Nehemia
13 Sinä päivänä luettiin+ Mooseksen kirjaa+ kansan korvien kuullen, ja siihen havaittiin kirjoitetun, ettei ammonilaisen+ eikä moabilaisen+ pitänyt tulla tosi Jumalan seurakuntaan* hamaan ajan hämärään asti,+ 2 sillä he eivät olleet tulleet Israelin poikia vastaan mukanaan leipää+ ja vettä,+ vaan palkkasivat heitä vastaan Bileamin+ kiroamaan heidät.+ Jumalamme muutti kuitenkin kirouksen siunaukseksi.+ 3 Niinpä tapahtui, että heti lain+ kuultuaan he alkoivat erottaa+ kaikkea sekakansaa Israelista.
4 Mutta ennen tätä: pappi Eljasib,+ joka huolehti Jumalamme huoneen ruokasalista,+ oli Tobian+ sukulainen, 5 ja hän ryhtyi valmistamaan tälle suurta ruokasalia,+ johon aikaisemmin oli pantu säännöllisesti viljauhri,+ suitsutuspihka ja välineet sekä kymmenykset* viljasta, uudesta viinistä+ ja öljystä,+ joihin leeviläisillä+ ja laulajilla ja portinvartijoilla oli oikeus*, sekä papeille kuuluva anti.
6 Ja koko tänä aikana en sattunut olemaan Jerusalemissa, sillä Babylonin* kuninkaan Artakserkseen+ kolmantenakymmenentenäkahdentena+ vuonna tulin kuninkaan luo, ja jonkin ajan kuluttua* pyysin kuninkaalta lomaa.+ 7 Sitten tulin Jerusalemiin ja panin merkille sen pahan, jonka Eljasib+ oli tehnyt Tobian+ hyväksi valmistamalla hänelle salin tosi Jumalan huoneen esipihalle.+ 8 Ja se oli minusta hyvin pahaa.+ Niinpä heitin+ Tobian huoneen kaikki huonekalut ruokasalin ulkopuolelle. 9 Sen jälkeen annoin käskyn, ja ruokasalit+ puhdistettiin,+ ja ryhdyin panemaan sinne takaisin tosi Jumalan huoneen välineitä+ viljauhreineen ja suitsutuspihkoineen.+
10 Ja minä sain selville, että leeviläisten osuuksia+ ei ollut annettu heille, niin että työtä tekevät leeviläiset ja laulajat lähtivät pois, kukin omalle pellolleen.+ 11 Ja minä aloin moittia+ valtuusmiehiä+ ja sanoin: ”Miksi tosi Jumalan huone on laiminlyöty?”+ Niinpä kokosin heidät ja asetin heidät paikoilleen. 12 Ja koko Juuda puolestaan toi varastoihin+ kymmenykset+ viljasta+ ja uudesta viinistä+ ja öljystä.+ 13 Sitten minä asetin pappi Selemjan ja jäljentäjä Sadokin sekä leeviläisistä Pedajan huolehtimaan* varastoista, ja heidän valvonnassaan oli Hanan, Mattanjan+ pojan Sakkurin poika, sillä heitä pidettiin uskollisina,+ ja heidän osakseen tuli toimittaa jakelu+ veljilleen.
14 Muista minua+ tämän vuoksi, oi Jumalani, äläkä pyyhi+ pois rakkaudellisen huomaavaisuuden tekojani*, jotka olen suorittanut Jumalani huoneen+ ja sen vartioinnin yhteydessä.
15 Niinä päivinä näin ihmisten Juudassa polkevan viinikuurnia sapattina+ ja tuovan viljakasoja ja kuormaavan+ niitä aasien selkään+ sekä myös viiniä, rypäleitä ja viikunoita+ ja kaikenlaisia kuormia ja tuovan niitä Jerusalemiin sapattipäivänä,+ ja minä ryhdyin todistamaan heitä vastaan sinä päivänä, jona he myivät elintarvikkeita. 16 Ja tyroslaisetkin+ asuivat kaupungissa* ja toivat sinne kalaa ja kaikenlaista kauppatavaraa+ ja myivät sapattina Juudan pojille ja Jerusalemissa. 17 Niin aloin moittia Juudan jalosukuisia+ ja sanoin heille: ”Mitä tämä paha oikein on, jota te teette, jopa häpäisemällä sapattipäivän? 18 Eivätkö esi-isännekin tehneet samoin,+ niin että Jumalamme tuotti kaiken tämän onnettomuuden meille+ ja myös tälle kaupungille? Kuitenkin te lisäätte suuttumuksen hehkua Israelia vastaan häpäisemällä sapatin.”+
19 Ja tapahtui, että heti kun Jerusalemin portit* olivat jääneet varjoon ennen sapattia, annoin käskyn, ja ovia alettiin sulkea.+ Sanoin vielä, ettei niitä pitäisi avata ennen kuin sapatin jälkeen, ja asetin muutamia omista palvelijoistani porteille, ettei yhtään kuormaa tulisi sisään sapattipäivänä.+ 20 Niinpä kauppiaat ja kaikenlaisen kauppatavaran myyjät jäivät yöksi Jerusalemin ulkopuolelle kerran ja toisenkin kerran. 21 Sitten minä todistin+ heitä vastaan ja sanoin heille: ”Miksi jäätte yöksi muurin edustalle? Jos vielä teette sen, minä käyn teihin käsiksi.”+ Sen jälkeen he eivät tulleet sapattina.
22 Ja minä sanoin vielä leeviläisille,+ että heidän piti säännöllisesti puhdistautua+ ja tulla sisään vartioimaan portteja+ pyhittääkseen*+ sapattipäivän. Muista+ tämäkin hyväkseni, oi Jumalani, ja sääli minua rakkaudellisen huomaavaisuutesi runsauden mukaan.+
23 Noina päivinä näin myös juutalaisia, jotka olivat antaneet asdodilaisten,+ ammonilaisten ja moabilaisten+ vaimojen asua luonaan.+ 24 Ja heidän pojistaan puolet puhui asdodia, eikä kukaan heistä osannut puhua juudaa,+ vaan eri kansojen kieliä. 25 Silloin minä moitin heitä ja kirosin heitä+ ja löin muutamia heidän miehistään+ ja raastoin heidän karvojaan ja vannotin heitä Jumalan kautta:+ ”Teidän ei tule antaa tyttäriänne heidän pojilleen eikä teidän tule ottaa ketään heidän tyttäristään pojillenne eikä itsellenne.+ 26 Eikö Israelin kuningas Salomo tehnyt syntiä juuri näiden takia?+ Ja osoittautui, ettei monien kansakuntien keskuudessa yhdelläkään ollut hänen kaltaistaan kuningasta,+ ja hän oli Jumalansa rakastama,+ niin että Jumala teki hänet koko Israelin kuninkaaksi. Hänetkin vierasmaalaiset vaimot saivat tekemään syntiä.+ 27 Ja eikö ole ennenkuulumatonta, että te olette tehneet kaiken tämän suuren pahan toimimalla uskottomasti Jumalaamme kohtaan antaessanne vierasmaalaisten vaimojen asua luonanne?”+
28 Ja yksi ylimmäisen papin Eljasibin+ pojan Jojadan+ pojista oli horonilaisen+ Sanballatin+ vävy. Niin minä ajoin hänet pois luotani.+
29 Muista heitä, oi Jumalani, pappeuden sekä pappeus-*+ ja leeviläisliiton*+ saastuttamisen+ takia.
30 Ja minä puhdistin+ heidät kaikesta vierasmaalaisesta ja määräsin sitten tehtävät papeille ja leeviläisille, kunkin omaan työhönsä;+ 31 samoin huolehdin määräaikaisesta puuntoimituksesta*+ ja kypsistä ensi hedelmistä.