Nuoret kysyvät:
Miten voin voittaa rotuennakkoluulot?
Tutkijat antoivat Sydneyssä Australiassa eri rotuja edustavien 9–13-vuotiaiden lasten ryhmälle kyselylomakkeita, joissa he saivat ilmaista, mitä he ajattelivat muunrotuisista ihmisistä. Vaikka jotkut valkoihoiset australialaislapset ilmaisivatkin ennakkoluuloja vähemmistöjä kohtaan, niin ”kaikkien kansallisuusryhmien lapset osoittivat yhtä suurta ennakkoluuloisuutta muita kansallisuusryhmiä kohtaan kuin australialaislapsetkin, ja usein vielä suurempaakin”. – The Journal of Psychology.
NUORET eivät ole immuuneja rotuennakkoluuloille. ”Koulussani useimmat valkoihoiset lapset syövät toisessa ruokalassa ja kaikki mustat toisessa”, kertoo 17-vuotias Lucy.
Miten sinä suhtaudut toisenrotuisiin ihmisiin? Vaikka saatatkin pohjimmiltasi tietää, että ennakkoluuloisuus on typerää, epäoikeudenmukaista ja vanhanaikaista, tämä kysymys voi siitä huolimatta herättää mielessäsi sekavia tunteita. On niin kuin tutkijat Jane Norman ja filosofian tohtori Myron W. Harris huomauttivat: ”Suuri enemmistö – – valkoihoisista ja värillisistä teini-ikäisistä myöntää, etteivät he halua olla ennakkoluuloisia. Mutta he ovat varuillaan ja usein epäluuloisia toistensa suhteen. He ovat myös selvillä siitä, että jos he luovat läheisiä siteitä toisenrotuisiin, se saattaa herättää vihamielisyyttä ystävissä ja vanhemmissa.” Tällaista rotujen välistä jännitystä esiintyy monissa maissa.
Vaikka kristityille nuorille on opetettu, että ennakkoluuloisuus on väärin, niin hekin saattavat tuntea olonsa vaivautuneeksi toisenrotuisten ihmisten parissa. He eivät ehkä kotiseudullaan useinkaan tapaa muunrotuisia, tai he saattavat asua sellaisella seudulla, jossa rotujen väliset suhteet ovat hyvin kireät. Mistä rotuennakkoluulot ovat sitten lähtöisin?
Miten rotuennakkoluulo vaikuttaa
Ennakkoluulo määritellään Nykysuomen sanakirjassa ’etukäteen olemassa olevaksi tuomitsevaksi tai torjuvaksi, tavallisesti aiheettomaksi luuloksi’. Rotuennakkoluuloa tunteva ihminen tuomitsee siis toiset aiheetta. Hän päättelee, että kenellä tahansa jonkin rodun jäsenellä on automaattisesti joitakin ei-toivottuja tapoja, ominaisuuksia tai asenteita. Hän ruokkii tätä ennakkoluuloa, vaikka tosiasiat olisivat selvästi hänen käsitystensä vastaisia. Hän saattaa esimerkiksi uskoa, että jonkin ryhmän jäsenet ovat kaikki ’laiskoja’ tai ’typeriä’. Tavatessaan jonkun tuohon ryhmään kuuluvan, joka on työteliäs – tai jopa nerokas – hän päättelee, että tuon ihmisen täytyy olla ”poikkeus”. Hän ei ikävä kyllä pysty näkemään, että jokaisella yksilöllä on omat ominaisuutensa.
Ennakkoluuloisuus ei kuitenkaan ole synnynnäistä. Eräs tietosanakirja (The Encyclopedia of Human Behavior) sanoo: ”Joka puolella maailmaa tehdyt havainnot ovat osoittaneet, että lapset leikkivät erotuksetta muiden kansallisuusryhmien jäsenten kanssa, ja he joko eivät ajattele lainkaan ilmeisiä fyysisiä eroavaisuuksia tai hyväksyvät ne itsestään selvinä.” Sama tietosanakirja jatkaa: ”Ennakkoluulot ovat – – täysin opittuja, ja ne hankitaan ensisijaisesti kanssakäymisissä toisten ihmisten kanssa.” Rotuennakkoluulot näyttävät siirtyvän vanhempien, opettajien ja ikätoverien välityksellä. Toisinaan epämiellyttävät yhteenotot toisen rodun jäsenten kanssa vahvistavat näitä ennakkoluuloja.
Monet meistä ovat siksi tahtomattaan omaksuneet ennakkoluuloisia asenteita ja näkemyksiä. Ja näiden tunteiden rehellinen myöntäminen vaatii usein todellista itsetutkistelua. Sinulla saattaa esimerkiksi olla toisiin rotuihin kuuluvia ystäviä. Mutta esitätkö heidän selkänsä takana halveksuvia, rotuun liittyviä huomautuksia? Pidätkö näiden ystävien kanssa keskustellessasi rotukysymyksen etualalla kenties aina palaamalla rotueroavuuksiin tai esittämällä mauttomia, halventavia vitsejä? Kirja The Nature of Prejudice huomauttaa: ”Silloinkin kun vitsit tuntuvat ystävällisiltä, niiden takaa voi joskus paistaa todellinen vihamielisyys.” Entä tunnetko olosi kiusaantuneeksi ja epämukavaksi, jos sinut nähdään julkisesti toiseen rotuun kuuluvien ystävien seurassa? Oletatko automaattisesti toisenrotuisilla olevan tiettyjä kykyjä – tai vikoja?
”Olen hyvin vihainen itselleni näiden tunteiden vuoksi”, valitti eräs nuorukainen, joka myönsi rehellisesti ennakkoluulonsa, ”mutta jostakin syystä en näköjään pysty tukahduttamaan niitä.”
Jumalan näkemys roduista
Ongelman myöntäminen on kuitenkin pitkä askel kohti sen ratkaisemista. Lisäksi siinä on avuksi sen ymmärtäminen, miten Jumala suhtautuu eri rotuihin. Ajattele esimerkiksi ensimmäisellä vuosisadalla kehittynyttä tilannetta. Juutalaisen rodun ja pakanoiden välinen pitkällinen jännitys koetteli kristillistä seurakuntaa. Kerran apostoli Pietari antoi perään toisten juutalaisten painostukselle ja ”ryhtyi vetäytymään pois ja erottautumaan” pakanakristityistä, niin että hän kieltäytyi syömästäkin heidän kanssaan! Kun apostoli Paavali sai tietää tästä, hän ei suhtautunut Pietariin suopeasti. Pikemminkin hän ’vastusti häntä vasten kasvoja, koska hänet oli tuomittu syylliseksi’. Rotuennakkoluuloa ei ollut määrä suvaita kristittyjen keskuudessa! Paavali sanoi, että ”Jumalaa ei ohjaa ihmisen ulkonäkö”. – Galatalaisille 2:6, 11–14.
Apostolien tekojen 10:34, 35 lisää, että ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen”. Jollakin rodulla voi tosin olla erilainen ihonväri, erilaiset kasvonpiirteet tai erilaiset hiukset kuin sinulla. Mutta koska Jumala ”teki yhdestä ihmisestä jokaisen ihmisten muodostaman kansan”, niin roduissa esiintyvä hämmästyttävä vaihtelu on Jumalan työn tulosta! (Apostolien teot 17:26) Jumala ei myöskään tuomitse kaikkia ruokia, musiikkilajeja, pukumuoteja, kieliä ja käytöstapoja, jotka vaihtelevat rodusta toiseen. Niinpä kun apostoli Paavali työskenteli ei-juutalaisten parissa, hän ei halveksinut näiden tapoja, vaikka monet niistä epäilemättä poikkesivatkin hänen juutalaisesta kasvatuksestaan. Paavali sanoo: ”Ilman lakia oleville [ei-juutalaisille] minusta tuli kuin ilman lakia oleva [heidän tapojaan kohtaan kunnioitusta osoittava].” – 1. Korinttolaisille 9:21.
Henkilö, joka hautoo vihaa tai ylenkatsetta eri rotuja olevia ihmisiä kohtaan, ei siksi todellakaan voi miellyttää Jumalaa!
Rotuvihan voittaminen
Pitkään vaalituista tunteista eroon pääseminen ei kuitenkaan ole helppoa. Läheisen ystävän tai vanhempien kanssa keskusteleminen voi auttaa. Apua voi olla myös siitä, että noudatat Raamatun neuvoa ’avartua’ suhteissasi toisiin. (2. Korinttolaisille 6:12, 13) Jos se on mahdollista, niin seurustele muidenkin kuin omaan rotuusi, kulttuuriisi ja yhteiskunnalliseen asemaasi kuuluvien kanssa. The Encyclopedia of Human Behavior sanoo: ”Seurustelu ja ajatustenvaihto auttavat ihmisiä tuntemaan toisensa ja arvostamaan toisiaan, ja usein ne muuttavat heidän asenteensa toisiaan kohtaan.”
Nuori Chris-niminen mies, joka asui enimmäkseen valkoisten asuttamassa kaupungissa, havaitsi tämän todeksi. Hän sanoo: ”Minua ei kasvatettu ennakkoluuloiseksi, mutta siirryttyäni yläasteelle mustaihoisilla lapsilla oli tapana aina härnätä minua. Minusta alkoi tuntua, että he kaikki olivat kiusankappaleita. Aloin pelätä heitä. Ja koska heidän asuttamansa kaupunginosa oli erittäin huonossa kunnossa, päättelin, että kaikki mustat ovat varmaankin laiskoja.”
Chris alkoi kuitenkin tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Kun hän oppi asiasta Jumalan näkökannan, hän itse alkoi suhtautua mustiin suopeammin. Myöhemmin Chris alkoi palvella Jehovan todistajien päätoimistossa Brooklynissa New Yorkissa, ja hänet määrättiin useista roduista koostuvaan seurakuntaan. ”Nyt olin silmätysten tämän ongelman kanssa. Aloin kuitenkin käydä heidän kodeissaan ja syödä heidän kanssaan.” Tällä oli terveellinen vaikutus. ”Opin tajuamaan, että he ovat aivan samanlaisia kuin kaikki muutkin.”
Kristillisessä seurakunnassa on tosiaan yksilöitä ”kaikista kansakunnista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä”. (Ilmestys 7:9) Opettele tuntemaan joitakuita heistä. Pane merkille, miten he erilaisista taustoistaan huolimatta onnistuvat työskentelemään yksimielisesti tavalla, joka miellyttää Jumalaa. Lakkaa katselemasta ihmisiä ryhmien jäseninä; opi tuntemaan heidät yksilöinä, antaen kunkin osoittaa, ”mitä hänen oma työnsä on”. (Galatalaisille 6:4) Ole oma itsesi ja sovella kultaista sääntöä: ”Kohdelkaa aina muita niin kuin toivotte muiden kohtelevan teitä.” (Matteus 7:12, Uusi testamentti nykysuomeksi) Jos sisimmässäsi herää ylemmyyden tunteita, yritä rukoillen soveltaa Raamatun neuvoa ’katsoa vaatimattomin mielin, että toiset ovat sinua parempia’. – Filippiläisille 2:3.
Kielteiset asenteesi eivät tietenkään kehittyneet hetkessä, eivätkä ne todennäköisesti häviäkään hetkessä. Mutta kun ponnistellaan uutterasti eikä anneta periksi, niin ennakkoluulot voidaan aikaa myöten voittaa.
[Tekstiruutu s. 21]
Onko musta rotu kirottu?
Jotkut ovat yrittäneet puolustella ennakkoluuloisuuttaan väittämällä, että Jumala kirosi mustan rodun. Raamattuun ei kuitenkaan ole merkitty muistiin mitään sellaista kirousta. 1. Mooseksen kirjan 9:25 tosin sanoo: ”Kirottu olkoon Kanaan, olkoon hän veljiensä orjain orja.” Tuo usein lainattu jae ei kuitenkaan puhu mitään ihonväristä. Sitä paitsi musta rotu ilmeisesti polveutui Kanaanin Kuus-nimisestä veljestä. (1. Mooseksen kirja 10:6, 7; ks. ”Uuden maailman käännöksen” engl. viitelaitoksessa olevaa Jesajan 43:3:n alaviitettä, jossa käytetään nimeä Kuus Afrikassa sijaitsevasta Etiopian maasta.) Kanaanin jälkeläiset olivat ilmeisesti vaaleaihoisia – eivät mustia.