Luukas

20 Eräänä päivänä, kun hän oli opettamassa kansaa temppelissä ja julistamassa hyvää uutista, ylipapit ja kirjanoppineet sekä vanhimmat tulivat lähelle,+ 2 ja he puhuivat sanoen hänelle: ”Sano meille, millä valtuudella sinä teet näitä, tai kuka on se, joka on antanut sinulle tämän valtuuden.”+ 3 Vastaukseksi hän sanoi heille: ”Minäkin teen teille kysymyksen, ja sanokaa te minulle:+ 4 oliko Johanneksen kaste* taivaasta vai ihmisistä?”+ 5 Silloin he päättelivät keskenään sanoen: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, niin hän sanoo: ’Minkä vuoksi ette uskoneet häntä?’+ 6 Mutta jos sanomme: ’Ihmisistä’, niin kaikki kansa kivittää meidät,+ sillä se on vakuuttunut siitä, että Johannes+ oli profeetta.”+ 7 Niin he vastasivat, etteivät he tienneet, mistä se oli peräisin. 8 Ja Jeesus sanoi heille: ”Enkä minäkään sano teille, millä valtuudella minä näitä teen.”+

9 Sitten hän rupesi kertomaan kansalle tätä kuvausta: ”Eräs mies istutti viinitarhan+ ja vuokrasi sen viljelijöille, ja hän matkusti ulkomaille pitkähköksi ajaksi.+ 10 Mutta aikanaan hän lähetti viljelijöiden luo orjan,+ jotta he antaisivat hänelle viinitarhan hedelmiä.+ Viljelijät lähettivät hänet kuitenkin tyhjin toimin pois+ piestyään hänet. 11 Mutta hän lähetti heidän luokseen vielä toisen orjan. Hänetkin he pieksivät ja häpäisivät ja lähettivät tyhjin toimin pois.+ 12 Mutta hän lähetti vielä kolmannen;+ tätäkin he haavoittivat ja heittivät hänet ulos. 13 Tällöin viinitarhan omistaja sanoi: ’Mitä minä teen? Minä lähetän rakkaan poikani.+ Tätä he todennäköisesti kunnioittavat.’ 14 Kun viljelijät näkivät hänet, he alkoivat järkeillä keskenään sanoen: ’Tämä on perillinen; tapetaan hänet, jotta perintö tulisi meille.’+ 15 Sen jälkeen he heittivät hänet viinitarhan ulkopuolelle+ ja tappoivat.+ Mitä viinitarhan omistaja sen tähden tekee heille?+ 16 Hän tulee ja tuhoaa nämä viljelijät ja antaa viinitarhan toisille.”+

Kuullessaan tämän he sanoivat: ”Älköön koskaan tapahtuko niin!” 17 Mutta hän katsahti heihin ja sanoi: ”Mitä sitten tarkoittaa tämä, mikä on kirjoitettu: ’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,+ on tullut pääkulmakiveksi’?+ 18 Jokainen, joka kaatuu siihen kiveen, ruhjoutuu.+ Sen taas, jonka päälle se kaatuu,+ se murskaa tomuksi.”+

19 Kirjanoppineet ja ylipapit yrittivät nyt päästä häneen käsiksi sillä hetkellä, mutta he pelkäsivät kansaa; sillä he tajusivat, että hän puhui tämän kuvauksen heistä.+ 20 Ja pidettyään häntä tarkkaan silmällä he lähettivät salaa palkattuja miehiä teeskentelemään, että he olivat vanhurskaita, saadakseen hänet puheesta kiinni,+ niin että voisivat luovuttaa hänet hallitukselle ja käskynhaltijan valtaan.+ 21 Ja he kysyivät häneltä sanoen: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut ja opetat oikein etkä osoita mitään puolueellisuutta, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaan.+ 22 Onko meidän lupa maksaa keisarille* veroa vai ei?”+ 23 Mutta hän huomasi heidän viekkautensa ja sanoi heille:+ 24 ”Näyttäkää minulle denaari*. Kenen kuva ja päällekirjoitus siinä on?” He sanoivat: ”Keisarin.”+ 25 Hän sanoi heille: ”Maksakaa toki sitten takaisin keisarille, mikä on keisarin,+ mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.”+ 26 He eivät siten pystyneet saamaan häntä kiinni näistä sanoista kansan edessä, vaan ihmeissään hänen vastauksestaan he vaikenivat.+

27 Mutta jotkut saddukeuksista, jotka sanovat, ettei ole ylösnousemusta, tulivat esiin+ ja kysyivät häneltä 28 sanoen: ”Opettaja, Mooses+ kirjoitti meille: ’Jos mieheltä kuolee veli, jolla on vaimo mutta joka jäi lapsettomaksi, niin hänen veljensä+ tulee ottaa tämä vaimo ja herättää hänestä jälkeläisiä veljelleen.’+ 29 Nytpä oli seitsemän veljestä, ja ensimmäinen otti vaimon ja kuoli lapsettomana.+ 30 Niin toinen 31 ja sitten kolmas otti hänet. Samoin myös ne seitsemän: he eivät jättäneet lapsia jälkeensä, vaan kuolivat.+ 32 Viimein nainenkin kuoli.+ 33 Kenelle heistä hän siis ylösnousemuksessa* tulee vaimoksi? Sillä ne seitsemän saivat hänet vaimoksi.”+

34 Jeesus sanoi heille: ”Tämän asiainjärjestelmän* lapset menevät naimisiin,+ ja heitä naitetaan, 35 mutta ne, jotka on katsottu arvollisiksi+ pääsemään siihen asiainjärjestelmään+ ja ylösnousemukseen kuolleista,+ eivät mene naimisiin, eikä heitä naiteta. 36 He eivät myöskään voi enää kuolla,+ sillä he ovat enkelien kaltaisia, ja he ovat Jumalan lapsia* olemalla ylösnousemuksen lapsia.+ 37 Mutta sen, että kuolleet herätetään, Mooseskin toi ilmi kertomuksessa orjantappurapensaasta,+ kun hän kutsuu Jehovaa* ’Abrahamin Jumalaksi ja Iisakin Jumalaksi ja Jaakobin Jumalaksi’.*+ 38 Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien, sillä he kaikki ovat eläviä hänelle.”*+ 39 Tämän johdosta jotkut kirjanoppineista sanoivat: ”Opettaja, sinä puhuit hyvin.” 40 He eivät näet enää rohjenneet tehdä hänelle yhtään ainoata kysymystä.

41 Hän sanoi vuorostaan heille: ”Kuinka Kristuksen sanotaan olevan Daavidin poika?+ 42 Sillä Daavid itse sanoo Psalmien kirjassa: ’Jehova* sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani, 43 kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alustaksi.”’+ 44 Daavid siis kutsuu häntä ’Herraksi’, joten kuinka hän on hänen poikansa?”

45 Kaiken kansan kuunnellessa hän sanoi sitten opetuslapsille:+ 46 ”Varokaa kirjanoppineita, jotka haluavat käyskennellä kauhtanoissa ja pitävät tervehdyksistä toreilla* ja etumaisista istuimista synagogissa ja huomattavimmista paikoista illallisilla+ 47 ja jotka ahmivat leskien talot+ ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia. Nämä tulevat saamaan raskaamman tuomion.”+