2. Mooseksen kirja
4 Mooses sanoi kuitenkin vastaukseksi: ”Mutta entä jos he eivät usko minua eivätkä kuuntele minun ääntäni,+ sillä he tulevat sanomaan: ’Ei Jehova ole sinulle näyttäytynyt.’” 2 Silloin Jehova sanoi hänelle: ”Mikä sinulla on kädessäsi?”, mihin hän sanoi: ”Sauva.”+ 3 Sitten hän sanoi: ”Heitä se maahan.” Niin hän heitti sen maahan, ja se tuli käärmeeksi,+ ja Mooses pakeni sitä. 4 Jehova sanoi nyt Moosekselle: ”Ojenna kätesi ja tartu sen pyrstöön.” Niin hän ojensi kätensä ja tarttui siihen, ja se tuli sauvaksi hänen kourassaan. 5 ”Tämä siksi, että he uskoisivat Jehovan, esi-isiensä Jumalan,+ Abrahamin Jumalan,+ Iisakin Jumalan+ ja Jaakobin Jumalan,+ näyttäytyneen sinulle”,+ kuten hän sanoi.
6 Sitten Jehova sanoi hänelle vielä: ”Pistähän kätesi vaatteesi ylälaskokseen.” Niin hän pisti kätensä vaatteensa ylälaskokseen. Kun hän veti sen esiin, niin katso, hänen kätensä oli spitaalinen, kuin lumi!+ 7 Sen jälkeen hän sanoi: ”Pistä kätesi takaisin vaatteesi ylälaskokseen.” Niin hän pisti kätensä takaisin vaatteensa ylälaskokseen. Kun hän veti sen esiin vaatteensa ylälaskoksesta, niin katso, se oli ennallaan niin kuin hänen muukin lihansa!+ 8 ”Ja on tapahduttava”, kuten hän sanoi, ”että jos he eivät usko sinua eivätkä kuuntele ensimmäisen tunnusmerkin ääntä, niin he uskovat varmasti myöhemmän tunnusmerkin ääntä.+ 9 Kuitenkin on tapahduttava, että jos he eivät usko näitä kahtakaan tunnusmerkkiä eivätkä kuuntele ääntäsi,+ niin sinun on otettava Niilistä vettä ja kaadettava se kuivalle maalle, ja se vesi, jonka otat Niilistä, on tuleva, niin, se on tuleva vereksi kuivalla maalla.”+
10 Mooses sanoi nyt Jehovalle: ”Anteeksi, Jehova*, mutta minä en ole sujuva puhuja, en eilisestä lähtien enkä sitä aiemmin enkä siitäkään pitäen kun puhuit palvelijallesi, sillä minulla on hidas suu ja hidas kieli.”+ 11 Silloin Jehova sanoi hänelle: ”Kuka antoi ihmiselle suun, tai kuka tekee mykän tai kuuron tai näkevän tai sokean? Enkö minä, Jehova?+ 12 Mene siis nyt, ja osoittautuu, että minä itse olen sinun suusi kanssa, ja minä olen opettava sinulle, mitä sinun pitää sanoa.”+ 13 Mutta hän sanoi: ”Anteeksi, Jehova*, lähettäisitkö kuitenkin viestin kenen tahansa muun välityksellä, jonka aiot lähettää.” 14 Silloin Jehovan suuttumus syttyi Moosesta kohtaan ja hän sanoi: ”Eikö leeviläinen Aaron ole veljesi?+ Minä tiedän, että hän todella osaa puhua. Ja katso, hän onkin matkalla sinua vastaan. Kun hän näkee sinut, hän varmasti iloitsee sydämessään.+ 15 Ja sinun on puhuttava hänelle ja pantava sanat hänen suuhunsa,+ ja osoittautuu, että minä itse olen sinun suusi ja hänen suunsa kanssa,+ ja minä olen opettava teille, mitä teidän on määrä tehdä.+ 16 Ja hänen on puhuttava kansalle sinun puolestasi, ja on tapahtuva, että hän on sinulle suuna+ ja sinä olet hänelle kuin Jumala.*+ 17 Ja tämän sauvan otat käteesi, jotta voit suorittaa sillä tunnusmerkit.”+
18 Niin Mooses meni takaisin appensa Jetron* luo ja sanoi hänelle:+ ”Tahtoisin mennä takaisin veljieni luo, jotka ovat Egyptissä, nähdäkseni, vieläkö he ovat elossa.”+ Silloin Jetro sanoi Moosekselle: ”Mene rauhassa.”+ 19 Sitten Jehova sanoi Moosekselle Midianissa: ”Mene, palaa Egyptiin, sillä kaikki ne miehet, jotka metsästivät sieluasi*, ovat kuolleet.”+
20 Silloin Mooses otti vaimonsa ja poikansa ja pani heidät ratsastamaan aasilla, ja hän lähti paluumatkalle Egyptin maahan. Lisäksi Mooses otti käteensä tosi Jumalan sauvan.+ 21 Ja Jehova sanoi edelleen Moosekselle: ”Kun olet mennyt takaisin Egyptiin, niin katso, että suoritat faraon edessä kaikki ne ihmeet, jotka olen pannut sinun käteesi.+ Minä puolestani annan hänen sydämensä paatua,*+ eikä hän lähetä kansaa pois.+ 22 Ja sinun on sanottava faraolle: ’Näin on Jehova sanonut: ”Israel on minun poikani, esikoiseni.+ 23 Ja minä sanon sinulle: Lähetä poikani pois, jotta hän palvelisi minua*. Mutta jos kieltäydyt lähettämästä häntä pois, katso, minä tapan sinun poikasi, esikoisesi.”’”+
24 Mutta matkan varrella yöpymispaikassa+ sattui, että Jehova* tuli häntä vastaan+ ja etsiskeli keinoa surmata hänet.+ 25 Vihdoin Sippora+ otti piikiven ja leikkasi pois poikansa esinahan+ ja antoi sen koskettaa hänen jalkateriään ja sanoi: ”Näin siksi, että sinä olet minulle verisulhanen*.” 26 Niin hän päästi hänet menemään. Silloin Sippora sanoi: ”Verisulhanen”, ympärileikkauksen* vuoksi.
27 Ja Jehova sanoi Aaronille: ”Mene Moosesta vastaan erämaahan.”+ Silloin hän meni ja kohtasi hänet tosi Jumalan vuorella+ ja suuteli häntä. 28 Niin Mooses kertoi Aaronille kaikki Jehovan, lähettäjänsä, sanat+ ja kaikki tunnusmerkit, jotka hän oli käskenyt hänen tehdä.*+ 29 Sen jälkeen Mooses ja Aaron menivät ja kokosivat kaikki Israelin poikien vanhimmat.+ 30 Sitten Aaron puhui kaikki sanat, jotka Jehova oli puhunut Moosekselle,+ ja hän suoritti tunnusmerkit+ kansan silmien edessä. 31 Tällöin kansa uskoi.+ Kun he kuulivat, että Jehova oli kääntänyt huomionsa+ Israelin poikiin ja että hän oli nähnyt heidän ahdistuksensa,+ niin he kumartuivat ja heittäytyivät maahan.+