Kʼinik bʼa mi lek xyila ja Dyos

 1. ¿Machtik wa xyiʼajan bʼa stsʼeʼel ja Jyoba, sok jas yuj jel tʼilan oj stalna sbʼaje bʼa jata oj skʼuluke ja jas lek xyila ja Jyoba?

JA Jesús yala sbʼaja matik kʼotel meran kʼuʼuman Dyosi «malan soc ja ba scʼujoli oj scʼuuc ja Diosi. Oj scʼuuc pero mero smeranil. Como jach ni hua scʼana oj cʼuajuc ja Tatal Diosa» (Juan 4:23). Ja Jyoba wa sleʼa ja matik wa syajtay ja smeranili soka yeʼn wa xyiʼajan bʼa stsʼeʼel sok bʼa stsʼeʼel ja Yunini (Juan 6:44). Ja yuj, ja keʼntiki juni niwan cholal kiʼojtik yuja ti wala taxtik ja bʼa kʼole jaw. Pe jelni xiwela sbʼaj koʼel ja bʼa strampa ja Satanás, ja maestro bʼa loʼlaneli. Pe bʼa mi oj sloʼlayotik, jel tʼilan oj kaʼ jkwidadotik sok oj «[jkʼuluktik] fuerza ba [snebʼjel] ja jas huas scʼana ja Cajualtiqui» (Efesios 5:10; Apocalipsis 12:9).

 2. Cholo jastal wa xyila ja Jyoba sokjel ja relijyon smeranili soka bʼa mi meranuki.

² La juljkʼujoltik jasa ekʼ ja bʼa tyempo najate bʼa stsʼeʼel ja wits Sinaí. Yajni ja israʼelenyo skʼanaweyi ja Aarón bʼa a-skʼul jun splanta dyos, ja yeʼn skʼulani jun beserro bʼa oro. Pe ja Aarón jani ya senyaʼuk bʼa jaʼ kʼotel ja Jyoba, pes yala: «Ja jecheli ay jun kʼin bʼa Jyoba». Pe ¿jastal yila ja Jyoba? ¿Lek maʼ yila ja kʼin jaw yuja sokxi ja relijyon smeranili soka bʼa mi meranuki? Mini tʼusila. Ja yuj, smilani junuk oxe mil ixuk winik yuja yaweyi stoyjel ja beserro bʼa oro (Éxodo 32:1-6, 10, 28). ¿Jasa wa sjeʼakitik sbʼaja it? Ta wa xkʼanatik oj ajyukotik ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, jel tʼilan ‹mok jas jyamtik bʼa kux› sok skʼujolajel bʼa jaʼita oj ajyukujtik ja smeranili sok mok jsoktik soka bʼa mi meranuki (Isaías 52:11; Ezequiel 44:23; Gálatas 5:9).

3, 4. ¿Jas yuj jel tʼilan oj jpaklaytik ja rasonik bʼa Biblia sbʼaja kostumbreʼik soka kʼinik jel naʼubʼal sbʼaji?

³ Tristeni yabʼjel, ja bʼa styempo ja bʼajtan snochumanik ja Jesús ajyini ixuk winik bʼa och eluke ja bʼa smeranili sok pilanxa ja jas kʼe sjeʼeʼi. Ja bʼajtanto mini jel bʼobʼyujileʼa, pes ja sjekabʼanumik ja Jesús timwaniye. Pe tsaʼan yajni cham ja yeʼnleʼi, ja matik mi syajtaye ja smeranil sbʼaja Biblia och yiʼe jitsan kostumbreʼik, sok kʼeni skʼuluke kʼinik bʼa mi lek xyila ja Dyosi (2 Tesalonicenses 2:7, 10). Ja bʼa kapitulo it oj jkiltik jujuntik sjejel sbʼaja kʼinik it. Sok oj kiltik ja kʼinik it mini teyuk ja yip ja Dyosi, jani tey ja yip ja luʼumkʼinali. Chomajkil wani sjeʼawe ja modoʼalik it jel naʼubʼal sbʼaji: bʼa wa skʼana oj skʼuluke ja jas wa skʼana ja kwerpoʼali sok wa xnikwani skʼuʼajel ja skʼuʼajelik mi meranuki soka aʼtelik sok pukuj, bʼa jachni wan skʼulajel ja «[Niwan] Babilonia» (Apocalipsis 18:2-4, 23).a Mokni chʼay jkʼujoltik, ja Jyoba wani snaʼa lek sok kistal xyila ja jastik wa skʼulane ja relijyon mi meranuk bʼa ti chʼak eluk jitsan kostumbreʼik bʼa jelxa naʼubʼal sbʼaj. Jastalni bʼa najate, ja kostumbreʼik ma kʼinik it ja bʼa jtyempotiki cha mini lek xyila ja Dyosi. Soka it wa sjeʼa jani mas tʼilan bʼa keʼntik skʼulajel ja jas lek xyila ja Jyoba (2 Juan 6, 7).

⁴ Ja kʼuʼumanotik Dyosi wa xnaʼatik ja Jyoba mi lek xyila jujuntik kʼinik. Ja yujil, tʼilani tsats oj ajyukotik bʼa mok jchʼik jbʼajtik soka tikʼe kʼinik jaw. La kiltik jas yuj ja Jyoba mi lek xyila. Jachuk, yajni xkabʼtik stojolil ja kʼinik jaw wa sjomowotik bʼa ajyel ja bʼa syajal skʼujol ja Dyosi, mini tʼun oj jkʼuluktika.

 5. ¿Jas yuj wa xnaʼatik ja Jesús mi pojki bʼa yixawil 25 bʼa diciembre?

⁵ Ja Biblia mini staʼa tiʼal bʼa oj kʼintaxuk ja kʼakʼu pojki ja Jesús. Ja smeranili, mi xnaxi jas mero yajtabʼil pojki. Pe ja jas wa xnaʼatiki mini pojki bʼa yixawil 25 bʼa diciembre.b ¿Jas yuj? Yujni ja bʼa Israel jaʼa yixawil jaw wa xkoʼ cheʼeji, jastal wa xyala ja Lucas 2:8-11, ja skʼakʼujil pojki ja Jesús «ay talnachej. Ti aye ba yoj job» soka xchejeʼi. (Lekbʼi ti wa xkanye bʼa yoj jobʼ snajtil ja jabʼili, mini oj kaltik ja xcholjel it.) Pes ja bʼa Belén ja bʼa styempo cheʼeji ayni ekʼele jel cheʼe xyaʼa ja jaʼi sok wa xkoʼ teʼew, ja yuj ja talnachejiki wani snolowe ja xchejeʼi sok mini ti wa xkanye stalnajel «ba yoj job». Cha mokni chʼay jkʼujoltik jas yuj wajye ja José soka María ja bʼa Belén: jani bʼa skʼuʼajel ja smandar ja César Augusto bʼa aji ochuke juʼun (Lucas 2:1-7). Yuja judíoʼik mi lek wa xilawe ja gobyerno bʼa Roma, bʼobʼta ja mandaranum bʼa Roma mini skʼanayi ja judíoʼik bʼa awajuke bʼa styempo cheʼej ja bʼa slugare ja matik ekʼpaxtayujile.

6, 7. a) ¿Bʼatik eljan ja jitsan kostumbreʼik bʼa skʼintajel ja kʼakʼu pojki ja Jesús? b) Sbʼaja majtanalik wa xyaʼawe ja kʼuʼumanik Dyosi soka matik wa skʼintaye ja kʼakʼu pojki ja Jesús, ¿jasa stukil yiʼoji?

⁶ Anto, ¿bʼa eljan ja skʼintajel ja kʼakʼu pojki ja Jesús? Mini tiʼuk bʼa Biblia, tini bʼa kʼinik bʼa relijyon mi meranuk bʼa tyempo najate. June ja bʼa kʼinik it wa sbʼiʼilan saturnales sok jani wa skʼintaye ja Saturno, ja sdyose ja Roma bʼa sbʼaʼalanel ja luʼum. Chomajkil, ja skwentaʼe matik wa stoyowe ja dyos Kʼaʼuj sbʼiʼil Mitra, wani skʼintaye ja spojkelal ja Kʼaʼuji bʼa 25 bʼa diciembre. Jastal wa xyala ja Enciclopedia de la Religión Católica «ja Iglesya kʼe skʼintaye ja spojkelal ja [Kristo]» ja bʼa yajtabʼ jaw «bʼa snochjel ja kʼin wa skʼulane sbʼaja spojkelal ja Kʼaʼuji (Mitra)». Ja it tʼilani oj kaltik ti kʼe kʼulaxuk yajni ekʼta junuk 300 jabʼil ja bʼa xchamelal ja Jesús.

⁷ Ja bʼa kʼinik jaw, ja matik mi kʼuʼumanuke Dyosi wa skʼebʼtalaʼan sbʼaje majtanalik sok wa skʼulane waʼelalik, soka skʼulajel it jani snebʼunejekani ja matik wa skʼintaye ja spojkelal ja Jesús. Pe ja majtanalik wa xyaʼawe ja ixuk winik ja bʼa skʼakʼujil pojki ja Jesús mi jaʼuk ja modoʼal wa xtax ja bʼa 2 Corintios 9:7: «Pero cada jujuneotic, quentic mismo oj cʼultic pensar. Mi sbejuc fuerza oj caatic ja jlimosnatiqui porque ta jach cʼa, mala gana ni huax caatic ja jastal jahua. Ja Diosi huas scʼana oj caatic ja jlimosnatiqui, pero soc spetzanil ja jcʼujoltic ja jgustotiqui». Ja matik meran kʼuʼuman Dyosi wani xyaʼawe majtanalik jach sok syajal skʼujole, mini wa smajlaye slokʼol, sok chikani jas tyempoʼil wa skʼulane (Lucas 14:12-14; kʼuman ja Hechos 20:35). Chomajkil, jelni gusto ayotik yuja eltikta libre bʼa jun alal ijkats: spetsanil ja chamkʼujolal soka jelal wa xkʼeʼi ja bʼa tyempo jaw (Mateo 11:28-30; Juan 8:32).

 8. ¿Yiʼaje maʼ och ja kʼintanum smajtan ja Jesús ja kʼakʼu pojki? Cholo.

⁸ Bʼobʼta june oj yale: «¿Yuj maʼ ja tantik kʼintanum mi yaweyi majtanalik ja Jesús bʼa skʼintajel ja spojkelali?». Ja smeranili, miyuk. Ja kʼintanum jaw yaweyi majtanal bʼa sjeʼawe jel chaʼanyabʼalil kʼotel ja Jesús, pes jachuk ja kostumbre bʼa tyempo najate (1 Reyes 10:1, 2, 10, 13; Mateo 2:2, 11). Pe mini ti waj skʼel-e ja bʼa mero pojkiʼi, ekʼ toni jitsan ixaw tixani waj yulataye bʼa snaj.

 9. ¿Jasa ekʼ ja bʼa skʼintajel ja sjabʼile sbʼaja matik wa staʼa tiʼal ja Biblia?

⁹ Ja bʼa najate, ja spojkelal jun yal alats jachni jastal bʼa jtyempotik, jelni xyaʼa gustoʼil. Pe ja Biblia mi staʼa tiʼal bʼa jun kʼuʼuman Dyos bʼa skʼintay yajni tsʼikwi sjabʼili (Salmo 127:3). ¿Yuj maʼ gana mi yawe ochuk? Miyuk, pes ja Biblia wa staʼa tiʼal bʼa chawane matik skʼintay yajni tsʼikwi sjabʼile: jaʼa faraón soka Herodes Antipas (kʼuman ja Génesis 40:20-22 sok Marcos 6:21-29). Sok xchabʼil kʼin ayni jas kʼulaxi bʼa mi lekuk, mas ja bʼa skʼin ja Herodes, pes skʼutsuwe ja yolom ja Juan ja maʼ wa xyaʼa yijel jaʼi.

10, 11. ¿Jastal yilawe ja bʼajtan snebʼumanik ja Jesús ja skʼintajel ja stsʼikwelal sjabʼil june, sok jas yuj?

¹⁰ Jastalni wa xyala ja juʼun Las cosas nuestras de cada día, yujni ja bʼajtan snebʼumanik ja Jesusi «wa xyilawe ja kʼin jumasaʼ jaw [...] jastal kostumbreʼik wa skʼulane ajyi ja matik mi kʼuʼumanuke Dyosi». Ja griegoʼik soka romanoʼik wa skʼuʼane spetsanil ixuk winik aybʼi yiʼoje jun altsilal bʼa wa xkoltajiye ma jun «dyos bʼa wa stalnay ja ixuk winik yajni wa xpojki sok tsaʼan ja bʼa sakʼanali» sok wa «skʼintaye ja skʼakʼujil pojkiyeʼi» (Gran Enciclopedia Rialp). Chomajkil, ayxa jitsan tyempo ja yajtabʼ wa xpojki june jani wa xyawe slaje soka kʼintaneli, ma yaljel mas jaman lek jaʼa signoʼik bʼa horóscopo.

¹¹ Pe yuja mi xkʼulantik kʼin jawa stsʼikwi jabʼiltiki mi jaʼukta yuja ti eleljan bʼa relijyon mi meranuk sok bʼa pukujik, ja kʼumanik Dyosi ayiʼoje pilan rason. Jani ja smodoʼe bʼa chʼin wa xyaʼa sbʼajeʼi. Mini skʼuʼane jel chaʼanyabʼalil juntiro bʼa yeʼnle bʼa oj skʼintaye ja kʼakʼu pojkiyeʼi (Miqueas 6:8; Lucas 9:48).c Jani wa xyaweyi stoyjel ja Jyoba sok wa xyaweyi tsʼakatal yuja tsamal sakʼanil akʼubʼalyileʼi (Salmo 8:3, 4; 36:9; Apocalipsis 4:11).d

12. ¿Jas yuj masni lek kʼotel ja kʼakʼu june maʼ wa xchami yuj june maʼ wa xpojki?

¹² Yajni jun yaʼtijum Dyos toj wa x-ajyi man wa xchami, tini wa xkan nolan bʼa spensar ja Jyoba, bʼa jachuk ojni ajuk sakʼwuk ja bʼa tyempo jakumto (Job 14:14, 15). Jachni wa xyala ja Eclesiastés 7:1: «Masni lek jun bʼiʼilal yuja lekil aseyte, sok masni lek ja skʼakʼujil june maʼ wa xchami yuja skʼakʼujil june maʼ wa xpojki». Ja bʼa teksto it, ja «bʼiʼilal» jani ja jastal lek wa xyilawotik ja Dyosi yajni mi xjipatikan yaʼteltajeli. Jelni tʼilan yaljel ja kʼuʼumanik bʼa Dyosi kechantani wa xkatik juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús, sok mini jaʼuk ja bʼa spojkelali, pes ja «bʼiʼilal» it jelni tʼilan bʼa oj ya jtaʼ jkoltajeltik (Hebreos 1:3, 4; Lucas 22:17-20).

13, 14. ¿Bʼa eljan ja kostumbreʼik wa xkʼulaxi ja bʼa sYaʼal Kʼinali?

¹³ Ja kʼin bʼa sYaʼal Kʼinal wa skʼintaye ja xchamelal soka sakʼwelal ja Jesukristo tini eleljan bʼa relijyon mi meranuk. Ja kostumbre wa skʼulaneʼi wani x-elye ekʼ kʼuʼanel sok mini xyabʼye bʼakʼet ma pilan waʼelalik. ¿Bʼa eljan ja kostumbreʼik it? Ama ja Biblia wa xyala ja matik kʼuʼuman Dyosi oj yawe julskʼujole ja xchamelal ja Jesukristo, pe mini xtaʼatik ja bʼa Biblia bʼa wa xyala oj jkʼintaytik ja «sYaʼal Kʼinal». Ja kostumbreʼik it soka jastik wa xkʼulaxi ja bʼa kʼinik it mini jach wa sjeʼa ja Biblia.

¹⁴ ¿Lek maʼ xyila ja Jyoba skʼintajel ja sakʼwelal ja Yunin sok kostumbreʼik ti elel bʼa relijyon mi meranuk? ¡Mini tʼusila! (2 Corintios 6:17, 18.) Ja smeranili, skʼintajel ja sakʼwelal ja Kristo mini ti wa xtax bʼa Biblia. Ja yuj, skʼintajel ja sYaʼal Kʼinali mini sbʼejuk ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi.

15. ¿Bʼa eljan ja kostumbre bʼa skʼintajel ja skʼakʼujil ja chamwiniki, ma kʼin santo?

¹⁵ ¿Bʼa eljan ja kostumbre skʼintajel ja skʼakʼujil ja chamwiniki, ma kʼin santo? Jun juʼun wa xyala: «Jujuntik skʼuʼajelik jel naʼubʼal sbʼaj bʼa ti chʼikan ja sKʼakʼujil ja Chamwiniki tini eleljan bʼa matik mi kʼuʼumanuke Dyos sok mini xnaxi ja styempo kʼe kʼulaxuk. Jachuk ja kampesinoʼik matik katolikoʼik bʼa jitsan lugari wa skʼuʼane ja bʼa yakʼwalil ja Chamwiniki ja matik chamelxa wa xkumxiyejan ja bʼa snaje bʼa ajyiye sakʼani sok wa xyabʼye ja waʼelal wa xyabʼye ja matik sakʼaneʼi» (La edición de 1910 de The Encyclopædia Britannica). Ja bʼa jtyempotiki, jitsan ixuk winik aytoni yiʼoje ja kostumbre it bʼa mini jachuk wa sjeʼa ja Biblia.

16, 17. a) ¿Jas yuj ja matik oj nupanuki tʼilani oj spaklaye ja rasonik bʼa Biblia sbʼaja kostumbreʼik ay ja bʼa skomoneʼi? b) Yajni xpaklaytik kostumbreʼik jastal ja sjipjel arroz ma chikan jastal jaw, ¿jasa tʼilan oj ajyuk tʼabʼan jkʼujoltiki?

¹⁶ Bʼa tʼusanxta tyempo, mixa oj abʼxuk «ja skʼumal ja smakbʼen ixuk sok ja smakbʼen winiki» ja Niwan Babilonia, pes ojni ajuk xchʼaysnajel (Ja swayichi [Apocalipsis] 18:23, YD). ¿Jas yuj? Ja bʼa jastik wa skʼulaneʼi, tini ay ja aʼtel sok pukujiki, pes wani xbʼobʼ yawe kuxbʼuk jun nupanel masan ja bʼa skʼakʼujil ja chʼak abʼali (Marcos 10:6-9).

¹⁷ Bʼa jujune chonabʼ tuktukil ja kostumbre yiʼojeʼi. Sok jujuntik kostumbreʼik bʼobʼta lajansok lekniʼa, pe mokni chay jkʼujoltik tini eleljan bʼa relijyon mi meranuk. Ja bʼa kostumbreʼik it teya ja skʼulajelik bʼa wa xyalawe wanbʼi xyiʼajan lekil swerte sbʼaja nupanumi soka slok jumasaʼ (Isaías 65:11). Tini ay ja kostumbre yiʼoje bʼa wa sjipawe arroz ma chikan jastal jaw. Bʼobʼta ja bʼa eleljan ja skʼulajel it jani bʼa yajelyi waʼelal ja pukujik bʼa oj ajyuke laman bʼa jachuk mi oj yixtalaʼuk ja ajkʼach nupanumi. Chomajkil, bʼa jitsan tyempoxa ja arroz wa xyawe slaje kʼotel senya bʼa oj ajyuk yuntikile, bʼa gustoʼil sok bʼa oj albʼuk ja sakʼanili. Ja yuj, bʼa oj ajyukotik ja bʼa syajal kʼujol ja Dyosi tʼilani mok jkʼuluktik ja kostumbreʼik it bʼa mi lek xyila ja Dyosi (kʼuman ja 2 Corintios 6:14-18).

18. ¿Jastik rasonik bʼa Biblia oj bʼobʼ tojuke ja matik oj nupanukeʼi soka slokeʼi?

¹⁸ Ja yaʼtijumik ja Jyoba mini skʼulane jastik junuk bʼa wa xchʼaya ja stsamalil ja chʼak abʼaliki soka lugarik bʼa wa xkʼulaxiʼi, ma bʼa oj bʼobʼ slok yoke ja tuki. Mini xyalawe yaljelik bʼa kʼixwelal sbʼaj ma bʼa pilanxa wa x-abʼxi stojol, mini xyawe tajkuke ja nupanumi ma tuk ixuk winik sok ixta loʼilik bʼa mi lek yabʼjeluk (Proverbios 26:18, 19; Lucas 6:31; 10:27). Cha mini skʼulane chʼak abʼalik bʼa jelxa bʼobʼel sok jelxa chapan juntiro, bʼa jelxani xjelxiye, bʼa kechanta «jel huax payhuani» (1 Juan 2:16). Ta ja weʼn wana xchapjel juna chʼak abʼal, mokni chʼayka kʼujol ja Jyoba wa skʼana ja weʼn ojni juluka kʼujol ja kʼakʼu jaw jelni tsamal waj bʼa weʼnlex, sok mi bʼa oja naʼ malaya.e

19, 20. Jastalni wa xyala jun juʼun, ¿bʼa eleljan ja yajel brindis, sok jas yuj ja kostumbre it mini lekuk oj skʼuluk jun kʼuʼuman Dyos?

¹⁹ Ja bʼa chʼak abʼaliki ma bʼa pilan kʼinik kʼajyelni wa skʼulane ja yajel brindis, ma yajel staʼ sbʼaj ja sbʼiseʼi. Ja bʼa jabʼil 1995, jun juʼun yala ja brindis «bʼobʼta kʼotel jun skʼulajel ja bʼa tyempo najate, bʼa wa xyaweyi majtanal ja dyosiki sok jun tikʼe yaʼalel jasunuk [...] bʼa oj ajukyi ja jas wa skʼana, ma wa skʼanawe soka yaljel it ‹¡bʼa aʼalbʼuke jitsan jabʼil!› ma ‹¡bʼa mi oj koʼuke chamel!›» (International Handbook on Alcohol and Culture).

²⁰ Jitsan wa spensaraʼane ja yajel brindis mi ti chikanuk soka relijyoni sok mini bʼa skʼuʼajelik mi meranuk. Pe ja kostumbre bʼa wa sjachawe nalan chaʼan ja bʼisi wa xbʼobʼ ilxuk jastalni skʼanjel jun pabor bʼa «satkʼinal», ma jun jasunuk bʼa ay yip bʼa oj koltanuk. Ja tikʼe skʼanjel it mini slaja sbʼaj soka jastal wa xyala ja Biblia (Juan 14:6; 16:23).f

21. ¿Jastik kʼinik mi lek oj skʼuluke ja matik kʼuʼuman Dyos ama ayiʼoj ma meyuk skʼuʼajelik bʼa relijyon mi meranuk, sok jas yuj?

²¹ Ja luʼumkʼinali wanxtani ipaxel ja skʼulajel bʼa mi lekuki, bʼa jani wan jutbʼanel ja Niwan Babilonia. Bʼa jujuntik chonabʼ wa xkoltaniye bʼa skʼulajel niwakik kʼin ja bʼa jabʼili, jastal ja carnavaliki, bʼa jel xpaywani ja xchanele bʼa yijel jun ixuk winik ma wa skʼintaye ja jastal ja sakʼanil ja matik wa xyiʼaj sbʼaje smoj winikil ma smoj ixukil. Sbʼaja matik wa syajtay ja Jyoba, ¿lek maʼ oj wajuke ja tiw ma yiljel ja tikʼe skʼulajelik jaw? ¿Jach maʼ wa sjeʼawe bʼa wa xyilkʼujolane meran lek ja bʼa mi lekuki? (Salmo 1:1, 2; 97:10.) Jelni lek snochjel ja smodo ja tsʼebʼanum bʼa skʼanayi jachuk ja Dyosi: «Sutu ja jsat bʼa mok skʼel ja jas mi xmakuni» (Salmo 119:37).

22. ¿Jastik kʼin oj bʼobʼ spensaraʼuk jun kʼuʼuman Dyos ta oj wajuk ma miyuk?

²² Ja yajni ja mero skʼakʼujil jun kʼin wa xkʼulaxi, pe yuja mini lekuk bʼa jun kʼuʼuman Dyos, tʼilani oj kaʼ jkwidadotik bʼa mok xchʼik jbʼajtik ma oj wajkotik ja bʼa kʼin jaw. Jachʼ ni yala ja Pablo: «Ja jas wa xakʼuxuwexi. ja jas wa xawu‘ajexi. ja jas wa xakʼulanexi. kʼulanik spetzanil ja jastik junuki bʼa oj atoy‘ex ja dyosi» (1 Corintios 10:31, YD; kʼela ja rekwagro «Jkoltajeltik bʼa oj jnaʼ jas oj jkʼuluktik»). Pe ¿jaxa ta kʼotel jun kostumbre ma jun kʼin bʼa mi ti chʼikanuk ja relijyon mi meranuki, ma bʼa politika ma kʼinik wa skʼulane ja chonabʼ bʼa mi skʼoko ja rason bʼa Biblia? Yeʼnxani oj spensaraʼuk ja kʼuʼuman Dyos ta oj wajuk ma miyuk. Pe jelni lek oj waj skʼujol ta mi oj slok yok ja tuki.

23, 24. ¿Jastal oj jkʼuluktik bʼa oj kaltik sbʼaja jastal kʼotel ja smandarik ja Jyoba?

²³ Ja bʼa jtyempotiki, jitsan wa xyilawe ja kʼinik bʼa jel naʼubʼal sbʼaji juni ekʼele bʼa wa stsomo sbʼaje soka spamilyaʼe soka yamigoʼe jumasaʼ. Ja yuj, ta ay maʼ wa xyala ja Taʼumantiʼik mi jas xkʼulantik ma wanxa la jelxitik soka jas wa xyala ja Biblia, oj bʼobʼ jcholtik yabʼ tsamal bʼa wani xyakitik gusto stsomjel jbʼajtik soka jpamilyatik soka kamigotik chikan jas tyempoʼil ja bʼa jabʼili (Proverbios 11:25; Eclesiastés 3:12, 13; 2 Corintios 9:7). Pe yuja wa xyajtaytik ja Dyosi soka smandariki mini xkʼanatik oj jkʼuluktik kostumbreʼik bʼa mi lek xyila ja yeʼn (kʼela ja rekwagro «Ja relijyon smeranili jelni xyaʼa gustoʼil»).

²⁴ Yajni wa xyaʼawe sjobʼjeliki, jujuntik Taʼumantiʼik lekni wajelyujile ja yaʼuneje sjakʼjel soka skapituloʼil 16 ja bʼa juʼun ¿Jasa wa sjeʼa meran lek ja Biblia?g Pe tʼilani oj juljkʼujoltik ja jcholtik ja keʼntiki jani yijeljan ixuk winik ja bʼa xchonabʼil ja Dyosi, sok mi jcholuktik oj kaltik yabʼye mi stojoluk ay ja jas wa xyalaweʼi. Ja yuj, ja jastal oj kʼumanukotik mok yajbʼesnuk, laman, «tzamal» sok ay «yatzʼmil bʼa oj ajbʼanuk» (Colosenses 4:6, YD).

25, 26. ¿Jastal oj wa tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼoje jawa wuntikili sok skoltajel bʼa oj syajtaye mas ja Jyoba?

²⁵ Ja taʼumantiʼik bʼa Jyoba chapubʼalotik lek. Wani xnaʼatik jas yuj wa xkʼuʼantik sok wa xkʼulantik jun jasunuk ma jas yuja ayni miyuki (Hebreos 5:14). Pe jelni tʼilan oj cha snaʼ jawa wuntikili. Yajni waxa kʼujolan bʼa yabʼjel stojolil ja rasonik bʼa Biblia, bʼa yajel tsatsbʼuk ja skʼuʼajel yiʼojeʼi, wanani xchapjel bʼa oj yaʼe sjakʼjel soka Biblia yajni wa xjobʼjiyile ja skʼuʼajel yiʼoje sok jach wana skoltajel bʼa oj ajyuke ja bʼa syajal skʼujol ja Jyoba (Isaías 48:17, 18; 1 Pedro 3:15).

²⁶ Bʼa yaʼteltajel ja Dyos sok ‹ja bʼa jkʼujoltik sok mero smeranil› mini kechanta mi oj wajkotik ma oj jkʼuluktik kʼinik bʼa mi jach wa sjeʼa ja Biblia (Juan 4:23). Ja bʼa kapitulo jakumi oj xcholkabʼtik ja mandar bʼa mok ochuk jkʼabʼtik bʼa yibʼanal jasa wa xkʼulantik ja bʼa jsakʼaniltiki. Pe jastalni oj kiltik ja bʼa kapitulo jakumi, skʼuʼajel ja Dyosi jani mas leka.