Jesaja
10 Voi niitä, jotka säätävät vahingollisia säännöksiä,+
niitä, jotka alituisesti laativat sortavia säädöksiä!
2 He hylkäävät köyhien oikeudellisen vaatimuksen,
estävät kansani vähäosaisia saamasta oikeutta,+
jotta he voisivat ottaa saalista leskiltä
4 Ei voi muuta kuin kyyristyä vankien joukkoon
tai kaatua tapettujen joukkoon.
Hänen vihansa ei ole kuitenkaan väistynyt,
vaan hänen ojennettu kätensä on yhä valmiina lyömään.+
keppi, jota käytän vihani ilmaisemiseen,+
ja sauva, joka on heidän kädessään ja jota käytän rankaisemiseen!
6 Minä lähetän hänet luopiokansakunnan kimppuun,+
minut vihastuttaneen kansan kimppuun.
Minä käsken hänen ottaa paljon saalista ja paljon ryöstettävää
ja tallata sitä kuin katujen lokaa.+
7 Hän ei kuitenkaan ajattele näin,
eikä hän suunnittele sydämessään tällaista,
sillä hän haluaa sydämessään tuhota,
hävittää monia kansakuntia, ei harvoja.
9 Eikö Kalno+ ole kuin Karkemis?+
Eikö Samaria+ ole kuin Damaskos?+
10 Käteni on vallannut valtakunnat, joiden jumalat olivat arvottomia,
joissa oli veistettyjä jumalankuvia enemmän kuin Jerusalemissa ja Samariassa!+
11 Enkö siis tee Jerusalemille ja sen epäjumalille
niin kuin olen tehnyt Samarialle ja sen arvottomille jumalille?’+
12 Kun Jehova saa valmiiksi kaiken työnsä Siioninvuorella ja Jerusalemissa, hän rankaisee* Assyrian kuningasta tämän julkean sydämen ja ylpeän, ylimielisen katseen vuoksi.+ 13 Hän nimittäin sanoo:
’Minä teen tämän voimakkaalla kädelläni
ja viisaudellani, sillä minä olen viisas.
14 Minä kaappaan kansojen rikkaudet
niin kuin linnunpesään kurkotetaan,
minä kokoan maasta kaiken
niin kuin hylätyt munat kootaan!
Kukaan ei räpyttele siipiään, avaa suutaan eikä sirkuta.’”
15 Korottaako kirves itsensä sen yläpuolelle, joka sillä hakkaa?
Korottaako saha itsensä sen yläpuolelle, joka sillä sahaa?
Voiko keppi+ heiluttaa sitä, joka sen nostaa?
Voiko sauva nostaa sitä, jota ei ole tehty puusta?
16 Sen vuoksi tosi Herra, armeijoiden Jehova,
saa tuon assyrialaisen lihavat miehet riutumaan+
ja sytyttää roihun hänen kunniansa alle.+
17 Israelin Valosta+ tulee tuli+
ja sen Pyhästä liekki.
Se leimuaa ja polttaa hänen rikkakasvinsa ja orjantappurapensaansa yhdessä päivässä.
18 Hän tuhoaa perin pohjin hänen metsänsä ja hedelmätarhansa kunnian.
Sille käy niin kuin sairaalle, joka riutuu.+
19 Hänen metsäänsä jää niin vähän puita,
että lapsikin osaa merkitä ne muistiin.
20 Sinä päivänä Israelista jäljelle jääneet
ja Jaakobin jälkeläisistä eloon jääneet
eivät enää tukeudu lyöjäänsä,+
vaan he tukeutuvat uskollisina
Jehovaan, Israelin Pyhään.
22 Vaikka sinulla, Israel, olisi ihmisiä
yhtä paljon kuin on meren hiekanjyviä,
vain pieni osa heistä palaa.+
24 Tämän vuoksi suvereeni Herra, armeijoiden Jehova, sanoo näin: ”Siionissa asuva kansani, älä pelkää assyrialaista, joka löi sinua kepillä+ ja nosti sauvansa sinua vastaan Egyptin tavoin.+ 25 Aivan pian olen ilmaissut vihastukseni. Kohdistan vihani heihin, niin että he tuhoutuvat.+ 26 Armeijoiden Jehova heiluttaa häntä vastaan ruoskaa+ niin kuin silloin, kun hän kukisti Midianin Orebinkallion luona.+ Hänen sauvansa on meren yläpuolella, ja hän nostaa sen niin kuin hän teki toimiessaan Egyptiä vastaan.+
27 Sinä päivänä hänen kuormansa heltiää hartioiltasi+
ja hänen ikeensä niskastasi,+
ja ies murretaan+ öljyn takia.”
30 Huuda ja kilju, Gallimin tytär!
Ole valppaana, Laisa!
Voi Anatot-parkaa!+
31 Madmena on paennut.
Gebimin asukkaat ovat etsineet suojaa.
32 Tänä päivänä hän pysähtyy Nobissa.+
Hän pui nyrkkiään Siionin tyttären vuorta,
Jerusalemin kukkulaa, kohti.