Vaaralliset kulkutaudit 1900-luvulla

VASTOIN monien ennustuksia Euroopassa 1300-luvulla riehunut musta surma ei johtanut maailmanloppuun. Mitä sitten on sanottava meidän ajastamme? Viittaavatko meidän aikamme epidemiat ja sairaudet siihen, että me elämme aikaa, jota Raamatussa kutsutaan ”viimeisiksi päiviksi”? (2. Timoteukselle 3:​1.)

”Eivät suinkaan”, saatat ajatella. Lääketieteellisten ja luonnontieteellisten edistysaskelien ansiosta voimme nyt ymmärtää sairauksia ja taistella niitä vastaan paremmin kuin koskaan ennen ihmishistoriassa. Lääketieteen tutkijat ovat kehittäneet laajan valikoiman antibiootteja ja rokotteita – voimakkaita aseita sairauksia ja niitä aiheuttavia mikrobeja vastaan. Myös sairaalahoidossa, vedenpuhdistuksessa, hygieniassa ja ruoanvalmistuksessa tapahtuneesta edistyksestä on apua taistelussa tartuntatauteja vastaan.

Muutama vuosikymmen sitten monet ajattelivat, että taistelu oli lähes ohi. Isorokko oli hävitetty, ja tavoitteena oli hävittää monia muita tauteja. Lääkkeet pitivät tehokkaasti kurissa lukemattomia sairauksia. Terveydenhuollon ammattilaiset katsoivat tulevaisuuteen toiveikkaina. Tartuntataudit saataisiin nujerrettua. Voitot seuraisivat toisiaan. Lääketiede kukistaisi vihollisensa.

Mutta niin ei käynyt. Nykyään tartuntataudit ovat johtava kuolinsyy maailmassa. Yksistään vuonna 1996 ne tappoivat yli 50 miljoonaa ihmistä. Aiemmin vallalla olleen toiveikkuuden sijaan on tullut kasvava huoli tulevaisuudesta. Maailman terveysjärjestön (WHO) julkaisussa The World Health Report 1996 varoitetaan: ”Suuri osa siitä edistyksestä, joka on saavutettu viime vuosikymmeninä ihmisten terveyden kohentamiseksi, on nyt uhattuna. Olemme nyt maailmanlaajuisen tartuntatautikriisin partaalla. Yksikään maa ei ole turvassa.”

Vanhat sairaudet muuttuvat entistä vaarallisemmiksi

Eräs huolenaihe on se, että sairaudet, jotka tunnetaan hyvin ja joita aiemmin pidettiin voitettuina, ovat jälleen nostamassa päätään entistä tuhoisampina ja vaikeammin parannettavina muotoina. Esimerkistä käy tuberkuloosi, josta aiemmin ajateltiin, että se oli käytännössä saatu aisoihin teollisuusmaissa. Tuberkuloosi ei kuitenkaan hävinnyt. Se tappaa tällä hetkellä kolmisen miljoonaa ihmistä vuodessa. Jos torjuntakeinot eivät parane, noin 90 miljoonan ihmisen odotetaan sairastuvan tähän tautiin 1990-luvun aikana. Monissa maissa leviää tuberkuloosi, johon lääkkeet eivät tehoa.

Toinen esimerkki uudelleen ilmaantuneesta sairaudesta on malaria. Neljäkymmentä vuotta sitten lääkäreillä oli toiveita saada malaria nopeasti hävitetyksi. Nykyään tämä tauti tappaa noin kaksi miljoonaa ihmistä joka vuosi. Malaria on endeeminen eli jatkuvasti esiintyvä tauti yli 90 maassa, ja se uhkaa 40:tä prosenttia maailman väestöstä. Malarialoisia levittävistä hyttysistä on tullut vastustuskykyisiä hyönteismyrkyille, ja itse loiset ovat tulleet niin vastustuskykyisiksi lääkkeille, että lääkärit pelkäävät joistakin malarian muodoista voivan tulla pian parantumattomia.

Sairaus ja köyhyys

Jotkin toiset taudit tappavat herkeämättä, vaikka niitä vastaan onkin käytettävissä tehokkaita aseita. Ajatellaanpa esimerkiksi tarttuvaa aivokalvontulehdusta. On olemassa rokotteita, joilla se voidaan ehkäistä, ja lääkkeitä, joilla se voidaan parantaa. Tämä tauti raivosi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vuonna 1996. Tuskinpa olet kuullut siitä. Silti se tappoi yli 15000 ihmistä – pääasiassa köyhiä, pääasiassa lapsia.

Alahengitysteiden tulehdukset, muun muassa keuhkokuume, tappavat vuosittain neljä miljoonaa ihmistä, joista useimmat ovat lapsia. Tuhkarokko tappaa vuosittain miljoona lasta ja hinkuyskä 355000 lasta. Monet näistäkin kuolemantapauksista voitaisiin estää halvoilla rokotteilla.

Noin kahdeksan tuhatta lasta kuolee joka päivä ripulista aiheutuvaan nestehukkaan. Lähes kaikki näistä kuolemantapauksista voitaisiin estää hyvän hygienian tai puhtaan juomaveden avulla tai antamalla ORS-liuosta (oral rehydration solution).

Useimmat näistä kuolemantapauksista sattuvat kehitysmaissa, joissa köyhyyttä esiintyy runsaasti. Noin 800 miljoonalla ihmisellä – melko suurella osalla maailman väestöstä – ei ole ulottuvillaan terveydenhuoltopalveluja. The World Health Report 1995 totesi: ”Maailman suurin tappaja sekä suurin syy heikkoon terveyteen ja kärsimykseen kautta maailman mainitaan lähes viimeisenä kansainvälisessä tauti- ja kuolinsyynimistössä [International Classification of Diseases]. Sen koodi on Z59.5: äärimmäinen köyhyys.”

Äskettäin tunnistettuja tauteja

Sitten on uusia tulokkaita, vasta hiljattain tunnistettuja tauteja. WHO totesi äskettäin: ”Kahdenkymmenen viime vuoden aikana on ilmaantunut ainakin 30 uutta sairautta, jotka ovat uhkana satojen miljoonien ihmisten terveydelle. Moniin näistä sairauksista ei ole olemassa hoitoa, parannuskeinoa tai rokotetta ja mahdollisuudet niiden ehkäisemiseksi tai kuriin saamiseksi ovat vähäiset.”

Ajatellaanpa vaikka HI-virusta ja aidsia. Vain noin 15 vuotta sitten ne olivat tuntemattomia käsitteitä, mutta nyt ne aiheuttavat ihmisille kärsimyksiä joka mantereella. Tällä hetkellä HIV-tartunnan on saanut noin 20 miljoonaa aikuista ja aidsiin on sairastunut yli 4,5 miljoonaa ihmistä. Human Development Report 1996 -⁠julkaisun mukaan aids on nyt Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa johtava kuolinsyy alle 45-vuotiaiden aikuisten keskuudessa. Kautta maailman noin kuusituhatta ihmistä saa tartunnan joka päivä – yksi joka 15. sekunti. Ennusteiden mukaan aids-tapausten määrä lisääntyy tulevaisuudessakin jyrkästi. Vuoteen 2010 mennessä arvioidaan odotettavissa olevan eliniän laskevan aidsin pahiten runtelemissa Afrikan ja Aasian maissa 25 vuoteen, kertoo muuan yhdysvaltalainen asiantuntijaelin.

Onko aids ainutlaatuinen sairaus, ainoa lajissaan, vai voisiko ilmaantua muita sellaisia sairauksia, jotka aiheuttavat yhtä tuhoisia tai jopa tuhoisampia epidemioita kuin aids? WHO vastaa: ”Ei ole epäilystäkään siitä, että on olemassa piileviä sairauksia, joita ei tällä hetkellä tunneta mutta joista voi tulla huomispäivän aidseja.”

Seikat jotka ovat mikrobin etuna

Miksi terveydenhuollon ammattilaiset ovat huolissaan tulevaisuuden tautiepidemioista? Yksi syy on kaupunkien kasvaminen. Sata vuotta sitten vain noin 15 prosenttia maailman väestöstä asui kaupungeissa. Mutta ennusteiden mukaan vuonna 2010 yli puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa, eritoten kehitysmaiden suurkaupungeissa.

Tartunnanaiheuttajat kukoistavat tiuhaan asutuilla alueilla. Kun kaupungissa on kunnolliset asunnot, kelvollinen viemäri- ja vesijohtoverkko sekä hyvä terveydenhuolto, epidemiariski on pieni. Mutta nopeimmin kasvavat kaupungit ovat köyhissä maissa. Joissakin kaupungeissa on vain yksi WC jokaista 750:tä tai useampaa ihmistä kohti. Monilla kaupunkialueilla ei ole kunnollisia asuntoja, puhdasta juomavettä eikä paikkoja, joissa saa sairaanhoitoa. Siellä missä sadattuhannet ihmiset asuvat ahtaasti kurjissa oloissa, sairauksien leviämisen todennäköisyys on suuri.

Merkitseekö tämä sitä, että tulevaisuuden epidemiat rajoittuvat liikakansoittuneisiin, köyhyydestä kärsiviin suurkaupunkeihin? Archives of Internal Medicine -⁠lehdessä vastataan: ”Meidän on tosiaan ymmärrettävä, että äärimmäisen köyhyyden pesäkkeet ja taloudellinen toivottomuus sekä näistä aiheutuvat seuraukset tarjoavat mitä hedelmällisimmän alustan tartunnan leviämiselle ja tekevät ihmiskunnan muiden osien tieteelliset menetelmät tehottomiksi.”

Sairautta ei ole helppo eristää yhdelle alueelle. Ihmisiä on liikkeellä valtavat määrät. Noin miljoona ihmistä ylittää päivittäin valtioiden välisiä rajoja. Miljoona ihmistä matkustaa joka viikko rikkaiden ja köyhien maiden välillä. Kun ihmiset liikkuvat, hengenvaaralliset mikrobit seuraavat heidän mukanaan. Lääketieteellisessä lehdessä The Journal of the American Medical Association sanotaan: ”Puhkeaapa jokin tauti missä tahansa, sitä on pidettävä uhkana useimmille maille, varsinkin niille maille, jotka toimivat kansainvälisen matkustuksen keskuksina.”

1900-luvun lääketieteellisistä edistysaskeleista huolimatta vaaralliset kulkutaudit niittävät siis edelleen satoa, ja monet pelkäävät, että pahin on vielä edessäpäin. Mutta mitä Raamatulla on sanottavana tulevaisuudesta?

[Huomioteksti s. 4]

Tartuntataudit ovat edelleen maailman johtava kuolinsyy; yksistään vuonna 1996 ne tappoivat yli 50 miljoonaa ihmistä

[Tekstiruutu s. 6]

Vastustuskykyisiä antibiooteille

Monia tartuntatauteja on yhä vaikeampi parantaa, koska ne tulevat vastustuskykyisiksi antibiooteille. Näin se tapahtuu: Kun bakteerit ovat tunkeutuneet ihmiseen, ne lisääntyvät jatkuvasti ja siirtävät geneettisiä ominaisuuksiaan jälkeläisilleen. Aina kun uusi bakteeri tulee olemassaoloon, voi syntyä mutaatio – pieni kopioitumisvirhe, jonka vuoksi uusi bakteeri saa jonkin uuden ominaisuuden. On äärimmäisen epätodennäköistä, että bakteeri muuttuu mutaation vaikutuksesta vastustuskykyiseksi antibiootille. Mutta bakteerit lisääntyvät miljardilukuisiksi; toisinaan ne tuottavat kolme jälkeläissukupolvea tunnissa. Niinpä tapahtuu se, mikä on epätodennäköistä: silloin tällöin syntyy bakteeri, jota on vaikea tappaa antibiootilla.

Kun siis tartunnan saanut ihminen ottaa antibioottia, vastustuskyvyttömät bakteerit tuhoutuvat, ja hän tuntee todennäköisesti olonsa paremmaksi. Vastustuskykyiset bakteerit jäävät kuitenkin eloon. Mutta nyt niiden ei enää tarvitse kilpailla ravinnosta ja elintilasta muiden mikrobien kanssa. Ne voivat lisääntyä esteettä. Koska yksi ainoa bakteeri voi moninkertaistua 16 miljoonaksi bakteeriksi yhdessä ainoassa päivässä, ei kestä kauan, kun ihminen tulee jälleen sairaaksi. Nyt hänen elimistöään kuitenkin saastuttaa sellainen bakteerikanta, joka on vastustuskykyinen sille lääkkeelle, jonka piti kyetä tappamaan se. Nämä bakteerit voivat tarttua myös muihin ihmisiin ja mutatoitua uudestaan vastustuskykyisiksi muille antibiooteille.

Archives of Internal Medicine -⁠lehden pääkirjoituksessa todettiin: ”Se että bakteerit, virukset, sienet ja loiset kehittyvät nopeasti vastustuskykyisiksi nykyisille hoitokeinoillemme, ei saa pohtimaan sitä, häviämmekö me tämän ihmisen ja mikrobimaailman välisen sodan, vaan sitä, milloin näin käy.” (Kursivointi meidän.)

[Tekstiruutu s. 7]

Joitakin uusia tartuntatauteja vuodesta 1976 lähtien

Missä tapaukset

ensi kertaa

Tunnistus- ilmenivät

vuosi Taudin nimi tai tunnistettiin

1976 legioonalaistauti Yhdysvallat

1976 kryptosporidioosi Yhdysvallat

1976 Ebola, verenvuotokuume Zaire

1977 Hantaan-virus Korea

1980 hepatiitti D Italia

1980 HTLV-1 Japani

1981 aids Yhdysvallat

1982 E. coli 0157:H7 Yhdysvallat

1986 hullun lehmän tauti* Britannia

1988 Salmonella enteritidis PT4 Britannia

1989 hepatiitti C Yhdysvallat

1991 Venezuelan verenvuotokuume Venezuela

1992 Vibrio cholerae 0139 Intia

1994 Brasilian verenvuotokuume Brasilia

1994 ihmisen ja hevosen morbillivirus Australia

*Vain eläimissä.

[Lähdemerkintä]

Lähde: WHO

[Tekstiruutu s. 8]

Vanhoja sairauksia ilmaantuu uudelleen

Tuberkuloosi: Yli 30 miljoonan ihmisen odotetaan kuolevan tämän vuosikymmenen aikana tuberkuloosiin. Koska tätä sairautta ei ole menneisyydessä hoidettu toivotulla tavalla, lääkkeille vastustuskykyinen tuberkuloosi uhkaa nyt koko maailmaa. Jotkin muodot ovat nyt immuuneja niille lääkkeille, jotka aiemmin tuhosivat bakteerit poikkeuksetta.

Malaria: Tämä tauti vaivaa 500:aa miljoonaa ja tappaa 2 miljoonaa ihmistä vuosittain. Lääkkeiden puute ja väärinkäyttö on vaikeuttanut tämän taudin aisoissa pitämistä. Malarialoiset ovat tästä syystä tulleet vastustuskykyisiksi niille lääkkeille, jotka aiemmin tappoivat ne. Ongelmaa mutkistaa se, että hyttyset ovat tulleet vastustuskykyisiksi hyönteismyrkyille.

Kolera: Kolera tappaa 120000 ihmistä vuodessa, valtaosin Afrikassa, missä epidemioista on tullut aiempaa laaja-alaisempia ja tavanomaisempia. Kolera, joka oli vuosikymmeniä tuntematon Etelä-Amerikassa, iski Peruun vuonna 1991, ja sittemmin se on levinnyt koko tuolle mantereelle.

Denguekuume: Tätä sairautta aiheuttava virus leviää hyttysen välityksellä ja aiheuttaa kärsimyksiä arviolta 20 miljoonalle ihmiselle vuodessa. Vuoden 1995 aikana pahin Latinalaisen Amerikan ja Karibianmeren alueella esiintynyt denguekuume-epidemia 15 vuoteen iski ainakin 14 maahan tuolla alueella. Denguekuume-epidemiat lisääntyvät, koska kaupungit kasvavat, denguekuumevirusta tartuttavat hyttyset leviävät ja suuret määrät tartunnan saaneita ihmisiä on liikkeellä.

Kurkkumätä: Viisikymmentä vuotta sitten alkaneiden joukkorokotusohjelmien ansiosta tämä tauti on äärimmäisen harvinainen teollisuusmaissa. Vuoden 1990 jälkeen kurkkumätäepidemiat ovat kuitenkin riehuneet 15:ssä Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maassa. Jopa joka neljäs tähän tautiin sairastunut on kuollut. Vuoden 1995 ensimmäisellä puoliskolla ilmoitettiin noin 25000 tapauksesta.

Paiserutto: Vuoden 1995 aikana Maailman terveysjärjestö (WHO) sai tiedon ainakin 1400 ihmisruttotapauksesta. Yhdysvalloissa ja muualla tämä tauti on levinnyt alueille, joilla ruttoa ei ole esiintynyt vuosikymmeniin.

[Lähdemerkintä]

Lähde: WHO

[Kuva s. 5]

Terveydenhuollossa tapahtuneesta edistyksestä huolimatta lääketiede ei ole kyennyt pysäyttämään tartuntatautien leviämistä

[Lähdemerkintä]

WHO photo by J. Abcede

[Kuva s. 7]

Taudit leviävät helposti, kun ihmiset elävät ahtaasti kurjissa oloissa

[Kuva s. 8]

Noin 800 miljoonalla kehitysmaissa asuvalla ihmisellä ei ole ulottuvillaan terveydenhuoltopalveluja