Sananlaskut
27 Älä kersku seuraavasta päivästä,+ sillä et tiedä, mitä päivä synnyttää.+
2 Ylistäköön sinua vieras eikä oma suusi, vierasmaalainen eivätkä omat huulesi.+
3 Kiven raskaus ja hiekkakuorma+ – mutta niitä molempia raskaampi on tyhmän aiheuttama mielipaha.+
4 On raivon julmuus sekä suuttumuksen tulva,+ mutta kuka voi kestää mustasukkaisuutta?+
5 Parempi paljastettu ojennus+ kuin salattu rakkaus.
6 Rakastavan* aiheuttamat haavat ovat uskolliset,+ mutta vihaajan suudelmat hartaasti pyydettävät.*+
7 Kylläinen sielu polkee maahan kennohunajaa, mutta nälkäiselle sielulle kaikki karvas on makeaa.+
8 Kuin pesästään pakeneva lintu,+ sellainen on omasta paikastaan pakeneva mies.+
9 Öljy ja suitsuke+ saavat sydämen iloitsemaan, samoin toverin suloisuus sielun neuvon ansiosta.+
10 Älä hylkää toveriasi tai isäsi toveria äläkä astu veljesi taloon onnettomuutesi päivänä. Parempi on läheinen naapuri kuin kaukainen veli.+
11 Ole viisas, poikani, ja ilahduta sydämeni,+ niin että voin antaa vastauksen pilkkaajalleni.+
12 Terävänäköinen, joka on nähnyt onnettomuuden, on kätkeytynyt;+ kokemattomat, jotka ovat kulkeneet edelleen, ovat kärsineet rangaistuksen.+
13 Ota vaate siltä, joka on mennyt takuuseen vieraan puolesta,+ ja jos kyseessä on vierasmaalainen nainen, ota mieheltä pantti.+
14 Joka siunaa lähimmäistään suureen ääneen varhain aamulla, sille se lasketaan kiroukseksi.+
15 Vuotava katto, joka karkottaa pois jatkuvan sateen päivänä, ja riitaisa vaimo ovat toisiinsa verrattavissa.+ 16 Joka häntä piilottelee, on piilotellut tuulta, ja öljyä hänen oikea kätensä tavoittaa*.
17 Raudalla rautakin teroitetaan. Niin teroittaa toinen mies* toisen kasvoja.*+
18 Joka viikunapuuta varjelee, saa itse syödä sen hedelmää,+ ja joka isäntäänsä* vartioi, sitä kunnioitetaan.+
19 Niin kuin kasvot vedessä kuvastavat kasvoja, niin ihmisen sydän* kuvastaa ihmisen* sydäntä.
20 Eivät tule kylläisiksi+ Šeol ja tuhon paikka;*+ eivät liioin tule kylläisiksi ihmisen silmät.+
21 Puhdistusastia on hopeaa varten+ ja sulatusuuni kultaa varten;+ ja ihminen* on ylistyksensä mukainen.+
22 Vaikka survoisit tyhmän hienoksi petkelellä huhmaressa, murskattujen jyvien seassa, ei hänen tyhmyytensä hänestä erkane.+
23 Sinun pitäisi ehdottomasti tietää, miltä katraasi näyttää. Kohdista sydämesi laumoihisi,+ 24 sillä aarre ei säily ajan hämärään asti+ eikä diadeemi kaikille sukupolville.
25 Vihreä ruoho on poissa, ja uusi ruoho on ilmaantunut, ja vuorten kasvillisuus on koottu.+ 26 Nuoret pässit ovat pukuasi varten,+ ja pukit ovat pellon hinta. 27 Ja vuohenmaitoa on riittävästi ravinnoksesi, huonekuntasi ravinnoksi ja tyttöjesi elatukseksi.+