Maria (Jeesuksen äiti)

Määritelmä: Jumalan valitsema ja suuresti suosittu nainen, joka synnytti Jeesuksen. Raamatussa mainitaan viisi muuta Mariaa. Tämä Maria oli kuningas Daavidin jälkeläinen, kuului Juudan heimoon ja oli Heelin tytär. Kun hänet mainitaan Raamatussa ensi kerran, hän oli kihloissa Joosefin kanssa, joka myös kuului Juudan heimoon ja oli Daavidin jälkeläinen.

Mitä voimme oppia Mariasta Raamatun kertomuksen perusteella?

1) Yksi opittava asia on halukkuus kuunnella, mitä Jumala sanansaattajiensa välityksellä sanoo, vaikka kuulemamme voi ensiksi tehdä meidät levottomaksi tai näyttää mahdottomalta (Luuk. 1:26–37).

2) Tuo kertomus rohkaisee toimimaan sen mukaan, minkä saa tietää olevan Jumalan tahto, luottamaan täysin häneen (ks. Luuk. 1:38). (Kuten osoitetaan 5. Mooseksen kirjan 22:23, 24:ssä, naimattomalle juutalaiselle tytölle, jonka havaittiin olevan raskaana, saattoi koitua vakavia seurauksia.)

3) Jumala on halukas käyttämään ihmistä riippumatta siitä, mikä hänen asemansa elämässä on (vrt. Luuk. 2:22–24:ää 3. Moos. 12:1–8:aan).

4) Hengellisten etujen pitäminen tärkeinä (ks. Luuk. 2:41; Apt. 1:14). (Juutalaisia vaimoja ei vaadittu lähtemään joka vuosi pesahina miehensä mukaan pitkälle matkalle Jerusalemiin, mutta Maria lähti.)

5) Moraalisen puhtauden arvostus (Luuk. 1:34).

6) Uutteruus Jumalan sanan opettamisessa lapsille. (Tämä ilmeni siitä, mitä Jeesus teki 12-vuotiaana. Ks. Luuk. 2:42, 46–49.)

Oliko Maria tosiaan neitsyt synnyttäessään Jeesuksen?

Luukkaan 1:26–31 (KR-38) kertoo, että enkeli Gabriel vei Maria-nimiselle ”neitsyelle” uutisen: ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus.” Jae 34 mainitsee, että silloin ”Maria sanoi enkelille: ’Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä mitään tiedä [”kun minulla ei ole suhdetta mieheen”, UM; ”Minähän olen koskematon”, KR-92; ”Miten minä, joka olen neitsyt, voisin saada lapsen”, EU]?’” Matteuksen 1:22–25 (KR-38) lisää: ”Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: ’Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel’, mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme. Herättyään unesta Joosef teki, niinkuin Herran enkeli oli käskenyt hänen tehdä, ja otti vaimonsa tykönsä eikä yhtynyt häneen, ennenkuin hän oli synnyttänyt pojan. Ja hän antoi hänelle nimen Jeesus.”

Onko tämä järkevää? Luojalle, joka suunnitteli ihmisen lisääntymiselimet, ei varmasti ollut mahdotonta saada yliluonnollisin keinoin aikaan Marian kohdussa olevan munasolun hedelmöityminen. Ihmeen avulla Jehova siirsi taivaallisen Esikoispoikansa elämänvoiman ja persoonallisuusmallin Marian kohtuun. Jumalan oma vaikuttava voima, hänen pyhä henkensä, suojeli tuon lapsen kehitystä Marian kohdussa, niin että hän syntyi täydelliseksi ihmiseksi. (Luuk. 1:35; Joh. 17:5.)

Oliko Maria aina neitsyt?

Matt. 13:53–56, KR-38: ”Kun Jeesus oli lopettanut nämä vertaukset, lähti hän sieltä. Ja hän tuli kotikaupunkiinsa ja opetti heitä heidän synagoogassaan, niin että he hämmästyivät ja sanoivat: ’Mistä hänellä on tämä viisaus ja nämä voimalliset teot? Eikö tämä ole se rakentajan poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä [kreik. a·del·foiʹ] Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? Ja eivätkö hänen sisarensa [kreik. a·del·faiʹ] ole kaikki meidän parissamme?’” (Päättelisitkö tämän raamatunkohdan perusteella, että Jeesus oli Marian ainoa lapsi vai että hänellä oli myös muita poikia ja tyttäriä?)

New Catholic Encyclopedia (1967, IX osa, s. 337) myöntää Matteuksen 13:55, 56:ssa käytetyistä kreikkalaisista sanoista a·del·foiʹ ja a·del·faiʹ, että ”Evankelistan ajan kreikkaa puhuvassa maailmassa nämä merkitsivät täysiveljeä ja -sisarta ja että hänen kreikkaa puhuva lukijansa ymmärsi luonnostaan ne siinä merkityksessä. 300-luvun lopulla (n. 380) Helvidius korosti eräässä nyt hävinneessä teoksessaan tätä tosiasiaa osoittaakseen, että Marialla oli Jeesuksen lisäksi muita lapsia, ja asettaakseen hänet suuriperheisten äitien malliksi. Kirkon perinteinen usko Marian ikuiseen neitsyyteen sai pyhän Hieronymuksen kirjoittamaan Helvidiusta vastaan traktaatin (v. 383), jossa hän kehitteli erästä selitystä – – jota katoliset oppineet yhä suosivat.”

Mark. 3:31–35, KR-38: ”Hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä. Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: ’Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua’. Hän vastasi heille ja sanoi: ’Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?’ Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: ’Katso, minun äitini ja veljeni! Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini.’” (Tässä tehdään selvä ero Jeesuksen luonnollisten veljien ja hänen hengellisten veljiensä, hänen opetuslastensa, välillä. Kukaan ei väitä, ettei viittaus Jeesuksen äitiin merkitsisi kirjaimellisesti häntä. Onko siis johdonmukaista päätellä, että hänen veljensä eivät olleetkaan hänen luonnollisia veljiään, vaan ehkä serkkuja? Kun ei tarkoiteta veljiä vaan sukulaisia, käytetään erilaista kreikkalaista sanaa [syg·ge·nōnʹ], kuten esimerkiksi Luukkaan 21:16:ssa.)

Oliko Maria Jumalan äiti?

Enkeli, joka ilmoitti Marialle ihmeen avulla tapahtuvasta syntymästä, ei sanonut, että hänen poikansa olisi Jumala. Hän sanoi: ”Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi – – se pyhä, mikä syntyy, pitää kutsuttaman Jumalan Pojaksi.” (Luuk. 1:31–35, KR-38; kursivointi lisätty.)

Hepr. 2:14, 17, KR-38: ”Koska siis lapsilla on veri ja liha, tuli hänkin [Jeesus] niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi – –. Sentähden piti hänen kaikessa tuleman veljiensä kaltaiseksi.” (Mutta olisiko hän ollut ’kaikessa veljiensä kaltainen’, jos hän olisi ollut jumalihminen?)

New Catholic Encyclopedia sanoo: ”Maria on todella Jumalan äiti, jos kaksi ehtoa täytetään: että hän on todella Jeesuksen äiti ja että Jeesus on todella Jumala.” (1967, X osa, s. 21.) Raamattu sanoo, että Maria oli Jeesuksen äiti, mutta oliko Jeesus Jumala? Kirkko laati kolminaisuusoppinsa sanamuodon 300-luvulla, kauan sen jälkeen, kun Raamattu oli kirjoitettu loppuun (New Catholic Encyclopedia, 1967, XIV osa, s. 295; ks. aihetta ”Kolminaisuus”, s. 164). Tuohon aikaan kirkko sanoi Nikean uskontunnustuksessa Jeesusta Kristusta ”tosi Jumalaksi”. Sen jälkeen vuonna 431 pidetyssä Efesoksen kirkolliskokouksessa kirkko julisti Marian olevan The·o·toʹkos, joka merkitsee ’Jumalan synnyttäjää’ tai ’Jumalan äitiä’. Mistään raamatunkäännöksestä ei kuitenkaan löydy tuota ilmausta eikä tuota ajatusta. (Ks. pääaihetta ”Jeesus Kristus”, s. 89–93.)

Sikisikö Maria äitinsä kohdussa saastattomasti ja vapaana perisynnistä?

New Catholic Encyclopedia (1967, VII osa, s. 378–381) sanoo tämän uskomuksen alkuperästä: ”– – saastatonta sikiämistä ei opeteta selvästi Raamatussa – – Varhaisimmat kirkkoisät pitivät Mariaa pyhänä, mutta eivät ehdottoman synnittömänä. – – On mahdotonta esittää tarkkaa aikaa, josta lähtien tuota käsitystä pidettiin uskon asiana, mutta se näyttää tulleen yleisesti hyväksytyksi 700- tai 800-lukuun mennessä. – – [Vuonna 1854 paavi Pius IX määritteli opin] ’jonka mukaan Pyhää Neitsyt Mariaa varjeltiin täysin perisynnin turmeluksesta aivan hänen sikiämisensä ensi hetkestä alkaen.’” Vatikaanin toinen kirkolliskokous (1962–1965) vahvisti tämän uskomuksen (Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen dogmaattinen konstituutio – Kirkosta, Helsinki 1966, s. 77).

Raamattu itse sanoo: ”Sentähden, niinkuin yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat syntiä tehneet.” (Room. 5:12, KR-38; kursivointi lisätty.) Soveltuuko tämä myös Mariaan? Raamattu kertoo, että Mooseksen lain vaatimuksen mukaan Maria uhrasi 40 päivää Jeesuksen syntymän jälkeen Jerusalemin temppelissä syntiuhrin puhdistuakseen epäpuhtaudesta. Hänkin oli perinyt synnin ja epätäydellisyyden Aadamilta. (Luuk. 2:22–24; 3. Moos. 12:1–8.)

Nousiko Maria taivaaseen liharuumiissaan?

Kommentoidessaan paavi Pius XII:n vuonna 1950 esittämää julistusta, jolla tästä opista tehtiin virallinen katolinen uskonkappale, New Catholic Encyclopedia (1967, I osa, s. 972) sanoo: ”Raamatussa ei ole selvää mainintaa Neitsyt Marian taivaaseen ottamisesta, mutta paavi korostaa kuitenkin julistuksessa sitä, että tämä totuus perustuu viime kädessä Raamattuun.”

Raamattu itse sanoo: ”Liha ja veri [ei] voi periä Jumalan valtakuntaa, eikä katoavaisuus peri katoamattomuutta.” (1. Kor. 15:50, KR-38.) Jeesus sanoi, että ”Jumala on Henki”. Jeesuksesta tuli ylösnousemuksessa jälleen henki, nyt ”eläväksitekevä henki”. Enkelit ovat henkiä. (Joh. 4:24; 1. Kor. 15:45; Hepr. 1:13, 14; KR-38.) Minkä raamatullisen perusteen nojalla voidaan sanoa, että joku saa taivaallisen elämän ruumiissa, joka vaatii ylläpidokseen maassa vallitsevia oloja? (Ks. pääaihetta ”Ylösnousemus”, s. 426–428.)

Onko sopivaa esittää rukouksia Marialle, jotta hän toimisi esirukoilijana?

Jeesus Kristus sanoi: ”Rukoilkaa siis te näin: Isä meidän, joka olet taivaissa – –.” Hän sanoi myös: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä; ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani. Jos te anotte minulta jotakin minun nimessäni, niin minä sen teen.” (Matt. 6:9; Joh. 14:6, 14; KR-38; kursivointi lisätty.)

Suhtaudutaanko Isälle Jeesuksen Kristuksen välityksellä esitettyihin rukouksiin yhtä ymmärtäväisesti ja myötätuntoisesti kuin jos ne esitettäisiin Jumalalle jonkun sellaisen välityksellä, jolla on naisen kokemus? Raamattu sanoo meille Isästä: ”Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.” Hän on ”laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen ja suuri armossa ja uskollisuudessa”. (Ps. 103:13, 14; 2. Moos. 34:6; KR-38.) Ja Kristuksesta on kirjoitettu: ”Ei meillä ole sellainen ylimmäinen pappi, joka ei voi sääliä meidän heikkouksiamme, vaan joka on ollut kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä. Käykäämme sentähden uskalluksella armon istuimen eteen, että saisimme laupeuden ja löytäisimme armon, avuksemme oikeaan aikaan.” (Hepr. 4:15, 16, KR-38.)

Onko Marian kuvien kunnioittaminen sopusoinnussa Raamatun kristillisyyden kanssa?

Vatikaanin toinen kirkolliskokous (1962–1965) kannusti selvästi noudattamaan tätä tapaa. ”Pyhä kirkolliskokous – – kehottaa kaikkia Kirkon lapsia auliisti harjoittamaan Jumalan äidille omistettua, ennen kaikkea liturgista kunnioitusta, pitämään arvossa niitä erilaisia hartauden muotoja ja harjoituksia, joita opetusvirka aikojen kuluessa on hänen kunniakseen suositellut, sekä uskollisesti noudattamaan kaikkea sitä, mitä aikaisemmin on säädetty Kristuksen, autuaan Neitsyen ja pyhimysten kuville osoitettavasta kunnioituksesta.” (Vatikaanin 2. kirkolliskokouksen dogmaattinen konstituutio – Kirkosta, Helsinki 1966, s. 82.)

Ks. Raamatun vastausta pääaiheesta ”Kuvat”, s. 197–202.

Pitikö ensimmäisen vuosisadan kristillinen seurakunta Mariaa erikoiskunniassa?

Apostoli Pietari ei mainitse häntä lainkaan henkeytetyissä kirjoituksissaan. Apostoli Paavali ei käyttänyt hänen nimeään henkeytetyissä kirjoituksissaan, vaan puhui hänestä ainoastaan ”naisena” (Gal. 4:4).

Millaisen esimerkin Jeesus itse antoi puhuessaan äidistään?

Joh. 2:3, 4, KR-38: ”Kun viini loppui [Kaanan häissä], sanoi Jeesuksen äiti hänelle: ’Heillä ei ole viiniä’. Jeesus sanoi hänelle: ’Mitä sinä tahdot minusta, vaimo [”Miksi sinä tähän sekaannut, nainen”, UTN]? Minun aikani ei ole vielä tullut.’” (Kun Jeesus oli lapsi, hän oli alamainen äidilleen ja kasvatusisälleen. Mutta nyt kun hän oli kasvanut aikuiseksi, hän torjui ystävällisesti mutta päättäväisesti Marian ohjauksen. Maria otti oikaisun nöyrästi vastaan.)

Luuk. 11:27, 28, KR-38: ”Hänen [Jeesuksen] tätä puhuessaan eräs nainen kansanjoukosta korotti äänensä ja sanoi hänelle: ’Autuas on se kohtu, joka on kantanut sinut, ja ne rinnat, joita olet imenyt’. Mutta hän sanoi: ’Niin, autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sitä noudattavat’.” (Tämä olisi varmasti tarjonnut Jeesukselle erinomaisen tilaisuuden osoittaa erikoiskunnioitusta äidilleen, jos se olisi ollut sopivaa. Mutta hän ei tehnyt siten.)

Millaiset ovat Mariaan kohdistuvan kunnioituksen historialliset juuret?

Katolinen pappi Andrew Greeley sanoo: ”Maria on voimakkaimpia uskonnollisia vertauskuvia länsimaiden historiassa – – Maria-symboli kytkee kristillisyyden suoraan vanhan ajan äitijumalataruskontoihin.” (The Making of the Popes 1978, USA 1979, s. 227.)

”Entisille pakanoille Maria korvasi jumalattaret, ja varsinkin voi Kybelen palveluksen sanoa jouduttaneen Marian palvonnan kehitystä.” (Iso tietosanakirja, Helsinki 1935, 8. osa, palsta 663.)

Ks. myös Otavan suuri ensyklopedia, 6. osa, s. 4602.

On kiinnostavaa panna merkille, missä paikassa vahvistettiin opetus, jonka mukaan Maria on Jumalan Äiti. ”Efesoksen konsiili kokoontui Theotokoksen basilikassa vuonna 431. Se tapahtui kaupungissa joka oli hyvin tunnettu Artemiin, tai kuten roomalaiset häntä kutsuivat, Dianan, palvonnastaan, kaupungissa johon Artemiin kuvan sanottiin pudonneen taivaasta, sen suuren temppelin varjossa, joka oli ollut vuodesta 330 eaa. lähtien vihitty Suurelle Äidille ja jossa perinteen mukaan Maria oli asunut tilapäisesti. Siellä, jos missään, arvonimi ’Jumalan synnyttäjä’ tuskin saattoi jäädä vaille kannatusta.” (E. O. James, The Cult of the Mother-Goddess, New York 1959, s. 207.)

Joku voi sanoa:

”Uskotteko Neitsyt Mariaan?”

Voisit vastata: ”Pyhä Raamattu sanoo selvästi, että Jeesuksen Kristuksen äiti oli neitsyt, ja me uskomme siihen. Jumala oli hänen Isänsä. Lapsi, joka syntyi, oli todella Jumalan Poika, niin kuin enkeli sanoi Marialle (Luuk. 1:35).” Sitten voisit ehkä lisätä: ”Mutta oletteko koskaan ajatellut, miksi oli niin tärkeää, että Jeesus syntyi sillä tavoin? .... Vain siten hän saattoi antaa sopivat lunnaat, joiden ansiosta meidän on mahdollista vapautua synnistä ja kuolemasta (1. Tim. 2:5, 6; sitten kenties Joh. 3:16).”

Tai voisit sanoa: ”Kyllä me uskomme. Me uskomme kaiken, mitä Pyhä Raamattu sanoo hänestä, ja se tosiaan sanoo, että hän oli neitsyt synnyttäessään Jeesuksen. Minusta myös se mitä muuta siinä kerrotaan Mariasta ja mitä me voimme oppia hänestä, on hyvin sydäntä lämmittävää.” (Käytä sivulla 235 olevaa aineistoa.)

”Te ette usko Neitsyt Mariaan”

Voisit vastata: ”Tiedän kyllä, että jotkut ihmiset eivät usko neitsyen synnyttäneen Jumalan Poikaa. Mutta me uskomme sen.” (Avaa jokin kirjoistamme kohdasta, joka käsittelee tätä asiaa, ja näytä se puhuteltavalle.) Sitten voisit ehkä lisätä: ”Mutta tarvitsemmeko jotain muutakin voidaksemme pelastua? .... Huomatkaa, mitä Jeesus sanoi rukouksessa Isälleen (Joh. 17:3).”