Johtajalle. ”Aamunkoiton naarasjalohirven” tapaan. Daavidin sävelmä.
22 Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?+
Miksi olet kaukana pelastamisestani,+
kaukana valitushuutoni sanoista?+
2 Oi Jumalani, minä huudan päivällä, etkä sinä vastaa,+
ja yöllä, enkä minä ole vaiti.+
3 Mutta sinä olet pyhä+
ja asut Israelin ylistyslauluissa.+
4 Sinuun isämme luottivat,+
he luottivat, ja sinä avasit heille aina pääsyn turvaan.+
5 Sinun puoleesi he huusivat+ ja pääsivät turvaan,+
sinuun he luottivat eivätkä joutuneet häpeään.+
6 Mutta minä olen mato+ enkä mies,
ihmisten häpäisemä ja kansan halveksima.+
7 Kaikki, jotka näkevät minut, pitävät minua pilkkanaan,+
he aukovat suutaan ammolleen, he ravistelevat päätään:+
8 ”Hän jätti itsensä Jehovan huomaan.+ Avatkoon Hän hänelle pääsyn turvaan!+
Vapauttakoon hänet, koska on mieltynyt häneen!”+
9 Sillä sinähän vedit minut esiin äidinkohdusta,+
sinä annoit minulle turvallisuuden äitini rinnoilla.+
10 Sinun huomaasi minut on heitetty kohdusta saakka,+
sinä olet ollut Jumalani äitini kohdusta lähtien.+
11 Älä pysyttele minusta kaukana, sillä ahdinko on lähellä,+
sillä ei ole ketään muuta auttajaa.+
12 Monet nuoret sonnit ovat piirittäneet minut,+
Basanin voimalliset ovat ympäröineet minut.+
13 Ne ovat avanneet kitansa minua vastaan+
kuin raateleva ja karjuva leijona.+
14 Minut on vuodatettu kuin vesi,+
ja kaikki luuni ovat irronneet toisistaan.+
Sydämeni on tullut vahan kaltaiseksi,+
se on sulanut syvällä sisuksissani.+
15 Voimani on kuivettunut niin kuin saviastian palanen,+
ja kieleni on saatu tarttumaan ikeniini,+
ja kuoleman tomuun sinä lasket minut.+
16 Sillä koirat ovat piirittäneet minut,+
pahantekijöiden kokoontunut joukko on saartanut minut.+
Niin kuin leijona he ovat käsieni ja jalkojeni kimpussa.+
17 Voin lukea kaikki luuni.+
He katsovat, he tuijottavat minua.+
18 He jakavat vaatteeni keskenään,+
ja puvustani he heittävät arpaa.+
19 Mutta sinä, oi Jehova, oi älä pysyttele kaukana.+
Oi sinä voimani,+ riennä avukseni.+
20 Pelasta sieluni miekalta,+
ainoani koiran kynsistä,+
21 pelasta minut leijonan kidasta+
ja vastaa minulle pelastamalla minut villihärkien sarvista.+
22 Tahdon julistaa sinun nimeäsi+ veljilleni;+
seurakunnan keskellä minä ylistän sinua.+
23 Te Jehovaa pelkäävät, ylistäkää häntä!+
Kaikki te Jaakobin siemen, kirkastakaa häntä!+
Ja pelästykää häntä, kaikki te Israelin siemen.+
24 Sillä hän ei ole halveksinut+
eikä syvästi inhonnut ahdistetun ahdistusta+
eikä ole kätkenyt häneltä kasvojaan,+
ja kun tämä huusi häneltä apua, hän kuuli.+
25 Sinusta tulee ylistykseni suuressa seurakunnassa;+
minä täytän juhlalliset lupaukseni häntä pelkäävien edessä.+
26 Sävyisät syövät ja tulevat kylläisiksi;+
Jehovaa etsivät ylistävät häntä.+
Eläköön sydämenne ikuisesti.+
27 Kaikki maan ääret muistavat ja kääntyvät takaisin Jehovan luo.+
Ja kaikki kansakuntien suvut kumartuvat eteesi.+
28 Sillä Jehovan on kuninkuus,+
ja hän hallitsee kansakuntia.+
29 Kaikki maan lihavat todellakin syövät, ja he kumartuvat;+
hänen edessään kaikki tomuun menevät notkistuvat,+
eikä kukaan säilytä omaa sieluaan elossa.+
30 Häntä tulee palvelemaan siemen;+
sukupolvelle julistetaan Jehovasta.+
31 He tulevat ja kertovat kansalle, jonka on määrä syntyä, hänen vanhurskaudestaan,+
että hän on tämän tehnyt.+