Aamos
9 Minä näin Jehovan+ asettuneena alttarin yläpuolelle, ja hän sanoi: ”Iske pylväänpäihin, ja kynnykset tärähtelevät. Lyö niiden pää poikki, ja minä tapan jäljellä olevat ihmiset miekalla. Kukaan, joka pakenee, ei pääse pakoon, eikä kukaan, joka yrittää paeta, onnistu siinä.+
2 Jos he kaivautuvat hautaan,*
sieltä minun käteni ottaa heidät.
Jos he nousevat taivaaseen,
sieltä minä tuon heidät alas.
Jos he piiloutuvat silmieni edestä meren pohjaan,
siellä minä käsken käärmettä puremaan heitä.
4 Jos he menevät vankeuteen vihollistensa edessä,
siellä minä käsken miekkaa tappamaan heidät.+
Minä kiinnitän katseeni heihin, ja siitä seuraa heille pahaa, ei hyvää.+
5 Itse suvereeni Herra, armeijoiden Jehova, koskettaa maata,
niin että se sulaa,+ ja kaikki sen asukkaat surevat.+
Koko maa nousee kuin Niili
ja laskee kuin Egyptin Niili.+
6 ’Hän, joka rakentaa portaansa taivaaseen
ja perustaa rakennuksensa* maan ylle,
hän, joka kokoaa meren vedet
vuodattaakseen ne maan pinnalle+
– hänen nimensä on Jehova.’+
7 ’Ettekö te, israelilaiset, ole minulle kuin kuusilaisia?’ julistaa Jehova.
8 ’Suvereenin Herran Jehovan silmät ovat kohdistuneet syntiseen valtakuntaan,
ja hän tuhoaa sen maan päältä.+
Minä en kuitenkaan tuhoa Jaakobin jälkeläisiä kokonaan’,+ julistaa Jehova.
9 ’Minä annan käskyn
ja ravistelen Israelin kansaa kaikkien kansakuntien keskuudessa+
niin kuin seulaa ravistellaan,
eikä pikkukivikään putoa maahan.
10 He kuolevat miekkaan, kaikki kansani syntiset,
ne, jotka sanovat: ”Onnettomuus ei tule lähellemme eikä saavuta meitä.”’
11 ’Sinä päivänä minä pystytän Daavidin sortuneen majan,*+
korjaan sen* repeämät
ja kunnostan sen rauniot.
Minä rakennan sen uudelleen, ja siitä tulee sellainen kuin se oli kauan sitten,+
12 jotta he voisivat ottaa haltuunsa sen, mitä on jäljellä Edomista,+
ja kaikki ne kansakunnat, jotka on otettu nimiini’, julistaa Jehova, joka tämän tekee.
13 ’Tulee aika’, julistaa Jehova,
’jolloin kyntäjä saavuttaa sadonkorjaajan
ja rypäleiden polkija kylväjän+
ja vuorilla pisaroi makeaa viiniä+