uhalla faraon eteen? Ketkä vaativat, että israelilaiset vapautetaan? Ainoastaan ketä käskettiin nousemaan Horebinvuorelle Israelin vapautuksen jälkeen puhumaan henkilökohtaisesti Jumalan enkelin kanssa?” Olivathan Mooses ja Aaron merkittävällä toiminnallaan todistaneet, että he olivat uskollisia Jehovaa kohtaan ja rakastivat kansaa. (2. Mooseksen kirja 10:28; 19:24; 24:12–15.) Jehova ei saanut mitään iloa kapinallisten surmaamisesta. Mutta kun kävi selväksi, että väki jatkaisi kapinointiaan, hän ryhtyi päättäväisiin toimiin. (Hesekiel 33:11.) Tällä kaikella on suuri merkitys meille nykyään. Miksi?
Nykyisen kanavan tunnistaminen
16. a) Minkä todisteiden olisi pitänyt tehdä ensimmäisen vuosisadan juutalaiset vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus oli Jehovan edustaja? b) Miksi Jehova korvasi leeviläisen papiston ja millä?
16 Nykyään on olemassa uusi ”kansakunta”, jolla on Jehova näkymättömänä Tuomarinaan, Lainantajanaan ja Kuninkaanaan (Matteus 21:43). Tuo ”kansakunta” tuli olemassaoloon ensimmäisellä vuosisadalla. Siihen mennessä Mooseksen päivien tabernaakkeli oli korvattu Jerusalemin kauniilla temppelillä, jossa leeviläiset hoitivat edelleen tehtäviään (Luukas 1:5, 8, 9). Vuonna 29 tuli kuitenkin olemassaoloon toinen temppeli, joka oli hengellinen ja jossa Jeesus Kristus toimi Ylimmäisenä Pappina (Heprealaisille 9:9, 11). Jälleen heräsi kysymys siitä, kenet Jumala asettaisi valtaan. Kenen Jehova antaisi johtaa tätä uutta ”kansakuntaa”? Jeesus todisti olevansa ehdottoman uskollinen Jumalalle. Hän rakasti kansaa. Hän teki myös monia ihmeellisiä tunnusmerkkejä. Esi-isiensä tavoin useimmat leeviläiset olivat kuitenkin jäykkäniskaisia ja kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan (Matteus 26:63–68; Apostolien teot 4:5, 6, 18; 5:17). Lopulta Jehova korvasi leeviläisen papiston jollakin aivan muulla: kuninkaallisella papistolla. Tuo kuninkaallinen papisto on ollut toiminnassa aina meidän päiviimme saakka.
17. a) Mikä ryhmä muodostaa kuninkaallisen papiston nykyään? b) Miten Jehova käyttää kuninkaallista papistoa?
17 Keistä tämä kuninkaallinen papisto koostuu nykyään? Apostoli Pietari vastaa tuohon kysymykseen ensimmäisessä henkeytetyssä kirjeessään. Hän kirjoitti voidelluille, Kristuksen ruumiin jäsenille: ”Te olette ’valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä kansakunta, erikoisomaisuudeksi otettu kansa julistaaksenne laajalti sen oivallisuuksia’, joka kutsui teidät pimeydestä ihmeelliseen valoonsa.” (1. Pietarin kirje 2:9.) Näistä sanoista ilmenee selvästi, että ryhmänä Jeesuksen voidellut seuraajat muodostavat tämän ”kuninkaallisen papiston”, jota Pietari sanoi myös ”pyhäksi kansakunnaksi”. He ovat se kanava, jonka välityksellä Jehova antaa kansalleen opetusta ja hengellistä ohjausta (Matteus 24:45–47).
18. Millainen yhteys on nimitettyjen vanhinten ja kuninkaallisen papiston välillä?
18 Kuninkaallista papistoa edustavat nimitetyt vanhimmat, jotka palvelevat vastuuasemissa Jehovan kansan seurakunnissa kautta maailman. Nämä miehet ansaitsevat kunnioituksemme ja kokosydämisen tukemme, ovatpa he voideltuja tai eivät. Miksi? Koska Jehova on pyhän henkensä välityksellä nimittänyt vanhimmat asemiinsa. (Heprealaisille 13:7, 17.) Miten tämä on mahdollista?
19. Millä tavoin pyhä henki on nimittänyt vanhimmat?
19 Nämä vanhimmat täyttävät Jumalan sanassa esitetyt vaatimukset, ja tuo Sana on Jumalan hengen tuote (1. Timoteukselle 3:1–7; Titukselle 1:5–9). Siksi voidaan sanoa, että pyhä henki on nimittänyt heidät (Apostolien teot 20:28). Vanhinten täytyy tuntea hyvin Jumalan sana. Heidät nimittäneen Korkeimman Tuomarin tavoin heidän täytyy tuomitessaan vihata kaikkea, mikä haiskahtaakin puolueellisuudelta (5. Mooseksen kirja 10:17, 18).
20. Mitä sinä arvostat uutterissa vanhimmissa?
20 Me emme aseta kyseenalaiseksi uutterien vanhintemme valtaa, vaan todella arvostamme heitä! Heidän usein vuosikymmeniä kestänyt uskollinen palveluksensa synnyttää meissä luottamusta heitä kohtaan. Uskollisesti he valmistautuvat seurakunnan kokouksiin ja johtavat niitä, saarnaavat kanssamme ”valtakunnan hyvää uutista” ja tarjoavat raamatullisia neuvoja, kun tarvitsemme niitä (Matteus 24:14; Heprealaisille 10:23, 25; 1. Pietarin kirje 5:2). He käyvät luonamme, kun olemme sairaita, ja lohduttavat meitä, kun tunnemme surua. He edistävät uskollisesti ja epäitsekkäästi Valtakunnan etuja. Jehovan henki on heidän yllään, ja heillä on hänen hyväksyntänsä (Galatalaisille 5:22, 23).
21. Mitä vanhinten täytyy muistaa ja miksi?
21 Vanhimmat eivät tietenkään ole täydellisiä. Muistaen rajoituksensa he eivät yritä hallita herroina laumaa, ”Jumalan perintöä”. Sen sijaan he pitävät itseään ’työtovereina veljiensä iloksi’. (1. Pietarin kirje 5:3; 2. Korinttilaisille 1:24.) Nöyrät, kovasti työskentelevät vanhimmat rakastavat Jehovaa, ja he tietävät, että mitä tarkemmin he jäljittelevät häntä, sitä enemmän hyvää he pystyvät tekemään seurakunnassa. Tämä mielessään he pyrkivät alituisesti jäljittelemään Jumalaa kehittämällä esimerkiksi rakkautta, sääliväisyyttä ja kärsivällisyyttä.
22. Miten Korahia koskevan kertomuksen tarkastelu on vahvistanut luottamustasi Jehovan näkyvään järjestöön?
22 Olemme hyvin onnellisia siitä, että Jehova on näkymätön Hallitsijamme, Jeesus Kristus Ylimmäinen Pappimme, voidellun kuninkaallisen papiston jäsenet opettajiamme ja uskolliset kristityt vanhimmat neuvonantajiamme. Vaikka yksikään ihmisten johtama järjestö ei voi olla täydellinen, olemme iloisia voidessamme palvella Jumalaa yhdessä toisten vankkumattomien uskovien kanssa, jotka alistuvat iloiten Jumalan asettamaan valtaan!
[Alaviitteet]
a Aaronin kaksi muuta poikaa, Eleasar ja Itamar, palvelivat Jehovaa esimerkillisesti (3. Mooseksen kirja 10:6).
b Korahin kanssa vehkeilleet Datan ja Abiram olivat ruubenilaisia. Siksi he eivät ilmeisestikään himoinneet pappeutta, vaan heidän kapinointiinsa oli muita syitä: he olivat harmissaan Mooseksen johtoasemasta ja siitä, ettei heidän toivonsa päästä Luvattuun maahan ollut vielä toteutunut (4. Mooseksen kirja 16:12–14).
c Patriarkkojen aikaan perheenpää edusti vaimoaan ja lapsiaan Jumalan edessä ja jopa uhrasi teurasuhreja heidän puolestaan (1. Mooseksen kirja 8:20; 46:1; Job 1:5). Mutta kun Laki saatettiin voimaan, Jehova asetti Aaronin suvun miespuoliset jäsenet papeiksi, joiden välityksellä teurasuhrit piti uhrata. Nuo 250 kapinallista eivät ilmeisesti halunneet mukautua tapahtuneeseen muutokseen.
Mitä olet oppinut?
• Mitä rakkaudellisia järjestelyjä Jehova teki huolehtiakseen israelilaisista?
• Miksi Korahin kapinointia Moosesta ja Aaronia vastaan ei voitu puolustella?
• Mitä voimme oppia siitä, mitä Jehova teki kapinallisille?
• Miten voimme osoittaa arvostavamme Jehovan järjestelyjä nykyään?
[Kuva s. 9]
Pidätkö mitä tahansa tehtävää Jehovan palveluksessa etuna?
[Kuva s. 10]
”Miksi te siis korotatte itsenne Jehovan seurakunnan yläpuolelle?”
[Kuva s. 13]
Nimitetyt vanhimmat edustavat kuninkaallista papistoa