Galatalaisille
2 Sitten, neljäntoista vuoden kuluttua, menin jälleen ylös Jerusalemiin+ Barnabaan+ kanssa ja otin myös Tituksen mukaani. 2 Mutta menin sinne ylös ilmestyksen+ johdosta. Ja minä esitin heille+ sen hyvän uutisen, jota saarnaan* kansakuntien keskuudessa, kuitenkin yksityisesti niille, jotka olivat huomattavia miehiä, siltä varalta että jollakin tavoin juoksin+ tai olin juossut turhaan.+ 3 Siitä huolimatta ei edes Titusta,+ joka oli kanssani, pakotettu ympärileikkauttamaan itseään,+ vaikka hän oli kreikkalainen. 4 Mutta keskuuteemme salavihkaa tuotujen valeveljien+ vuoksi,+ jotka hiipivät vakoilemaan vapauttamme,+ joka meillä on Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, orjuuttaakseen+ meidät täydelleen – 5 näille emme alistumalla antaneet myöten,+ emme hetkeksikään, jotta hyvän uutisen totuus+ pysyisi teillä.
6 Mutta nuo, jotka näyttivät olevan jotakin+ – minusta on yhdentekevää, millaisia he aikaisemmin olivat;+ Jumalaa* ei ohjaa ihmisen ulkonäkö+ – minulle nuo huomattavat miehet eivät oikeastaan esittäneet mitään uutta. 7 Päinvastoin, nähtyään että minulle oli uskottu+ hyvä uutinen ympärileikkaamattomille,*+ niin kuin Pietarille ympärileikatuille*+ – 8 sillä Hän, joka antoi Pietarille apostoliuteen tarvittavaa voimaa ympärileikattuja varten, antoi minullekin voimaa+ kansakunnista olevia varten – 9 niin, tultuaan tuntemaan minulle+ annetun ansaitsemattoman hyvyyden+ Jaakob+ ja Keefas ja Johannes, jotka näyttivät olevan pylväitä,+ ojensivat minulle ja Barnabaalle+ yhteisen osallisuuden oikean käden,+ jotta me menisimme kansakuntien keskuuteen, mutta he ympärileikattujen luo. 10 Meidän tulee vain pitää köyhät mielessä.+ Juuri tämän olen hartaasti pyrkinytkin tekemään.+
11 Mutta kun Keefas+ tuli Antiokiaan,+ vastustin häntä* vasten kasvoja, koska hänet oli osoitettu syylliseksi.+ 12 Sillä ennen kuin eräät miehet saapuivat Jaakobin+ luota, hänellä oli tapana syödä+ kansakuntien ihmisten kanssa, mutta kun he saapuivat, hän ryhtyi vetäytymään pois ja erottautumaan, koska hän pelkäsi+ ympärileikattujen luokkaan kuuluvia.*+ 13 Muutkin juutalaiset liittyivät häneen tässä teeskentelyssä,+ niin että heidän teeskentelynsä* vei Barnabaankin+ mukanaan. 14 Mutta kun näin, että he eivät vaeltaneet suoraan hyvän uutisen totuuden mukaan,+ sanoin Keefaalle heidän kaikkien edessä:+ ”Jos sinä, vaikka olet juutalainen, elät niin kuin kansakuntien ihmiset etkä niin kuin juutalaiset, niin kuinka sinä pakotat kansakuntien ihmisiä elämään juutalaisen tavan mukaan?”+
15 Me, jotka olemme luonnostamme juutalaisia+ emmekä kansakuntien syntisiä+ 16 ja jotka tiedämme, että ihmistä ei julisteta vanhurskaaksi*+ lain teoista, vaan ainoastaan Kristukseen Jeesukseen kohdistuvan uskon välityksellä,+ mekin olemme panneet uskomme Kristukseen Jeesukseen, jotta meidät julistettaisiin vanhurskaiksi Kristukseen kohdistuvasta uskosta+ eikä lain teoista, sillä lain teoista ei mitään lihaa julisteta vanhurskaaksi.+ 17 Jos nyt meidät itsemmekin, yrittäessämme tulla julistetuiksi vanhurskaiksi Kristuksen välityksellä,+ on todettu syntisiksi,+ niin onko Kristus todellisuudessa synnin palvelija?+ Älköön koskaan tapahtuko niin! 18 Sillä jos rakennan uudelleen juuri sen, minkä kerran hajotin maahan,+ niin osoitan itseni rikkojaksi.+ 19 Minä puolestani olen lain välityksellä kuollut laille,+ jotta tulisin eläväksi Jumalalle.+ 20 Minut on pantu paaluun* Kristuksen kanssa.+ Minä en enää ole se, joka elää,*+ vaan Kristus elää minun yhteydessäni.+ Sitä elämää, mitä nyt elän+ lihassa, elänkin Jumalan Poikaan kohdistuvassa uskossa, häneen joka rakasti minua ja luovutti itsensä minun puolestani.+ 21 En työnnä syrjään Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä,+ sillä jos vanhurskaus tulee lain välityksellä,+ niin Kristus onkin kuollut turhaan.+