Jeremia
17 ”Juudan synti on kirjoitettu muistiin rautapiirtimellä.
Timanttikärjellä se on kaiverrettu heidän sydämensä tauluun
ja heidän alttariensa sarviin.
2 Heidän poikansakin muistavat alttarit ja pyhät paalut,*+
jotka olivat rehevän puun vieressä, korkeilla kukkuloilla,+
3 maaseudun vuorilla.
Minä annan ryöstettäviksi rikkautesi, kaikki aarteesi+
– uhripaikkasi niiden syntien takia, joita olet tehnyt kaikkialla alueellasi.+
4 Omasta tahdostasi sinä luovut perinnöstä, jonka olen antanut sinulle.+
Minä panen sinut palvelemaan vihollisiasi maassa, jota et tunne,+
Se palaa ikuisesti.”
5 Näin sanoo Jehova:
6 Hänestä tulee kuin yksinäinen puu aavikolla.
Hän ei saa kokea mitään hyvää,
vaan hän asuu rutikuivissa paikoissa erämaassa,
suolamaassa, jossa kukaan ei voi elää.
8 Hän on kuin veden äärelle istutettu puu,
joka työntää juurensa vesivirtaan.
Hän ei huomaa helteen tuloa,
hänen lehtensä kukoistavat aina.+
Kuivanakaan vuonna hän ei huolestu
eikä lakkaa tuottamasta hedelmää.
9 Sydän on petollisempi kuin mikään muu, se on toivoton.*+
Kuka voi tuntea sen?
10 Minä, Jehova, tutkin sydämen,+
koettelen sisimmät ajatukset,*
niin että voin antaa jokaiselle hänen käytöksensä mukaan,
Se jättää hänet hänen elämänsä puolivälissä,
ja lopuksi hän osoittautuu järjettömäksi.”
13 Jehova, Israelin toivo,
kaikki, jotka hylkäävät sinut, joutuvat häpeään.
Niiden nimet, jotka luopuvat sinusta,* kirjoitetaan tomuun,+
sillä he ovat hylänneet Jehovan, elävän veden lähteen.+
14 Paranna minut, Jehova, niin minä paranen.
Pelasta minut, niin minä pelastun,+
sillä sinua minä ylistän.
15 Jotkut sanovat minulle:
”Missä on Jehovan sana?+
Kunpa se toteutuisi!”
16 Mutta minä en lakannut olemasta paimen, joka seuraa sinua,
enkä kaivannut onnettomuuden päivää.
Sinä tiedät hyvin kaiken, mitä huuleni ovat puhuneet.
Kaikki on tapahtunut kasvojesi edessä!
17 Älä herätä minussa kauhua.
Sinä olet turvani onnettomuuden päivänä.
Joutukoot he kauhun valtaan,
mutta älä anna minun joutua kauhun valtaan.
19 Jehova sanoi minulle näin: ”Mene seisomaan kansan poikien porttiin, josta Juudan kuninkaat kulkevat sisään ja ulos, ja sitten kaikkiin muihin Jerusalemin portteihin.+ 20 Sinun täytyy sanoa heille: ’Kuulkaa Jehovan sana, te Juudan kuninkaat, koko Juudan kansa ja kaikki Jerusalemin asukkaat, jotka menette sisään näistä porteista. 21 Näin sanoo Jehova: ”Varokaa, ettette kanna sapattipäivänä mitään kuormaa tai tuo sitä sisään Jerusalemin porteista.+ 22 Ette saa viedä mitään kuormaa ulos kodistanne sapattipäivänä ettekä tehdä mitään työtä.+ Pitäkää sapattipäivä pyhänä, niin kuin käskin esi-isiänne.+ 23 He eivät kuitenkaan kuunnelleet vaan sulkivat korvansa. He kieltäytyivät itsepäisesti tottelemasta* tai ottamasta vastaan kuritusta.”’+
24 ’”Jos te tottelette minua tarkoin”, julistaa Jehova, ”ettekä tuo mitään kuormaa sisään tämän kaupungin porteista sapattipäivänä ja pidätte sapattipäivän pyhänä siten, ettette tee sinä päivänä mitään työtä,+ 25 silloin Daavidin valtaistuimella+ istuvia kuninkaita ja ruhtinaita ajaa sisään tämän kaupungin porteista vaunuilla ja hevosilla. Kuninkaat ja heidän ruhtinaansa tulevat Juudan miesten ja Jerusalemin asukkaiden kanssa,+ ja tämä kaupunki tulee aina olemaan asuttu. 26 Ihmisiä tulee Juudan kaupungeista, Jerusalemin ympäristöstä, Benjaminin maasta,+ alangolta,+ vuoristosta ja Negevistä,* ja he tuovat kokonaispolttouhreja,+ teuras-+ ja viljauhreja,+ suitsutuspihkaa ja kiitosuhreja Jehovan temppeliin.+
27 Mutta jos te ette tottele minua – ette pidä sapattipäivää pyhänä vaan kannatte kuormia ja tuotte niitä Jerusalemin porteista sapattipäivänä – minä sytytän kaupungin portit tuleen. Tuli hävittää varmasti Jerusalemin linnoitustornit,+ eikä se sammu.”’”+