-
1A Jumalan nimi Raamatun heprealaisissa kirjoituksissaPyhä Raamattu – Uuden maailman käännös, viitelaitos
-
-
1A Jumalan nimi Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa
Hepr. יהוה (JHWH)
”Jehova” (hepr. יהוה, JHWH), Jumalan persoonanimi, esiintyy ensi kerran 1Mo 2:4:ssä. Jumalan nimi on verbi, imperfektiivinen kausatiivimuoto heprealaisesta verbistä הוה (ha·wahʹ ’tulla [joksikin]’). Jumalan nimi merkitsee sen tähden ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Tämä ilmaisee Jehovan sellaiseksi, joka etenevästi toimimalla saattaa itsensä tulemaan lupausten Täyttäjäksi, sellaiseksi joka aina toteuttaa tarkoituksensa. Ks. 1Mo 2:4: ”Jehova”, alav.; liite 3C. Vrt. 2Mo 3:14, alav.
Nykyisten kääntäjien suurin loukkaus Pyhän Raamatun jumalallista Tekijää kohtaan on hänen erityisen persoonanimensä poistaminen tai kätkeminen. Todellisuudessa hänen nimensä esiintyy heprealaisessa tekstissä 6828 kertaa muodossa יהוה (JHWH tai JHVH), jota tavallisesti sanotaan Tetragrammiksi eli tetragrammatoniksi (kirjm. ’nelikirjaiminen’). Käyttämällä nimeä ”Jehova” olemme pysyneet tarkoin alkukielisissä teksteissä emmekä ole noudattaneet tapaa korvata Jumalan nimi, Tetragrammi, arvonimillä ”Herra”, ”Adonai” tai ”Jumala”.
Ellei oteta lukuun joitakin varhaisen kreikkalaisen Septuagintan katkelmia, joissa pyhä nimi on hepreaksi kirjoitettuna, vain heprealainen teksti on säilyttänyt tämän tärkeimmän nimen alkuperäisessä nelikirjaimisessa muodossaan יהוה (JHWH), jonka tarkkaa lausumistapaa ei enää tunneta. Nykyisin käytössä olevissa kreikkalaisen Septuagintan (LXX), syyrialaisen Pešittan (Sy) ja latinalaisen Vulgatan (Vg) tekstijulkaisuissa Jumalan ainutlaatuinen nimi korvataan pelkästään arvonimellä ”Herra”. (Ks. liite 1C.)
Teksti, jota käytettiin Biblia Hebraica Stuttgartensian (BHS) pohjana, nimittäin Pietarissa säilytettävä käsikirjoitus Codex Leningradensis B 19A, vokalisoi Tetragrammin luettavaksi Jehwahʹ, Jehwihʹ ja lukuisia kertoja, kuten 1Mo 3:14:ssä, Jeho·wahʹ. Ginsburgin heprealaisen tekstin laitoksessa (Gins.) JHWH vokalisoidaan luettavaksi Jeho·wahʹ. Vaikka monet kääntäjät suosivat lausumistapaa ”Jahve”, Uuden maailman käännös käyttää edelleenkin jo vanhastaan tuttua muotoa ”Jehova”. (Suomen kielessä ”w” muuttuu ”v:ksi” ja mykkä loppu-h jää pois. Ks. it: ”Jehova”.)
Tapaa korvata Jumalan nimi arvonimillä, mikä kehittyi juutalaisten keskuudessa, käytettiin kreikkalaisen Septuagintan myöhemmissä jäljennöksissä, latinalaisessa Vulgatassa ja monissa muissa käännöksissä, muinaisissa ja nykyisissä. Sen vuoksi Liddellin ja Scottin A Greek-English Lexicon (LSJ, s. 1013) sanoo: ”ὁ Κύριος = hepr. Jahweh, LXX 1Mo 11:5 ym.” E. A. Sophocles sanoo teoksessaan Greek Lexicon of the Roman and Byzantine Periods (Cambridge [USA] ja Leipzig 1914; uusintap. Hildesheim/Zürich/New York 1983, s. 699) artikkelissa κύριος (Kyʹri·os): ”Herra, joka edustaa sanaa יהוה. Sept. passim [LXX, esiintyy eri kohdissa].” Lisäksi F. Vigouroux’n sanakirjassa Dictionnaire de la Bible (Pariisi 1926, 1. osa, palsta 223) sanotaan: ”Septuagintassa ja Vulgatassa on Κύριος ja Dominus ’Herra’ siinä, missä alkuperäisessä on Jehova.” Jumalan nimestä sanotaan teoksessa A Compendious Syriac Dictionary (toim. J. Payne Smith, Oxford 1903, uusintap. 1979, s. 298), että Mar·jaʼ ”VT:n [Vanhan testamentin] [syyrialaisessa] Pešitta-käännöksessä edustaa Tetragrammia”.
Tämä tapa on selvästi tunnustettu Heprealaisten kirjoitusten kriittisten tekstilaitosten, kuten BHK:n ja BHS:n, alaviitteissä, joissa heprealaista Tetragrammia yleisesti käytetään edellä mainittujen Jumalan arvonimien vastineena vanhojen käännösten (LXX:n, Sy:n ja Vg:n) teksteissä. (Ks. esimerkiksi BHS:n alaviitteitä seuraavista kohdista: 1Mo 7:9; 1Ku 1:47; 12:22.) Kääntäessämme näitä sanoja Heprealaisten kirjoitusten alaviitteissä olemme noudattaneet samanlaista käytäntöä.
Martti Luther noudatti raamatunkäännöksessään aikansa uskonnollista tapaa. Esipuheessaan Vanhaan testamenttiin vuodelta 1523 hän kirjoitti: ”Sen, joka lukee tätä Raamattua, tulee myös tietää, että olen pyrkinyt kirjoittamaan juutalaisten Jumalan nimen, jota kutsutaan Tetragrammiksi, isoilla kirjaimilla, nimittäin siis HERRA.” (Lainaus teoksesta D. Martin Luthers Werke, Die Deutsche Bibel, 8. osa, Weimar 1934, s. 30.) Christoph Walther, Lutherin kirjanpainajan H. Lufftin korjauslukija, kertoo eräässä kirjoituksessaan vuodelta 1563: ”Kaikissa Wittenbergissä painetuissa Raamatuissa on ’HERRA’ pelkillä isoilla kirjaimilla siinä, missä yksin Jumalan oma suuri nimi ’Jehouah’ on hepreaksi.” (Lainaus teoksesta Die gantze Heilige Schrifft Deudsch, julkaissut Hans Volz yhteistyössä Heinz Blanken kanssa, München 1972, osa Anhang und Dokumente, s. 273.)
Ensimmäinen englanninkielinen raamatunkäännös, jossa käytettiin Jehovan nimeä, oli vuonna 1530 ilmestynyt William Tyndalen käännös Raamatun viidestä ensimmäisestä kirjasta. Hän kirjoitti ”Iehouah” (1Mo 15:2; 2Mo 6:3; 15:3; 17:16; 23:17; 33:19; 34:23) ja ”Iehoua” (5Mo 3:24). Eräässä huomautuksessaan tähän painokseen Tyndale kirjoitti: ”Iehovah on Jumalan nimi – –. Sitä paitsi aina kun näet HERRAN kirjoitettuna isoilla kirjaimilla (ellei kyseessä satu olemaan painovirhe), se on hepreaksi Iehovah.” Siitä lähtien ovat englantilaiset raamatunkääntäjät käyttäneet Jehovan nimeä vain muutamissa kohdissa mutta sanoja ”HERRA” tai ”JUMALA” useimmissa paikoissa, missä Tetragrammi esiintyy hepreassa. Esimerkiksi Jehovan nimi esiintyy vain neljä kertaa vuodelta 1611 olevassa Kuningas Jaakon käännöksessä (King James Version), nimittäin 2Mo 6:3:ssa, Ps 83:18:ssa, Jes 12:2:ssa ja 26:4:ssä.
Teoksessa Theological Wordbook of the Old Testament (Chicago 1980, 1. osa, s. 13) sanotaan: ”Välttääkseen lausumasta Jumalan nimeä (JHWH) turhaan hurskaat juutalaiset alkoivat korvata itse erisnimen sanalla ʼădōnā(j). Vaikka masoreetit jättivät neljä alkuperäistä konsonanttia tekstiin, he lisäsivät vokaalit ĕ (vokaalin ă sijasta muista syistä) ja ā muistuttaakseen lukijaa lausumaan ʼădōnā(j) konsonanteista riippumatta. Tämä piirre esiintyy heprealaisessa Raamatussa yli kuusituhatta kertaa. Useimmissa käännöksissä käytetään pelkkiä isoja kirjaimia ja kirjoitetaan arvonimi ’HERRA’. Poikkeuksia ovat ASV [American Standard Version] ja New World Translation [Uuden maailman käännös], jotka käyttävät sanaa ’Jehova’, Amplified [Bible], joka käyttää sanaa ’Herra’, sekä JB [The Jerusalem Bible], joka käyttää sanaa ’Jahwe’. – – Niissä kohdissa, joissa ʼădōnā(j) jhwh esiintyy, jälkimmäiseen sanaan on vokaalit otettu sanasta ʼĕlōhîm. Näin ovat syntyneet – – käännökset ’Herra JUMALA’ (esim. Aamos 7:1).” (Ks. myös Die Bibel in heutigem Deutsch, Stuttgart 1982, liite s. 314; Theologisches Begriffslexikon zum Neuen Testament, 1. osa, Wuppertal 1986, s. 665.)
Suomalaisissa raamatunkäännöksissä Jumalan nimi esiintyy jo vuoden 1642 Raamatussa 2Mo 4:21:n selityksessä muodossa ”Iehovah”. Vuoden 1685 Raamatussa se on 2Mo 6:1:n reunahuomautuksessa muodossa ”Jehovah”. Sittemmin tämä nimi esiintyy ns. Vanhojen kirkkoraamattujen rekisterissä hakusanan ”Jumala” kohdalla seuraavasti: ”Jumalan olennollinen ja oma nimi, jolla hän itsensä muista, jotka jumaliksi kutsutaan, eroittaa, on se nimi Jehovah.”
Kun vuoden 1933 Vanhan testamentin suomennos oli ilmestynyt, itämaiden kirjallisuuden professori Knut Tallqvist julkaisi siitä arvostelun, jossa hän mainitsi mm.: ”Mitä erisnimiin tulee, on todettava se omituinen ja kiusallinen tosiasia, että käännöksen lukija ei saa tietää mikä nimi VT:n jumalalla oikeastaan on. – – Nimien Jahve, Jahu, Jah ja Adonai suomennoksena esiintyy kaikkialla vain Herra. Että Herran oikea nimi on Jahve mainitaan vain ohimennen pienessä alaviitassa. Tästä ovat m.m. seurauksena sellaiset omituiselta kuulostavat lauseet kuin ’Herra, Herra kutsui’, ’Herra, Herra pyyhki’ sen sijaan että olisi sanottava: Herra Jahve kutsui j.n.e. Vain siitä syystä, että juutalaiset aikoinaan rupesivat välttämään Jahven nimen lausumista, ei toki meillä ole syytä iäti noudattaa samaa tapaa saatikka sitten poistaa nimi tekstistä.” (Teologinen Aikakauskirja 1933, s. 101, 102.) Tämä ei kuitenkaan soveltunut raamatunkäännöskomitean noudattamiin ”käännösperiaatteisiin” (A. F. Puukko, Suomalainen Raamattumme, Helsinki 1946, s. 395).
Vuoden 1992 kirkkoraamatussa ”Jahve” esiintyy seitsemän kertaa varsinaisessa tekstissä (ks. Raamatun sanojen hakemistoa kohdasta ”Jahve”), mikä kuitenkin edustaa vain yhtä promillea Tetragrammin todellisesta määrästä.
Jumalan nimi Heprealaisissa kirjoituksissa (UM)
Jo Jumalan nimen esiintymistiheys Raamatussa osoittaa, miten tärkeä tämä nimi on Raamatun tekijälle, joka on tuon nimen haltija. Tetragrammi esiintyy heprealaisessa tekstissä 6828 kertaa (BHK ja BHS). Tämä vahvistetaan teoksessa Theologisches Handwörterbuch zum Alten Testament (1. osa, toim. E. Jenni ja C. Westermann, 3. p., München ja Zürich 1978, palstat 703, 704). Uuden maailman käännös kääntää Tetragrammin vastineella ”Jehova” sen kaikissa muissa esiintymiskohdissa paitsi Tu 19:18:ssa, mistä ks. alav.
LXX:n lukutapojen perusteella olemme palauttaneet Tetragrammin kolmeen kohtaan ja kääntäneet sen vastineella ”Jehova”. Nämä kohdat ovat 5Mo 30:16; 2Sa 15:20 ja 2Ai 3:1, joissa BHK:n alaviitteissä lukee יהוה.
BHK:n ja BHS:n alaviitteiden mukaisesti Jes 34:16:ssa ja Sak 6:8:ssa tulee Jumalan nimen esiintyä pronominin ”minun” sijasta. Me palautimme Jumalan nimen näihin kahteen kohtaan ja käänsimme sen vastaavaan sijamuotoon ”Jehovan”.
Ks. liitteestä 1B selitystä niistä 141 muusta kohdasta, joihin Jumalan nimi on palautettu.
Nimi ”Jehova” esiintyy Uuden maailman käännöksen heprealaisten kirjoitusten tekstissä 6973 kertaa mukaan luettuina kolme yhdysnimeä (1Mo 22:14; 2Mo 17:15; Tu 6:24) ja kuusi esiintymää psalmien päällekirjoituksissa (7; 18 [3 kertaa]; 36; 102). Nämä yhdeksän kohtaa sisältyvät niihin 6828 kertaan, jotka Tetragrammi esiintyy BHK:ssa ja BHS:ssa.
”Jehova” UM:n heprealaisissa kirjoituksissa
6827 kertaa JHWH käännetty ”Jehova”
146 muuta palautusta
Yht. 6973 kertaa ”Jehova” 1Mo–Mal
Jumalan nimen lyhyempi muoto
Jumalan nimen lyhyempi muoto ”Jah” esiintyy masoreettisessa tekstissä 50 kertaa. Seuraavassa on luettelo sen esiintymiskohdista: 2Mo 15:2; 17:16; Ps 68:4, 18; 77:11; 89:8; 94:7, 12; 102:18; 104:35; 105:45; 106:1, 48; 111:1; 112:1; 113:1, 9; 115:17, 18, 18; 116:19; 117:2; 118:5, 5, 14, 17, 18, 19; 122:4; 130:3; 135:1, 3, 4, 21; 146:1, 10; 147:1, 20; 148:1, 14; 149:1, 9; 150:1, 6, 6; Lal 8:6; Jes 12:2; 26:4; 38:11, 11.
Ks. liitteestä 1D niiden 237 kohdan tarkastelua, joissa nimi ”Jehova” esiintyy Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksessä.
-
-
1B Jumalan nimeä koskevat kirjurien tekstimuutoksetPyhä Raamattu – Uuden maailman käännös, viitelaitos
-
-
1B Jumalan nimeä koskevat kirjurien tekstimuutokset
134 muutosta
Juutalaiset soferit (sō·ferimʹ ’kirjurit’) muuttivat 134 kohdassa alkuperäisen heprealaisen tekstin nimen JHWH sanaksi ʼAdo·najʹ. Gins.Mas (IV osa, s. 28, § 115) sanoo: ”Olemme nähneet, että monissa näistä 134 tapauksesta, joissa nykyisessä hyväksytyssä tekstissä lukee Adonaī tämän masoran mukaisesti, joissakin parhaissa käsikirjoituksissa ja varhaisissa tekstijulkaisuissa lukee Tetragrammi, ja siksi herää kysymys: mistä tällainen poikkeama on peräisin? Selitystä ei tarvitse hakea kaukaa. Ikimuistoisista ajoista saakka on juutalaisissa ohjeissa säädetty, että tämä lausumaton nimi on luettava Adonaī, ikään kuin se olisi kirjoitettu אדני [ʼAdo·najʹ] eikä יהוה [JHWH]. Mikään ei siksi ollut jäljentäjille luonnollisempaa kuin korvata se ilmauksella, joka osoitti, mitä piti lausua Tetragrammin sijasta, jota heitä oli kielletty lausumasta.”
Seuraavassa on luettelo näistä 134 kohdasta (lähde: Gins.Mas, I osa, s. 25, 26, § 115):
1Mo 18:3, 27, 30, 31, 32; 19:18; 20:4; 2Mo 4:10, 13; 5:22; 15:17; 34:9, 9; 4Mo 14:17; Jos 7:8; Tu 6:15; 13:8; 1Ku 3:10, 15; 22:6; 2Ku 7:6; 19:23; Esr 10:3; Ne 1:11; 4:14; Job 28:28; Ps 2:4; 16:2; 22:30; 30:8; 35:17, 22, 23; 37:13; 38:9, 15, 22; 39:7; 40:17; 44:23; 51:15; 54:4; 55:9; 57:9; 59:11; 62:12; 66:18; 68:11, 17, 19, 22, 26, 32; 73:20; 77:2, 7; 78:65; 79:12; 86:3, 4, 5, 8, 9, 12, 15; 89:49, 50; 90:1, 17; 110:5; 130:2, 3, 6; Jes 3:17, 18; 4:4; 6:1, 8, 11; 7:14, 20; 8:7; 9:8, 17; 10:12; 11:11; 21:6, 8, 16; 28:2; 29:13; 30:20; 37:24; 38:14, 16; 49:14; Va 1:14, 15, 15; 2:1, 2, 5, 7, 18, 19, 20; 3:31, 36, 37, 58; Hes 18:25, 29; 21:9; 33:17, 20; Da 1:2; 9:3, 4, 7, 9, 15, 16, 17, 19, 19, 19; Am 5:16; 7:7, 8; 9:1; Mi 1:2; Sak 9:4; Mal 1:12, 14.
Me palautimme alkuperäisen lukutavan 133 kohtaan ja käänsimme sen vastineella ”Jehova”. Ainoa poikkeus on Ps 68:26, jossa Tetragrammi on jo BHK:ssa ja BHS:ssa (ks. Ps 68:26: ”Jehovaa”, alav.).
Kahdeksan muuta muutosta
Joissakin tapauksissa juutalaiset soferit korvasivat Tetragrammin sanalla ʼElo·himʹ (Gins.Int, s. 368, 369). Me palautimme alkuperäisen lukutavan kahdeksaan kohtaan ja käänsimme sen vastineella ”Jehova”. Nämä kohdat ovat: Ps 14:1, 2, 5; 53:1, 2, 4, 5, 6.
Olemme siis palauttaneet Tetragrammin edellä mainittuihin 141 kohtaan ja kääntäneet sen vastineella ”Jehova”.
-
-
1C Jumalan nimi vanhoissa kreikkalaisissa käännöksissäPyhä Raamattu – Uuden maailman käännös, viitelaitos
-
-
1C Jumalan nimi vanhoissa kreikkalaisissa käännöksissä
Kuluneiden vuosikymmenien aikana on Heprealaisten kirjoitusten vanhoista kreikkalaisista käännöksistä löydetty monia fragmentteja eli katkelmia, joissa Jumalan nimi on ollut kirjoitettuna tavallisesti heprealaisin kirjaimin. Tämä osoittaa, että Jumalan nimeä käytettiin kreikkalaisissa käännöksissä hyvinkin 800-luvulle saakka. Esitämme seuraavassa kymmenen käsikirjoitusta, joihin sisältyy Jumalan nimi, asiaankuuluvine lisätietoineen.
1) LXXP. Fouad Inv. 266 esittää Jumalan nimen Tetragrammina, joka on kirjoitettu heprealaisella neliökirjoituksella seuraavissa kohdissa: 5Mo 18:5, 5, 7, 15, 16; 19:8, 14; 20:4, 13, 18; 21:1, 8; 23:5; 24:4, 9; 25:15, 16; 26:2, 7, 8, 14; 27:2, 3, 7, 10, 15; 28:1, 1, 7, 8, 9, 13, 61, 62, 64, 65; 29:4, 10, 20, 29; 30:9, 20; 31:3, 26, 27, 29; 32:3, 6, 19. Tässä kokoelmassa Tetragrammi esiintyy siis 49 kertaa kohdissa, jotka on tunnistettu kuuluviksi 5. Mooseksen kirjaan. Lisäksi tässä kokoelmassa Tetragrammi esiintyy kolme kertaa fragmenteissa, joita ei ole voitu tunnistaa, nimittäin fragmenteissa 116, 117 ja 123. Tämä Egyptistä löydetty papyrus on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa.
Vuonna 1944 julkaisi W. G. Waddell yhden katkelman tästä papyruksesta (JThS, 45. vsk., s. 158–161). Vuonna 1948 kaksi Vartiotornin Raamattu- ja Traktaattiseuran Gilead-koulun käynyttä lähetystyöntekijää hankki Kairossa valokuvia 18:sta tämän papyruksen katkelmasta ja luvan julkaista ne. Näistä katkelmista 12 julkaistiinkin teoksessa New World Translation of the Christian Greek Scriptures (1950) s. 13 ja 14. Tässä teoksessa olleiden valokuvien pohjalta julkaistiin seuraavat kolme tutkimusta: 1) A. Vaccari, ”Papiro Fuad, Inv. 266. Analisi critica dei Frammenti pubblicati in: ’New World Translation of the Christian Greek Scriptures.’ Brooklyn (N. Y.) 1950 p. 13s.” (Studia Patristica, I osa, I jakso, toim. Kurt Aland ja F. L. Cross, Berliini 1957, s. 339–342); 2) W. Baars, ”Papyrus Fouad Inv. No. 266” (Nederlands Theologisch Tijdschrift, XIII vsk., Wageningen 1959, s. 442–446); 3) George Howard, ”The Oldest Greek Text of Deuteronomy” (Hebrew Union College Annual, XLII vsk., Cincinnati 1971, s. 125–131).
Paul Kahle kirjoitti tästä papyruksesta: ”Muista tämän papyruksen katkelmista on valmistanut kuvia Watch Tower Bible and Tract Society erään Uuden testamentin englanninkielisen käännöksen (Brooklyn, New York, 1950) johdantoon. Eräs tämän papyruksen tunnusomainen piirre on se, että Jumalan nimi esitetään Tetragrammina, joka on kirjoitettu heprealaisella neliökirjoituksella. Papyruksen julkaistujen katkelmien tutkimus, jonka Pater Vaccari pyynnöstäni suoritti, johti hänet päättelemään, että tämä papyrus, joka on täytynyt kirjoittaa noin 400 vuotta aiemmin kuin Codex B, sisältää kenties täydellisimmän meille säilyneen Septuaginta-tekstin 5. Mooseksen kirjasta.” (Studia Evangelica, toim. Kurt Aland, F. L. Cross, Jean Danielou, Harald Riesenfeld ja W. C. van Unnik, Berliini 1959, s. 614.)
Käsikirjoituksesta LXXP. Fouad Inv. 266 ilmestyi yhteensä 117 katkelmaa julkaisussa Études de Papyrologie (9. osa, Kairo 1971, s. 81–150, 227, 228). Kaikista tämän papyruksen katkelmista laaditun valokuvalaitoksen Three Rolls of the Early Septuagint: Genesis and Deuteronomy julkaisivat Zaki Aly ja Ludwig Koenen sarjassa ”Papyrologische Texte und Abhandlungen” (27. osa, Bonn 1980).
2) LXXVTS 10a esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Jn 4:2; Mi 1:1, 3; 4:4, 5, 7; 5:4, 4; Hab 2:14, 16, 20; 3:9; Sef 1:3, 14; 2:10; Sak 1:3, 3, 4; 3:5, 6, 7. Tämä nahkakäärö, joka löydettiin eräästä luolasta Naḥal Ḥeveristä Juudean aavikolta, on ajoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulle. Katkelmia tästä kääröstä ilmestyi julkaisussa Supplements to Vetus Testamentum X (Leiden 1963, s. 170–178).
3) LXXIEJ 12 esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin Jn 3:3:ssa. Tämä pergamenttikaistale, joka löydettiin eräästä luolasta Naḥal Ḥeveristä Juudean aavikolta, on ajoitettu ensimmäisen vuosisadan lopulle. Se julkaistiin aikakauskirjassa Israel Exploration Journal (12. vsk., 1962, s. 203).
4) LXXVTS 10b esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Sak 8:20; 9:1, 1, 4. Tämä pergamenttikäärö, joka löydettiin luolasta Naḥal Ḥeveristä Juudean aavikolta, on ajoitettu ensimmäisen vuosisadan keskivaiheille. Se ilmestyi julkaisussa Supplements to Vetus Testamentum X (1963, s. 178).
5) 4Q LXX Levb esittää Jumalan nimen kreikkalaisin kirjaimin (IAŌ) 3Mo 3:12; 4:27:ssä. Tämä papyruskäsikirjoitus, joka löydettiin Qumranin luolasta 4, on ajoitettu ensimmäiselle vuosisadalle eaa. Alustava raportti tästä käsikirjoituksesta ilmestyi julkaisussa Supplements to Vetus Testamentum IV (1957, s. 157).
6) LXXP. Oxy. VII.1007 esittää Jumalan nimen käyttämällä kaksinkertaista jōd-kirjainta 1Mo 2:8, 18:ssa. Tämä 200-luvulle ajoitettu pergamenttilehti julkaistiin teoksessa The Oxyrhynchus Papyri (VII osa, käännöksin ja huomautuksin toim. Arthur S. Hunt, Lontoo 1910, s. 1, 2).
7) AqBurkitt esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: 1Ku 20:13, 13, 14; 2Ku 23:12, 16, 21, 23, 25, 26, 27. Nämä Aquilan käännöksen kreikkalaisen tekstin katkelmat julkaisi F. Crawford Burkitt teoksessaan Fragments of the Books of Kings According to the Translation of Aquila (Cambridge 1898, s. 3–8). Nämä Kuninkaiden kirjojen palimpsestikatkelmat löydettiin erään synagogan genisasta Kairosta. Ne on ajoitettu 400-luvun lopulle tai 500-luvun alkuun.
8) AqTaylor esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Ps 91:2, 9; 92:1, 4, 5, 8, 9; 96:7, 7, 8, 9, 10, 13; 97:1, 5, 9, 10, 12; 102:15, 16, 19, 21; 103:1, 2, 6, 8. Nämä Aquilan käännöksen kreikkalaisen tekstin katkelmat julkaisi C. Taylor teoksessaan Hebrew-Greek Cairo Genizah Palimpsests (Cambridge 1900, s. 54–65). Katkelmat on ajoitettu 400-luvun jälkipuoliskolle mutta viimeistään 500-luvun alkuun.
9) SymP. Vindob. G. 39777 esittää Jumalan nimen Tetragrammina muinaisin heprealaisin kirjaimin seuraavissa kohdissa: Ps 69:13, 30, 31. Tämä Itävallan kansalliskirjastossa Wienissä säilytetty pergamenttikäärön katkelma, joka sisältää osan psalmia 69 Symmakhoksen käännöksenä (Ps 68 LXX:ssa), on ajoitettu 200- tai 300-luvulle. Sen julkaisi tri Carl Wessely teoksessa Studien zur Palaeographie und Papyruskunde (XI osa, Leipzig 1911, s. 171).
Alla on kuva tämän käärön katkelmasta, joka sisältää Jumalan nimen.
10) Ambrosiana O 39 sup. esittää Jumalan nimen Tetragrammina heprealaisella neliökirjoituksella kirjoitettuna kaikilla viidellä palstalla seuraavissa paikoissa: Ps 18:30, 31, 41, 46; 28:6, 7, 8; 29:1, 1, 2, 2, 3, 3; 30:1, 2, 4, 7, 8, 10, 10, 12; 31:1, 5, 6, 9, 21, 23, 23, 24; 32:10, 11; 35:1, 22, 24, 27; 36:pk., 5; 46:7, 8, 11; 89:49 (palstoilla 1, 2 ja 4), 51, 52. Tässä 800-luvun lopulle ajoitetussa koodeksissa on viisi palstaa. Ensimmäinen palsta käsittää kreikaksi translitteroidun heprealaisen tekstin, toisella palstalla on Aquilan kreikkalainen käännös, kolmannella palstalla on Symmakhoksen kreikkalainen käännös, neljäs palsta käsittää LXX:n ja viides palsta Quintan, joka myös on kreikkalainen käännös. Tämän palimpsestin näköispainoksen sekä tekstin transkription (Psalterii Hexapli reliquiae . . . Pars prima. Codex rescriptus Bybliothecae Ambrosianae O 39 sup. phototypice expressus et transcriptus) julkaisi Roomassa 1958 Giovanni Mercati. (Ks. myös Würthw., taulu 34, s. 200, 201.)
Nämä kymmenen käsikirjoituskatkelmaa osoittavat, että ne, jotka käänsivät heprealaista tekstiä kreikaksi, käyttivät Jumalan nimeä niissä kohdissa, joissa se esiintyi heprealaisessa tekstissä. Tetragrammin esiintyminen Sak 9:4:ssä vahvistaa lisäksi sen väitteen, että juutalaiset soferit korvasivat Tetragrammin heprealaisessa tekstissä sanalla ʼAdo·najʹ (Suvereeni Herra) 134 kohdassa (ks. liite 1B).
[Kuvat s. 1623]
LXXP. Fouad Inv. 266 ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. säilytti Jumalan nimen (יהוה) 5Mo 32:3, 6:n kreikkalaisessa käännöksessä.
Codex Alexandrinus (A) 400-luvulta korvasi Jumalan nimen (יהוה) sanan Kyʹri·os lyhenteillä 5Mo 32:3, 6:n kreikkalaisessa käännöksessä.
Aleppon koodeksi (Al) 900-luvulta, hepr., säilytti Jumalan nimen (יהוה), joka esiintyi 5Mo 32:3, 6:n varhaisessa heprealaisessa tekstissä.a
a Julkaisusta The Aleppo Codex (toim. Moshe H. Goshen-Gottstein, Jerusalem: Magnes Press 1976). © Hebrew University Bible Project, uusintap. sen luvalla.
-
-
1D Jumalan nimi Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissaPyhä Raamattu – Uuden maailman käännös, viitelaitos
-
-
1D Jumalan nimi Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa
”Jehova”; hepr. יהוה (JHWH tai JHVH)
Liitteistä 1A ja 1C ilmenee, että heprealaisin kirjaimin kirjoitettua Tetragrammia (יהוה) käytettiin sekä heprealaisessa tekstissä että kreikkalaisessa Septuagintassa. Jeesuksen ja hänen opetuslastensa lukiessa Raamattua heidän eteensä tuli siis Jumalan nimi riippumatta siitä, lukivatko he heprealaista vai kreikkalaista tekstiä. Kun Jeesus nousi Nasaretin synagogassa, otti vastaan Jesajan kirjan ja luki 61:1, 2:n, jossa käytetään Tetragrammia, hän lausui Jumalan nimen. Hänhän oli päättänyt tehdä Jehovan nimen tunnetuksi, kuten voidaan nähdä rukouksesta, jonka hän esitti Isälleen: ”Olen tehnyt sinun nimesi ilmeiseksi niille ihmisille, jotka annoit minulle maailmasta. – – minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi ja olen tekevä sen tunnetuksi.” (Joh 17:6, 26.)
On todisteita siitä, että Jeesuksen opetuslapset käyttivät Tetragrammia kirjoituksissaan. Hieronymus, joka eli 300-luvulla, kirjoitti teoksensa De viris inlustribus (Maineikkaista miehistä) III luvussa: ”Matteus, joka on myös Leevi ja joka tuli publikaanista apostoliksi, laati ensimmäiseksi evankeliumin Kristuksesta Juudeassa heprean kielellä ja kirjainmerkeillä niiden ympärileikattujen hyödyksi, jotka olivat uskoneet. Siitä, kuka sen jälkeen käänsi sen kreikaksi, ei ole täyttä varmuutta. Lisäksi itse heprealainen [teksti] on säilynyt tähän päivään saakka Kesarean kirjastossa, jota marttyyri Pamfilos niin ahkerasti kokosi. Nasaretilaiset, jotka käyttävät tätä teosta syyrialaisessa Beroian kaupungissa, sallivat minunkin jäljentää sen.” (Käännös E. C. Richardsonin toimittamasta latinalaisesta tekstistä, joka on julkaistu sarjassa ”Texte und Untersuchungen zur Geschichte der altchristlichen Literatur”, 14. osa, Leipzig 1896, s. 8, 9.)
Matteus otti toistasataa lainausta henkeytetyistä Heprealaisista kirjoituksista. Niissä kohdissa, joissa näihin lainauksiin sisältyi Jumalan nimi, hän oli velvollinen uskollisesti sisällyttämään Tetragrammin hepreankieliseen evankeliumikertomukseensa. Kun Matteuksen evankeliumi käännettiin kreikaksi, Tetragrammi jäi kääntämättömänä kreikkalaiseen tekstiin sen ajan tavan mukaan.
Matteuksen lisäksi kaikki muutkin Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat lainasivat heprealaisesta tekstistä tai Septuagintasta jakeita, joissa Jumalan nimi esiintyy. Esimerkiksi Pietarin puheessa Ap 3:22:ssa lainataan 5Mo 18:15:tä, jossa Tetragrammi esiintyy ensimmäiselle vuosisadalle eaa. ajoitetussa Septuagintan papyruskatkelmassa (ks. liite 1C: kohta 1). Kristuksen seuraajana Pietari käytti Jumalan nimeä Jehova. Kun Pietarin puhe kirjoitettiin muistiin, Tetragrammia käytettiin tässä ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja ensimmäisellä vuosisadalla jaa. vallinneen tavan mukaan.
Jolloinkin 100- tai 200-luvulla kirjurit poistivat Tetragrammin sekä Septuagintasta että Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista ja korvasivat sen sanalla Kyʹri·os ’Herra’ tai The·osʹ ’Jumala’.
George Howard Georgian yliopistosta (USA) kirjoitti Tetragrammin käytöstä Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa: ”Äskeiset Egyptissä ja Juudean aavikolla tehdyt löydöt antavat meille ensi käden tietoja Jumalan nimen käytöstä esikristillisinä aikoina. Nämä löydöt ovat merkittäviä UT:n [Uuden testamentin] tutkimuksille sikäli, että ne vastaavat kirjallisesti varhaisimpia kristillisiä dokumentteja ja voivat selittää, miten UT:n kirjoittajat käyttivät Jumalan nimeä. Seuraavilla sivuilla esitämme teorian siitä, että Jumalan nimi, יהוה (ja mahdollisesti sen lyhenteet), oli alun perin kirjoitettuna UT:n lainauksissa VT:sta [Vanhasta testamentista] tai viittauksissa VT:iin ja että ajan mittaan sen korvikkeeksi tuli pääasiassa κς [lyhenne sanasta Kyʹri·os ’Herra’]. Tämä Tetragrammin poisto herätti näkemyksemme mukaan varhaisten pakanakristittyjen mielessä hämmentäviä ajatuksia ’Herran Jumalan’ ja ’Herran Kristuksen’ välisestä suhteesta, mikä heijastuu itse UT:n tekstin käsikirjoitusperinteestä.” (Journal of Biblical Literature, 96. vsk., 1977, s. 63.)
Olemme samaa mieltä paitsi yhdessä suhteessa: me emme pidä tätä näkemystä ”teoriana” vaan pikemminkin Raamatun käsikirjoituksia koskevien historiallisten tosiseikkojen esityksenä.
Jumalan nimen palauttaminen
Vuosisatojen kuluessa on Raamatun kreikkalaisista kirjoituksista tehty monia käännöksiä hepreaksi. Nämä käännökset, jotka tässä teoksessa on merkitty kirjaimella ”J” ja yläindeksillä, ovat palauttaneet Jumalan nimen Raamatun henkeytettyihin kreikkalaisiin kirjoituksiin useissa kohdissa. Ne eivät ole palauttaneet Jumalan nimeä vain Heprealaisista kirjoituksista otettuihin lainauksiin vaan myös muihin kohtiin, joissa teksti on tällaista palautusta vaatinut.
Jotta saisimme tietää, missä Jumalan nimi on korvattu kreikkalaisilla sanoilla Κύριος ja Θεός, olemme tutkineet, missä henkeytetyt kristilliset kirjoittajat ovat lainanneet jakeita, tekstikohtia tai ilmauksia Heprealaisista kirjoituksista, ja sitten olemme tarkistaneet heprealaisesta tekstistä, esiintyykö siinä Jumalan nimi. Tällä tavoin olemme saaneet selville, kenestä sanoissa Kyʹri·os ja The·osʹ on kyse, ja olemme voineet ilmaista sen tekstissä.
Välttääksemme ylittämästä kääntäjän rajoja ja menemästä raamatunselityksen alueelle olemme yrittäneet olla erittäin varovaisia Jumalan nimen käyttämisessä ja olemme aina huolellisesti tukeutuneet Heprealaisiin kirjoituksiin. Olemme pyrkineet saamaan vahvistusta Jumalan nimen käytölle niistä monista heprealaisista käännöksistä, joita olemme käyttäneet. Kaikkiin niihin 237 kohtaan, joissa olemme palauttaneet Jehovan nimen käännöstekstiimme, olemmekin saaneet vahvistuksen ainakin yhdestä heprealaisesta käännöksestä.
Seuraavassa on luettelo niistä 237 kohdasta, joissa nimi ”Jehova” esiintyy Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen päätekstissä. Näiden kohtien käännöstä tukevat eri lähteet on esitetty omien lyhenteidensä mukaisesti. Ks. näiden lyhenteiden (”J”-viitteiden) selitystä johdannosta kohdasta ”Tekstilähteiden lyhenteitä ja merkkejä”.
Seuraavasta luettelosta ilmenee myös se kreikkalainen sana, joka näissä kohdissa on Westcottin ja Hortin kreikkalaisessa tekstissä. Kyʹri·os ’Herra’ ja sen eri muodot on merkitty lyhenteellä Ky. Vastaavasti The·osʹ ’Jumala’ ja sen eri muodot on merkitty lyhenteellä Th. Näiden lyhenteiden edessä oleva tähti (*) osoittaa, että tätä kreikkalaista sanaa edeltää kreikkalaisessa tekstissä määräinen artikkeli. Jaeviitteen perässä oleva plus-merkki (+) osoittaa, että kyseisen jakeen alaviitteestä löytyy lisätietoja.
MATTEUS
1:20+ Ky; J3,4,7–14,16–18,22–24,28
1:22 Ky; J1–4,7–14,16–18,22–24,26,28
1:24 Ky; J1–4,7–14,16–18,22–24,28
2:13 Ky; J1–4,6–14,16–18,22–24,28
2:15 Ky; J1,3,4,6–14,16–18,22–24,28
2:19 Ky; J1–4,6–14,16–18,22–24,28
3:3 Ky; J1–4,7–14,16–18,20,22–24,26,28
4:4 Th; J1,3–14,17,18,20,22,23
4:7 Ky; J1–14,16–18,20,22–24,28
4:10 Ky; J1–14,16–18,20,22–24,28
5:33 *Ky; J1–4,7–14,16–18,22,23,28
21:9 Ky; J1–14,16–18,20–24,28
21:42 Ky; J1–4,7–14,16–18,20–24,28
22:37 Ky; J1–14,16–18,20–24,28
22:44 Ky; J1–14,16–18,20–24,28
23:39 Ky; J1,3–14,16–18,21–24,28
27:10 Ky; J1,3,4,7–14,16,17,22–24,28
28:2 Ky; J1–4,7–13,16–18,22–24,28
MARKUS
1:3 Ky; J7–14,16–18,22–24,28
5:19 *Ky; J7–10,17,18,22,28
11:9 Ky; J7,8,10–14,16–18,21–24,28
12:11 Ky; J7–14,16–18,21–24,28
12:29 Ky; J7–14,16–18,20–24,27,28
12:29 Ky; J7–14,16–18,20–24,28
12:30 Ky; J7–14,16–18,21–24,28
12:36 Ky; J7–14,16–18,21–24,28
13:20 Ky; J7,8,10,13,16–18,22–24,28
LUUKAS
1:6 *Ky; J7–17,23,28
1:9 *Ky; J7–18,22,23,28
1:11 Ky; J7–13,16–18,22–24,28
1:15 Ky; J7,8,10–18,22,23,28
1:16 Ky; J7–18,22–24,28
1:17 Ky; J7–18,22–24,28
1:25 Ky; J7–18,22,23,28
1:28 *Ky; J5,7–18,22,23
1:32 Ky; J5–18,22–24,28
1:38 Ky; J5,7–18,22–24,28
1:45 Ky; J5–18,22–24,28
1:46 *Ky; J5–18,22,23,28
1:58 Ky; J5–18,22–24
1:66 Ky; J5–18,22–24,28
1:68 Ky; J5–18,22–24,28
1:76 Ky; J5–18,22–24,28
2:9 Ky; J5,7–13,16,17,22–24
2:9 Ky; J5,7,8,10–18,22–24,28
2:15 *Ky; J5,7,8,10–18,22,23,28
2:22 *Ky; J5–18,22,23,28
2:23 Ky; J5–18,22–24,28
2:23 *Ky; J5–18,22,23,28
2:24 Ky; J5–18,22–24,28
2:26 Ky; J5–18,22–24,28
2:39 Ky; J5–18,22–24,28
3:4 Ky; J7–15,17,18,22–24,28
4:8 Ky; J7–18,22–24,28
4:12 Ky; J7–18,22–24,28
4:18 Ky; J7–15,20,23,24
4:19 Ky; J7–18,20,22–24,28
5:17 Ky; J7–18,22–24,28
10:27 Ky; J5–18,21–24,28
13:35 Ky; J7–18,21–24,28
19:38 Ky; J7–18,21–24,28
20:37 Ky; J9,11–18,21–24,27,28
20:42 Ky; J7–18,21–24,28
JOHANNES
1:23 Ky; J5–14,16–19,22–24,28
6:45 Th; J7,8,10,14,17,19,20,22,23
12:13 Ky; J7–14,16–19,21–24,28
12:38 Ky; J12–14,16–18,22,23
12:38 Ky; J7–14,16–20,22–24,28
APOSTOLIEN TEOT
1:24 Ky; J7,8,10,22,23
2:20 Ky; J7,8,10–18,20,22–24,28
2:21 Ky; J7,8,10–18,20,22–24,28
2:25 *Ky; J7,8,10–18,20,22,23,28
2:34 Ky; J7,8,10–18,21–24,28
2:39 Ky; J7,8,10,17,18,22–24
2:47 *Ky; J7,8,10
3:19 *Ky; J13–18,22,23,28
3:22+ Ky; J7,8,10–18,20,22–24,28
4:26 *Ky; J7,8,10–18,20,22,23,28
4:29 Ky; J7,8,10
5:9 Ky; J7,8,10,13,15–18,22–24
5:19 Ky; J7,8,10,13,15–18,22–24,28
7:31 Ky; J11–18,22–24,28
7:33 *Ky; J11–18,22,23,28
7:49 Ky; J11–18,20,22–24,28
7:60 Ky; J17,18,22,23
8:22+ *Ky; J18,22,23
8:24+ *Ky; J7,8,10,13,15–18,22,23
8:25+ *Ky; J7,8,10,17,18
8:26 Ky; J7,8,10,13,15–18,22–24,28
8:39 Ky; J13,15–18,22–24,28
9:31 *Ky; J7,8,10,13,15,16,18,22
10:33+ *Ky; J17,18,23
11:21 Ky; J7,8,10,13,15–18,22,23,28
12:7 Ky; J7,8,10,13,15–18,22–24,28
12:11 *Ky; J7,8,10,13,15,16,18,23,28
12:17 *Ky; J7,8,10,28
12:23 Ky; J7,8,10,13,15–18,22–24,28
12:24+ *Ky; J7,8,10,23
13:2 *Ky; J7,8,10,13,15–18,22,23
13:10 *Ky; J7,8,10,13,15–18,22,23,28
13:11 Ky; J7,8,10,15–18,22–24,28
13:12 *Ky; J7,8,10
13:44+ *Th; J17,22
13:47 *Ky; J7,8,10,22,23
13:48+ *Th; J7,8,10,13,15–17,22,23
13:49 *Ky; J7,8,10,13,15–18,22,23,28
14:3 *Ky; J7,8,10,15–18,23
14:23 *Ky; J7,8,10,13,15,16
15:17 *Ky; J11–18,22,23,28
15:17 Ky; J7,8,10–18,20,22–24,28
15:35+ *Ky; J17,18,22,23
15:36+ *Ky; J7,8,10,17,18,22,23
15:40+ *Ky; J17,18,22
16:14 *Ky; J7,8,10,17,18,23
16:15+ *Ky; J7,8,10
16:32+ *Th; J7,8,10,17,18,22,23,28
18:21 *Th; J17
18:25 *Ky; J7,8,10,13,15,16,24
19:20+ *Ky; J7,8,10,13,15–18,23
21:14 *Ky; J7,8,10,17,18,23
ROOMALAISILLE
4:3 *Th; J7,8,10,17,20,22
4:8 Ky; J7,8,10–18,20,22–25
9:28 Ky; J7,8,10,13,16,20,25
9:29 Ky; J7,8,10–18,20,22–24,28
10:13 Ky; J7,8,10,13–18,22–24,28
10:16 Ky; J7,8,10,13–18,23
11:3 Ky; J7,8,10–18,23,25
11:34 Ky; J7,8,10,13–18,20,22–25,28
12:11 *Ky; J7,8,10,13,16,18
12:19 Ky; J7,8,10–18,22–24
14:4+ *Ky; J18,23
14:6 Ky; J7,8,10,13,16,18,22,24
14:6 Ky; J7,8,10,13,16,18,22,24
14:6 Ky; J7,8,10,13,16,22,24
14:8 *Ky; J7,8,10,13–16,18
14:8 *Ky; J7,8,10,13–16,18
14:8 *Ky; J7,8,10,13–16,18
14:11 Ky; J7,8,10–18,22–25,28
15:11 *Ky; J7,8,10–18,20,22,23,25,28
1. KORINTTILAISILLE
1:31 Ky; J7,8,10–14,16–18,22–24,28
2:16 Ky; J13,14,16–18,22–24,28
3:20 Ky; J7,8,10–14,16–18,20,22–24,28
4:4 Ky; J7,8,10,17,18,23,24,28
4:19 *Ky; J7,8,10,22,23,28
7:17+ *Ky; J28
10:9+ *Ky; J18,22,23
10:21 Ky; J7,8,10,24
10:21 Ky; J7,8,10,24
10:22 *Ky; J7,8,10,14
10:26 *Ky; J7,8,10,11,13,14,16–18,20,22,23,28
11:32 *Ky; J13,16,18
14:21 Ky; J7,8,10–14,16–18,22–24,28
16:7 *Ky; J7,8,10,13,14,16–18,22,23
16:10 Ky; J7,8,10,13,14,16–18,24,28
2. KORINTTILAISILLE
3:16 Ky; J7,8,13,14,16,22,24,28
3:17 *Ky; J7,8,13,14,16,28
3:17 Ky; J7,8,13,14,16,22,24,28
3:18 Ky; J7,8,13,14,16,22,24,28
3:18 Ky; J7,8,13,14,16,22,24,28
6:17 Ky; J7,8,11–14,16–18,22–24,28
6:18 Ky; J7,8,11–14,16–18,22–24,28
8:21+ Ky; J7,8,24
10:17 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
10:18 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
GALATALAISILLE
3:6 *Th; J7,8
EFESOLAISILLE
2:21 Ky; J7,8,13,16–18,22–24,28
5:17+ *Ky; J7,8
5:19 *Ky; J7,8,13,16,23,28
6:4 Ky; J7,8,22,24
6:7 *Ky; J7,8
6:8 Ky; J22,24
KOLOSSALAISILLE
1:10+ *Ky; J7,8
3:13+ *Ky; J23
3:16+ *Th; J7,8,13,14,16,17
3:22+ *Ky; J18,22,28
3:23 *Ky; J7,8,17,18,22,23
3:24 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24
1. TESSALONIKALAISILLE
1:8+ *Ky; J7,8,17,18,22,23
4:6 Ky; J7,8,17,18,22–24
4:15 Ky; J7,8,17,18,24
5:2 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24
2. TESSALONIKALAISILLE
2:2 *Ky; J18,22,23
2:13+ Ky; J13,16,24
3:1 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23
2. TIMOTEUKSELLE
1:18 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24
2:19 Ky; J7,8,13,14,16–18,20,22–24,28
2:19 Ky; J18,22–24,28
4:14 *Ky; J7,8,13,16–18,22,23
HEPREALAISILLE
2:13 *Th; J3,7,8,17,20,22
7:21 Ky; J3,7,8,11–18,20,22–24,28
8:2 *Ky; J7,8,13–16,18,22,23
8:8 Ky; J3,7,8,11–18,20,22–24,28
8:9 Ky; J3,7,8,11–18,20,22–24,28
8:10 Ky; J3,7,8,11–18,20,22,24,28
8:11 *Ky; J3,7,8,11–18,20,22,23,28
10:16 Ky; J3,7,8,11–18,22–24,28
10:30 Ky; J3,7,8,11–18,20,22–24,28
12:5 Ky; J7,8,11–18,20,22–24,28
12:6 Ky; J3,7,8,11–18,20,22–24,28
13:6 Ky; J3,7,8,11–18,20,22–24
JAAKOBIN KIRJE
1:7 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
1:12+ J7,8,13,16,17
2:23 *Th; J14,17,20,22
2:23 Th; J17
3:9+ *Ky; J18,23,28
4:10 Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
4:15 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
5:4 Ky; J7,8,11–14,16–18,22–24,28
5:10 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
5:11 Ky; J7,8,13,14,16,18,22–24,28
5:11 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
5:14 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22
5:15 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23
1. PIETARIN KIRJE
1:25+ Ky; J7,8,13,14,16–18,20,22,23
3:12 Ky; J7,8,11–14,16–18,20,22–24,28
3:12 Ky; J7,8,11–14,16–18,20,22,24,28
2. PIETARIN KIRJE
2:9 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
2:11+ Ky; J7,8,13,16–18,22–24
3:8 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
3:9 Ky; J7,8,13,16–18,22–24,28
3:10 Ky; J7,8,13,16–18,22–24,28
3:12+ *Th; J7,8,17
JUUDAKSEN KIRJE
5+ Ky; J7,8,11–14,16–18,22,23
9+ Ky; J7,8,11–14,16–18,22–24,28
14 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
ILMESTYS
1:8 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
4:8 Ky; J7,8,11–14,16–18,22,24,28
4:11 *Ky; J7,8,13,14,16,18,28
11:17 Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
15:3 Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
15:4 Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
16:7 Ky; J13,14,16–18,22,23,28
18:8+ Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
19:6 Ky; J7,8,13,14,16–18,22–24,28
21:22 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,23,28
22:5 Ky; J7,8,11–14,16–18,22–24,28
22:6 *Ky; J7,8,13,14,16–18,22,24,28
Seuraavassa on luettelo niistä 72 kohdasta, joissa nimi ”Jehova” esiintyy vain Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen alaviitteissä, ei päätekstissä.
Mt 22:32; Mr 11:10; Lu 1:2; 2:11, 29, 38; 4:4, 18; Joh 5:4; Ap 2:30; 7:30, 37; 10:22; 13:43, 50; 14:25; 19:23; 20:25; 22:17; 26:7; Ro 7:6; 10:17; 11:8; 1Ko 7:17; 10:28; 11:23; Ga 2:6; 3:20; 5:10, 12; Fil 4:1, 4, 5, 10, 18; Kol 3:15; 1Te 4:9, 16, 17, 17; 5:27; 1Ti 2:2, 10; 3:16; 4:7, 8; 5:4, 8; 6:2, 3, 6, 11; 2Ti 1:16, 18; 2:14, 22, 24; Tit 2:12; Hpr 4:3; 9:20; 10:30; 1Pi 2:13; 3:1, 15; 5:3; 2Pi 1:3; 2Jo 11; Il 11:1, 19; 16:5; 19:1, 2.
”Jah”, Jumalan nimen lyhyempi muoto, esiintyy kreikkalaisessa ilmauksessa hal·lē·lou·i·aʹ, joka on heprealaisen ilmauksen ha·lelu-Jahʹ ’ylistäkää Jahia’ translitteraatio. Tämä ilmaus esiintyy 4 kertaa: Il 19:1, 3, 4, 6. (Ks. Ps 104:35, alav.)
-