Psalmit
Johtajalle. Kuten ”Aamunkoiton naaraskauris”.* Daavidin psalmi.
22 Jumalani, Jumalani, miksi olet hylännyt minut?+
Miksi olet kaukana etkä pelasta minua,
kaukana tuskanhuudoistani?+
5 Sinua he huusivat avukseen, ja heidät pelastettiin.
7 Kaikki, jotka näkevät minut, pitävät minua pilkkanaan.+
He irvistelevät, pudistelevat halveksivasti päätään+ ja sanovat:
8 ”Hän jätti itsensä Jehovan käsiin. Pelastakoon Jumala hänet!
Vapauttakoon Jumala hänet, koska on niin kiintynyt häneen!”+
9 Juuri sinä toit minut esiin kohdusta,+
sinä sait minut tuntemaan oloni turvalliseksi äitini rinnoilla.
10 Minut uskottiin huolenpitoosi* jo syntyessäni,
siitä lähtien kun olin äitini kohdussa, sinä olet ollut Jumalani.
14 Voimani on vuodatettu maahan kuin vesi,
kaikki luuni ovat poissa paikoiltaan.
15 Voimani on kuivunut kuin saviastianpalanen,+
kieleni tarttuu ikeniin.+
Sinä lasket minut kuoleman tomuun.+
Kuin pahantekijöiden joukko ne saartavat minut,+
kuin leijona ne ovat käsieni ja jalkojeni kimpussa.+
He katsovat ja tuijottavat minua.
19 Mutta sinä, Jehova, älä pysy kaukana.+
Sinä olet voimani, kiirehdi avukseni.+
20 Pelasta minut miekalta,
kallis elämäni* koirien kynsistä.*+
21 Pelasta minut leijonan kidasta+ ja villihärkien sarvista.
Vastaa minulle ja pelasta minut.
23 Te, jotka pelkäätte* Jehovaa, ylistäkää häntä!
Kaikki te Jaakobin jälkeläiset,* antakaa hänelle kunnia!+
Kunnioittakaa häntä, kaikki te Israelin jälkeläiset.*
Kun tämä huusi häntä apuun, hän kuuli.+
25 Minä ylistän sinua suuressa seurakunnassa,+
täytän juhlalliset lupaukseni niiden edessä, jotka pelkäävät* häntä.
Nauttikaa elämästä* ikuisesti.
27 Maan kaikki ääret muistavat Jehovaa ja kääntyvät hänen puoleensa.
Kaikki kansojen suvut kumartuvat eteesi.+
29 Kaikki maan rikkaat* syövät ja kumartuvat,
kaikki tomuun menevät polvistuvat hänen edessään,
eikä kukaan heistä voi pitää itseään* elossa.
31 He tulevat ja kertovat hänen oikeudenmukaisista teoistaan.*
He kertovat vielä syntymättömille siitä, mitä hän on tehnyt.