Jaakobin kirje
4 Mistä ovat peräisin sodat ja taistelut teidän keskuudessanne? Eivätkö ne johdu itsekkäistä* haluistanne, jotka sotivat sisällänne?*+ 2 Te haluatte, mutta teillä ei ole. Te murhaatte ja himoitsette, mutta ette voi saada. Te taistelette ja käytte sotaa.+ Teillä ei ole, koska ette pyydä. 3 Kun pyydätte, te ette saa, koska pyydätte väärään tarkoitukseen voidaksenne käyttää sen, mitä pyydätte, itsekkäiden halujen tyydyttämiseen.
4 Avionrikkojat,* ettekö tiedä, että ystävyys maailman kanssa merkitsee vihollisuutta Jumalan kanssa? Se joka haluaa olla maailman ystävä, tekee itsestään Jumalan vihollisen.+ 5 Sanooko Raamattu mielestänne ilman syytä: ”Meissä oleva kateus* himoitsee monenlaista”?+ 6 Ansaitsematon hyvyys,* jota hän osoittaa, on kuitenkin suurempaa. Siksi sanotaan: ”Jumala vastustaa ylpeitä+ mutta osoittaa ansaitsematonta hyvyyttä nöyrille.”+
7 Alistukaa siksi Jumalan alaisuuteen,+ mutta vastustakaa Paholaista,*+ niin hän pakenee luotanne.+ 8 Lähestykää Jumalaa, niin hän lähestyy teitä.*+ Puhdistakaa kätenne, te syntiset,+ ja tehkää sydämenne puhtaiksi,+ te epäröivät.* 9 Olkaa murheissanne, surkaa ja itkekää.+ Muuttukoon teidän naurunne suruksi ja ilonne epätoivoksi. 10 Nöyrtykää Jehovan* edessä,+ niin hän korottaa teidät.+
11 Lakatkaa arvostelemasta toisianne, veljet.+ Se joka arvostelee veljeään tai tuomitsee hänet, arvostelee lakia ja tuomitsee lain. Mutta jos tuomitset lain, et noudata lakia, vaan olet tuomari. 12 On vain yksi lainsäätäjä ja tuomari,+ hän, joka kykenee pelastamaan ja tuhoamaan.+ Mikä sinä siis olet tuomitsemaan lähimmäistäsi?+
13 Kuulkaa, te, jotka sanotte: ”Tänään tai huomenna matkustamme siihen ja siihen kaupunkiin, vietämme siellä vuoden, ryhdymme liiketoimiin ja saamme voittoa.”+ 14 Te ette tiedä, mitä elämänne on huomenna,+ sillä te olette usvaa, joka näkyy hetken ja sitten haihtuu.+ 15 Teidän pitäisi sen sijaan sanoa: ”Jos Jehova* tahtoo,+ me elämme ja teemme tämän tai tuon.” 16 Mutta nyt te ylpeilette ja rehentelette ylimielisesti. Kaikki sellainen rehentely on pahaa. 17 Niinpä jos joku tietää, mikä on oikein, mutta ei tee sitä, hän syyllistyy syntiin.+