”Ihmisen koko velvollisuus”

”Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (SAARNAAJA 12:13)

1, 2. Miksi on sopivaa tarkastella velvollisuuttamme Jumalaa kohtaan?

”MITÄ – – Jehova vaatii sinulta takaisin?” Eräs vanhan ajan profeetta esitti tuon kysymyksen. Sitten hän eritteli, mitä Jehova vaati: piti noudattaa oikeutta, rakastaa huomaavaisuutta ja vaeltaa vaatimattomasti Jumalan kanssa. (Miika 6:8.)

² Nykyisenä yksilöllisyyden ja riippumattomuuden aikana sellainen ajatus, että Jumala vaatisi ihmisiltä jotain, tuntuu monista epämukavalta. He eivät halua, että heidät velvoitettaisiin johonkin. Mitä sitten voidaan sanoa päätelmästä, jonka Salomo teki Saarnaajan kirjassa? ”Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13.)

 3. Miksi meidän pitäisi kiinnittää vakavaa huomiota Saarnaajan kirjaan?

³ Onpa elämäntilanteemme ja -katsomuksemme millainen tahansa, voimme hyötyä suuresti, jos tarkastelemme tuon johtopäätöksen taustaa. Kuningas Salomo, tämän henkeytetyn kirjan kirjoittaja, tutkisteli joitakin juuri niistä asioista, jotka kuuluvat meidän jokapäiväiseen elämäämme. Joku voisi päätellä hätäisesti, että hänen erittelynsä on pohjimmiltaan kielteistä. Se oli kuitenkin Jumalan henkeyttämää ja voi auttaa meitä arvioimaan toimintaamme ja tärkeysjärjestystämme, mikä lisää iloamme.

Elämän keskeisiä huolenaiheita

 4. Mitä Salomo tutki ja käsitteli Saarnaajan kirjassa?

⁴ Salomo tutki perusteellisesti ’ihmisten poikien aherrusta’. ”Minä kohdistin sydämeni etsimään ja tutkimaan viisautta, joka liittyy kaikkeen siihen, mitä on tehty taivaiden alla.” Salomo ei tarkoittanut ”aherruksella” välttämättä ansiotyötä, vaan pikemminkin kaikkea sitä, mikä täyttää miesten ja naisten elämän. (Saarnaaja 1:13.) Tarkastellaanpa joitakin keskeisiä asioita, joiden parissa ihmiset ahertavat, ja verrataan niitä sitten omaan toimintaamme ja tärkeysjärjestykseemme.

 5. Millä on keskeinen sija ihmisten aherruksessa?

⁵ Rahalla on epäilemättä keskeinen sija monissa ihmisten asioissa ja toimissa. Kenelläkään ei ole aihetta sanoa, että Salomo suhtautui rahaan yliolkaisesti, kuten jotkut varakkaat ihmiset. Hän myönsi auliisti, että jonkin verran rahaa tarvitaan; se jolla on riittävästi varoja, on paremmassa asemassa kuin se, joka joutuu elämään niukkuudessa tai köyhyydessä. (Saarnaaja 7:11, 12.) Mutta olet varmaankin pannut merkille, että rahasta ja siitä, mitä sillä pystyy ostamaan, voi tulla elämän päätavoite – niin köyhille kuin rikkaillekin.

 6. Mitä yksi Jeesuksen kuvauksista ja Salomon oma kokemus voivat opettaa meille rahasta?

⁶ Palauta mieleesi Jeesuksen kuvaus rikkaasta miehestä, joka ei tyytynyt mihinkään, vaan teki työtä hankkiakseen vielä enemmän. Jumala sanoi häntä järjettömäksi. Miksi? Koska ’elämämme ei johdu siitä, mitä omistamme’. (Luukas 12:15–21.) Salomon kokemus – joka oli luultavasti laaja-alaisempi kuin meidän – vahvistaa Jeesuksen sanat. Lue Saarnaajan 2:4–9:ssä oleva kuvaus. Salomo keskittyi jonkin aikaa rikkauksien hankkimiseen. Hän rakensi taidokkaita taloja ja puutarhoja. Hänellä oli varaa, ja hän hankki kauniita naisia elämänkumppaneikseen. Toivatko varallisuus ja se, mitä hän pystyi sen avulla tekemään, syvää tyydytystä ja todellisen aikaansaamisen tunteen, ja antoivatko ne hänen elämälleen tarkoituksen? Hän vastasi suoraan: ”Minä käännyin kaikkien tekojeni puoleen, joita käteni olivat tehneet, ja sen kovan työn puoleen, jonka suorittamiseksi olin tehnyt kovasti työtä, ja katso, kaikki oli turhuutta ja tuulen tavoittelua, eikä mistään ollut hyötyä auringon alla.” (Saarnaaja 2:11; 4:8.)

 7. a) Mitä kokemus todistaa rahan arvosta? b) Mitä sellaista olet henkilökohtaisesti nähnyt, mikä vahvistaa Salomon päätelmän?

⁷ Tämä on realistinen näkemys, jonka totuudellisuuden monet ovat nähneet elämässään. Meidän on myönnettävä, että varallisuus ei kerta kaikkiaan ratkaise kaikkia ongelmia. Joitakin se kyllä saattaa ratkaista; esimerkiksi on helpompi hankkia ruokaa ja vaatteita. Mutta ihminen pystyy käyttämään vain yhtä vaatekertaa kerrallaan ja nauttimaan vain tietyn määrän ruokaa ja juomia. Olet lukenut rikkaista, joiden elämää vitsaavat avioerot, alkoholin tai huumeiden väärinkäyttö ja riidat sukulaisten kanssa. Monimiljoonikko J. P. Getty sanoi: ”Rahalla ei välttämättä ole mitään yhteyttä onnellisuuteen. Ehkä onnettomuudentunteeseen.” Salomo luokitteli hyvin aiheellisesti hopean rakastamisen turhuudeksi. Asetahan sen vastakohdaksi Salomon huomio: ”Makea on palvelevan uni, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaan yltäkylläisyys ei salli hänen nukkua.” (Saarnaaja 5:10–12.)

 8. Miksi rahan tärkeyttä ei tule yliarvioida?

⁸ Raha ja omaisuus eivät myöskään tuo tyytyväisyyden tunnetta tulevaisuuden suhteen. Jos sinulla olisi enemmän rahaa ja omaisuutta, sinulla olisi todennäköisesti enemmän huolta niiden suojelemisesta, etkä silti tietäisi, mitä huominen tuo tullessaan. Menetätkö ehkä sen kaiken ja vielä henkesikin? (Saarnaaja 5:13–17; 9:11, 12.) Näin ollen ei pitäisi olla vaikeaa nähdä, miksi elämällämme eli aherruksellamme tulisi olla ylevämpi, kestävämpi tarkoitus kuin raha ja omaisuus.

Perhe, maine ja valta

 9. Miksi perhe-elämä tuli aiheellisesti esiin Salomon tarkastelussa?

⁹ Salomon erittelyyn elämästä sisältyi keskittyminen perheeseen. Raamatussa kiinnitetään huomiota perhe-elämään, muun muassa siihen iloon, jota lasten saaminen ja kasvattaminen tuottaa (1. Mooseksen kirja 2:22–24; Psalmit 127:3–5; Sananlaskut 5:15, 18–20; 6:20; Markus 10:6–9; Efesolaisille 5:22–33). Mutta onko se tärkeintä elämässä? Monet näyttävät ajattelevan näin päätellen siitä, miten suuresti avioliittoa, lapsia ja perhesiteitä joissakin kulttuureissa korostetaan. Saarnaajan 6:3:ssa kuitenkin osoitetaan, ettei edes se, että saa sata lasta, ole avain tyydytykseen elämässä. Ajattele, kuinka monet vanhemmat ovat tehneet uhrauksia lastensa vuoksi antaakseen heille hyvän alun ja helpottaakseen heidän elämäänsä. Niin jaloa kuin tämä onkin, Luojamme ei varmaankaan tarkoittanut olemassaolomme päätarkoitukseksi vain sitä, että siirrämme elämän seuraavalle sukupolvelle, kuten eläimet vaistonvaraisesti tekevät, jotta niiden laji säilyisi.

10. Miksi kohtuuton keskittyminen perheeseen voi osoittautua turhuudeksi?

¹⁰ Salomo esitti havaintokykyisesti joitakin tosiasioita perhe-elämästä. Mies voi esimerkiksi keskittyä huolehtimaan lastensa ja lastenlastensa tulevaisuudesta. Mutta osoittautuvatko he viisaiksi? Vai käyttävätkö he typerästi sen, minkä kokoamiseksi heitä varten hän näki paljon vaivaa? Jos näin kävisi, niin se olisi todella ”turhuutta ja suuri onnettomuus” (Saarnaaja 2:18–21; 1. Kuninkaiden kirja 12:8; 2. Aikakirja 12:1–4, 9).

11, 12. a) Mihin pyrkimyksiin jotkut ovat keskittyneet elämässään? b) Miksi voidaan sanoa, että huomattavan aseman tavoittelu on ”tuulen tavoittelua”?

¹¹ Toisessa ääripäässä on monia, jotka ovat työntäneet normaalin perhe-elämän toisarvoiseen asemaan, koska he ovat päättäneet hankkia mainetta tai vaikutusvaltaa. Miehet saattavat syyllistyä tähän yleisemmin kuin naiset. Oletko havainnut tällaisen taipumuksen koulu- tai työtovereissasi tai naapureissasi? Monet taistelevat kaikin keinoin, jotta heidät huomattaisiin, heistä tulisi jotakin tai he saisivat vaikutusvaltaa. Mutta mitä merkitystä tällä todellisuudessa on?

¹² Ajattele, miten jotkut ponnistelevat saadakseen mainetta – pienissä tai suurissa ympyröissä. Näemme sen koulussa, naapuristossamme ja eri yhteisöissä. Se on pakottavana voimana myös niillä, jotka haluavat tulla tunnetuiksi taiteen, viihteen ja politiikan piirissä. Eikö se kuitenkin pohjimmiltaan ole turhaa työtä? Salomo sanoi sitä sattuvasti ”tuulen tavoitteluksi” (Saarnaaja 4:4). Vaikka joku nuori saavuttaisikin huomattavan aseman jossakin kerhossa, urheilujoukkueessa tai yhtyeessä – tai joku mies tai nainen saisi mainetta jossakin yrityksessä tai yhteisössä – kuinka moni todellisuudessa tietää siitä? Tietävätkö useimmat ihmiset toisella puolella maapalloa (tai edes samaa maata), että tuo ihminen on olemassa? Vai elävätkö he täysin tietämättöminä siitä pienoisesta maineesta, joka hänellä on? Samaa voidaan sanoa myös mahdollisesta vallasta tai auktoriteetista, jonka joku saa työssä, kaupungissa tai jonkin ryhmän keskuudessa.

13. a) Miten Saarnaajan 9:4, 5 auttaa meitä suhtautumaan oikealla tavalla huomattavan aseman tai vallan tavoitteluun? b) Mitä tosiasioita meidän pitäisi katsoa silmästä silmään, jos tämä elämä on kaikki, mitä on olemassa? (Ks. alaviitettä.)

¹³ Mitä merkitystä sellaisella huomattavalla asemalla tai auktoriteetilla loppujen lopuksi on? Kun sukupolvi menee ja toinen tulee, huomattavat tai mahtavat ihmiset poistuvat näyttämöltä ja heidät unohdetaan. Tämä pitää paikkansa rakentajista, muusikoista ja muista taiteilijoista, yhteiskunnallisista uudistajista ja niin edelleen, samoin kuin useimmista poliitikoista ja sotilasjohtajistakin. Miten monta näillä alueilla ahertanutta ihmistä tiedät 1700-luvulta? Salomo esitti paikkansapitävän arvion sanoessaan: ”Elävä koira on paremmassa asemassa kuin kuollut leijona. Sillä elävät tietävät kuolevansa, mutta kuolleet eivät tiedä yhtään mitään, – – heidän muistonsa on unohdettu.” (Saarnaaja 9:4, 5.) Jos tämä elämä on kaikki, mitä on olemassa, niin huomattavan aseman tai vallan tavoittelu on todella turhuutta.a

Elämämme keskipiste ja velvollisuutemme

14. Miksi Saarnaajan kirjan pitäisi auttaa meitä henkilökohtaisesti?

¹⁴ Salomo sivuutti monet toimet, tavoitteet ja nautinnot, joihin ihmiset elämässään keskittyvät. Se mitä hän kirjoitti, kuitenkin riittää. Tuon kirjan tutkimisen ei tarvitse tuntua ilottomalta eikä kielteiseltä, sillä olemme tarkastelleet realistisesti sellaista Raamatun kirjaa, jonka Jehova Jumala tarkoituksellisesti henkeytti hyödyksemme. Se voi auttaa meitä jokaista oikaisemaan näkemystämme elämästä ja siitä, mihin keskitymme. (Saarnaaja 7:2; 2. Timoteukselle 3:16, 17.) Tämä pitää erityisesti paikkansa päätelmistä, jotka Jehova auttoi Salomoa tekemään.

15, 16. a) Miten Salomo suhtautui elämästä nauttimiseen? b) Mikä oli Salomon paikkansapitävien sanojen mukaan välttämätöntä, jotta voisi nauttia elämästä?

¹⁵ Yksi ydinseikka, jonka Salomo nosti toistuvasti esiin, oli se, että tosi Jumalan palvelijoiden pitäisi saada iloa toimistaan Hänen edessään. ”Olen tullut tietämään sen, ettei heille ole mitään parempaa kuin iloita ja tehdä hyvää elämänsä aikana, ja myös sen, että jokaisen ihmisen tulisi syödä ja juoda ja nähdä hyvää kaiken kovan työnsä johdosta. Se on Jumalan lahja.” (Saarnaaja 2:24; 3:12, 13; 5:18; 8:15.) Huomaa, että Salomo ei kannustanut mässäilyyn; hän ei myöskään kannattanut asennetta ’syökäämme ja juokaamme ja pitäkäämme hauskaa, sillä huomenna me kuolemme’ (1. Korinttilaisille 15:14, 32–34). Hän tarkoitti sitä, että meidän pitäisi saada iloa sellaisista normaaleista nautinnoista kuin syömisestä ja juomisesta, kun ’teemme hyvää elämämme aikana’. Tämä keskittää elämämme selvästikin Luojan tahdon tekemiseen, sillä hän päättää, mikä on todellisuudessa hyvää (Psalmit 25:8; Saarnaaja 9:1; Markus 10:17, 18; Roomalaisille 12:2).

¹⁶ Salomo kirjoitti: ”Mene, syö ruokasi iloiten ja juo viinisi hyvin sydämin, sillä tosi Jumala on jo mielistynyt tekoihisi.” (Saarnaaja 9:7–9.) Sellainen mies tai nainen, jonka elämä on todella rikasta ja tyydyttävää, ahertaa teoissa, joihin Jehova mielistyy. Tämä vaatii sitä, että otamme hänet aina huomioon. Miten erilainen tämä näkemys onkaan kuin useimpien ihmisten, jotka katsovat elämää inhimillisten järkeilyjen pohjalta!

17, 18. a) Millä tavoin monet ihmiset suhtautuvat elämän todellisuuksiin? b) Mikä lopputulos meidän tulee pitää aina mielessä?

¹⁷ Vaikka jotkin uskonnot puhuvat tuonpuoleisesta elämästä, monet ihmiset ajattelevat, ettei heillä ole varmuutta muusta kuin tästä elämästä. Olet saattanut nähdä, että he menettelevät Salomon kuvailemalla tavalla: ”Koska pahan teon tuomiota ei ole pantu pian täytäntöön, niin ihmisten poikien sydän on heissä täysin kohdistunut pahan tekemiseen.” (Saarnaaja 8:11.) Nekin, jotka eivät uppoudu häpeällisiin tekoihin, osoittavat olevansa kiinnostuneita etupäässä tästä päivästä. Se on yksi syy siihen, että raha, omaisuus, maine, vaikutusvalta, perhe tai jokin muu sellainen huomion kohde tulee heille ylettömän tärkeäksi. Salomo ei kuitenkaan jättänyt asiaa tähän. Hän lisäsi: ”Vaikka syntinen voi tehdä pahaa sata kertaa ja jatkaa pitkään niin kuin häntä miellyttää, tiedän kuitenkin myös, että tosi Jumalaa pelkäävien käy hyvin siksi, että he pelkäsivät häntä. Mutta jumalattomalle ei käy lainkaan hyvin, eikä hän jatka pitkään päiviään, jotka ovat kuin varjo, koska hän ei pelkää Jumalaa.” (Saarnaaja 8:12, 13.) Salomo selvästikin luotti siihen, että meidän käy hyvin, jos ’pelkäämme tosi Jumalaa’. Miten hyvin? Saamme vastauksen selville vastakohdasta, jonka hän esitti. Jehova voi ’jatkaa pitkään päiviämme’.

¹⁸ Erityisesti niiden, jotka ovat vielä suhteellisen nuoria, pitäisi pohtia sitä ehdottoman luotettavaa tosiasiaa, että heille käy hyvin, jos he pelkäävät Jumalaa. Kuten olet henkilökohtaisesti voinut panna merkille, nopein juoksija saattaa kompastua ja hävitä kilpailun. Mahtava armeija saattaa kukistua. Älykäs liikemies saattaa todeta olevansa rutiköyhä. Monet muutkin epävarmuutta aiheuttavat seikat tekevät elämän ennalta arvaamattomattomaksi. Voit kuitenkin luottaa ehdottomasti siihen, että viisain ja varmin menettelytapa on nauttia elämästä samalla kun tekee hyvää Jumalan moraalilakien puitteissa ja hänen tahtonsa mukaisesti. (Saarnaaja 9:11.) Tähän sisältyy se, että hankkii Raamatusta tietoa siitä, mikä Jumalan tahto on, vihkii elämänsä hänelle ja tulee kastetuksi kristityksi (Matteus 28:19, 20).

19. Millä tavoin nuoret voivat käyttää elämänsä, mutta miten on viisasta menetellä?

¹⁹ Luoja ei pakota nuoria eikä muitakaan noudattamaan hänen johtoaan. He voivat uppoutua opiskeluun ja kenties tutkia koko ikänsä määrättömästi inhimillistä oppineisuutta sisältäviä kirjoja. Se osoittautuu lopulta väsyttäväksi lihalle. Tai he voivat vaeltaa epätäydellisen ihmissydämensä teitä tai seurata sitä, mikä viehättää silmiä. Se aiheuttaa varmasti mielipahaa, ja näin vietetty elämä osoittautuu aikanaan silkaksi turhuudeksi. (Saarnaaja 11:9–12:12; 1. Johanneksen kirje 2:15–17.) Siksi Salomo esittää nuorille vetoomuksen, jota meidän pitäisi harkita vakavasti, olemmepa minkä ikäisiä tahansa: ”Muistahan Suurta Luojaasi nuoren miehuutesi päivinä, ennen kuin onnettomat päivät alkavat tulla tai ovat saapuneet ne vuodet, jolloin sanot: ’Minulla ei ole niistä mitään iloa.’” (Saarnaaja 12:1.)

20. Mikä on tasapainoinen näkemys Saarnaajan sanomasta?

²⁰ Mihin lopputulokseen siis tulemme? Mihin tulokseen Salomo päätyi? Hän näki, tai otti tarkasteltavaksi, ”kaikki työt, jotka oli tehty auringon alla, ja katso, kaikki oli turhuutta ja tuulen tavoittelua” (Saarnaaja 1:14). Saarnaajan kirjassa ei ole kyynikon eikä tyytymättömän miehen sanoja. Ne ovat osa Jumalan henkeytettyä sanaa ja ansaitsevat huomiomme.

21, 22. a) Mitä elämän eri puolia Salomo tarkasteli? b) Minkä viisaan johtopäätöksen hän teki? c) Miten Saarnaajan kirjan sisällön tutkiminen on vaikuttanut sinuun?

²¹ Salomo tutki ihmisten aherrusta, kamppailuja ja kaipuita. Hän pohti sitä, mihin tavanomainen elämänkulku johtaa, sitä turhautumista ja tyhjyyttä, jonka niin monet ihmiset kokevat. Hän ajatteli inhimillisen epätäydellisyyden ja siitä koituvan kuoleman todellisuutta. Hän otti samalla huomioon Jumalan antaman tiedon kuolleiden tilasta ja tulevan elämän odotteista. Kaikkea tätä arvioi mies, jonka viisautta Jumala oli lisännyt ja joka oli tosiaan viisaimpia koskaan eläneitä ihmisiä. Hänen tekemänsä johtopäätös sisällytettiin sitten Pyhään Raamattuun kaikkien niiden hyödyksi, jotka haluavat elää todella tarkoituksellista elämää. Eikö meidän pitäisi olla siitä samaa mieltä?

²² ”Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus. Sillä tosi Jumala saattaa kaikenlaisen työn tuomiolle kaiken salatun suhteen siitä, onko se hyvää vai pahaa.” (Saarnaaja 12:13, 14.)

[Alaviite]

Muistatko?

◻ Mikä on viisas arvio siitä, millä sijalla omaisuuden pitäisi olla elämässäsi?

◻ Miksi meidän ei tule korostaa kohtuuttomasti perhettä, mainetta tai vaikutusvaltaa?

◻ Millaisen jumalisen asenteen Salomo kannusti omaksumaan nautintoja kohtaan?

◻ Miten olet hyötynyt Saarnaajan kirjan tarkastelusta?

[Kuvat s. 15]

Raha ja omaisuus eivät takaa tyytyväisyyttä

[Kuva s. 17]

Nuoret voivat luottaa siihen, että heidän käy hyvin, jos he pelkäävät Jumalaa