Markus

12 Hän rupesi myös puhumaan heille kuvauksin: ”Eräs mies istutti viinitarhan+ ja pani sen ympärille aidan ja kaivoi altaan viinikuurnaa varten ja pystytti tornin+ ja vuokrasi sen viljelijöille+ ja matkusti ulkomaille.+ 2 Aikanaan hän sitten lähetti viljelijöiden luo orjan hakemaan viljelijöiltä viinitarhan hedelmiä.+ 3 Mutta he ottivat hänet, pieksivät hänet ja lähettivät tyhjin toimin pois.+ 4 Ja hän lähetti sitten toisen orjan heidän luokseen, ja tätä he löivät päähän ja häpäisivät.+ 5 Ja hän lähetti taas yhden, ja tämän he tappoivat, ja monia muita, joista toiset he pieksivät ja toiset tappoivat. 6 Vielä yksi hänellä oli: rakas poika.+ Hän lähetti hänet viimeiseksi heidän luokseen sanoen: ’Poikaani he kunnioittavat.’+ 7 Mutta nuo viljelijät sanoivat keskenään: ’Tämä on perillinen.+ Tulkaa, tapetaan hänet, niin perintö on meidän.’+ 8 Niin he ottivat hänet ja tappoivat+ ja heittivät hänet viinitarhan ulkopuolelle.+ 9 Mitä viinitarhan omistaja nyt tekee? Hän tulee ja tuhoaa viljelijät ja antaa viinitarhan+ toisille.+ 10 Ettekö ole koskaan lukeneet tätä raamatunkohtaa: ’Kivi,+ jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakiveksi.+ 11 Jehovalta* tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme’?”+

12 Tällöin he alkoivat etsiä keinoa ottaa hänet kiinni, mutta he pelkäsivät ihmisjoukkoa, sillä he panivat merkille, että hän puhui tämän kuvauksen heistä. Niin he jättivät hänet ja menivät pois.+

13 Seuraavaksi he lähettivät hänen luokseen muutamia fariseuksia ja Herodeksen puoluelaisia*+ saadakseen hänet puheestaan kiinni.+ 14 Saavuttuaan nämä sanoivat hänelle: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä olet totuudellinen etkä välitä kenestäkään, sillä sinä et katso ihmisten ulkonäköön, vaan opetat Jumalan tietä totuuden mukaan.+ Onko luvallista maksaa henkilöveroa keisarille* vai ei? 15 Tuleeko meidän maksaa, vai eikö meidän tule maksaa?”+ Hän huomasi heidän ulkokultaisuutensa ja sanoi heille: ”Miksi panette minut koetukselle? Tuokaa minulle denaari* nähtäväksi.”+ 16 He toivat. Ja hän sanoi heille: ”Kenen kuva ja päällekirjoitus tämä on?” He sanoivat hänelle: ”Keisarin.”+ 17 Silloin Jeesus sanoi: ”Maksakaa takaisin* keisarille, mikä on keisarin,+ mutta Jumalalle, mikä on Jumalan.”+ Ja he alkoivat ihmetellä häntä.+

18 Hänen luokseen tuli nyt saddukeuksia, jotka sanovat, ettei ole ylösnousemusta, ja he esittivät hänelle kysymyksen:+ 19 ”Opettaja, Mooses kirjoitti meille, että jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon, mutta ei jätä lasta, niin hänen veljensä+ tulee ottaa tämä vaimo ja herättää hänestä jälkeläisiä veljelleen.+ 20 Oli seitsemän veljestä, ja ensimmäinen otti vaimon, mutta ei jättänyt kuollessaan jälkeläisiä.+ 21 Ja toinen otti hänet, mutta kuoli jättämättä jälkeläisiä, ja samoin kolmas. 22 Ja ne seitsemän eivät jättäneet yhtään jälkeläistä. Viimeisenä kaikista kuoli nainenkin.+ 23 Kenelle heistä hän ylösnousemuksessa menee vaimoksi? Sillä ne seitsemän saivat hänet vaimoksi.”+ 24 Jeesus sanoi heille: ”Ettekö te erehdy siksi, ettette tunne Raamatun kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa?+ 25 Sillä kun kuolleista noustaan, niin eivät miehet mene naimisiin eikä naisia naiteta, vaan he ovat kuin enkelit taivaissa.+ 26 Mutta mitä kuolleisiin tulee, siihen että heidät herätetään, ettekö ole lukeneet Mooseksen kirjasta, kertomuksesta orjantappurapensaasta, kuinka Jumala sanoi hänelle: ’Minä olen Abrahamin Jumala ja Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala’?+ 27 Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te erehdytte suuresti.”+

28 Eräs kirjanoppinut, joka oli tullut paikalle ja kuullut heidän väittelevän ja joka tiesi, että hän oli vastannut heille hyvin, kysyi nyt häneltä: ”Mikä käsky on kaikkein ensimmäinen?”+ 29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on: ’Kuule, oi Israel, Jehova*, meidän Jumalamme, on yksi Jehova,*+ 30 ja sinun on rakastettava Jehovaa*, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi* ja koko mielestäsi ja koko voimastasi.’+ 31 Toinen on tämä: ’Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’+ Ei ole muuta näitä suurempaa käskyä.” 32 Kirjanoppinut sanoi hänelle: ”Opettaja, hyvin sanoit totuuden mukaan: ’Hän on Yksi, eikä ole ketään muuta kuin Hän’,+ 33 ja tämä hänen rakastamisensa koko sydämestään ja koko ymmärryksestään ja koko voimastaan ja tämä, että rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, on paljon suuriarvoisempaa kuin kaikki kokonaispolttouhrit ja teurasuhrit.”+ 34 Havaitessaan hänen vastanneen älykkäästi Jeesus sanoi tähän hänelle: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” Mutta kukaan ei enää rohjennut kysellä häneltä.+

35 Vastausta* esittäessään Jeesus kuitenkin sanoi opettaessaan temppelissä: ”Kuinka kirjanoppineet sanovat Kristuksen olevan Daavidin poika?+ 36 Pyhän hengen avulla+ Daavid itse sanoi: ’Jehova* sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alle.”’+ 37 Daavid itse kutsuu häntä ’Herraksi’, mutta miten hän on hänen poikansa?”+

Ja suuri ihmisjoukko kuunteli häntä mielellään.+ 38 Ja opettaessaan hän sanoi sitten: ”Varokaa kirjanoppineita,+ jotka tahtovat käyskennellä kauhtanoissa ja tahtovat tervehdyksiä toreilla* 39 ja etumaisia istuimia synagogissa ja huomattavimpia paikkoja illallisilla.+ 40 Juuri he ahmivat leskien talot+ ja näön vuoksi pitävät pitkiä rukouksia; he tulevat saamaan raskaamman tuomion.”+

41 Ja hän istuutui rahalippaita+ vastapäätä ja alkoi katsella, kuinka ihmisjoukko pudotti rahaa* lippaisiin*, ja monet rikkaat pudottivat monta kolikkoa.+ 42 Sitten tuli köyhä leski ja pudotti kaksi lanttia*, joilla on hyvin vähän arvoa.*+ 43 Niin hän kutsui opetuslapsensa luokseen ja sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille, että tämä köyhä leski pudotti enemmän kuin kaikki nuo, jotka pudottivat rahaa lippaisiin,+ 44 sillä he kaikki pudottivat liiastaan, mutta hän pudotti puutteestaan kaiken, mitä hänellä oli, koko elämisensä.”+