Matteus

21 Kun he sitten tulivat lähelle Jerusalemia ja saapuivat Betfageen Öljyvuorelle*, niin Jeesus lähetti kaksi opetuslasta matkaan+ 2 ja sanoi heille: ”Lähtekää kylään, joka on näkyvissänne, niin löydätte heti aasin sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne irti ja tuokaa minulle.+ 3 Ja jos joku sanoo teille jotakin, niin teidän täytyy sanoa: ’Herra tarvitsee niitä.’ Silloin hän lähettää ne heti.”

4 Tämä todella tapahtui, jotta täyttyisi se, mikä oli puhuttu profeetan välityksellä, joka sanoi: 5 ”Sanokaa Siionin tyttärelle*: ’Katso! Kuninkaasi on tulossa luoksesi,+ lempeämielisenä+ ja istuen aasin, niin, varsan, juhdan jälkeläisen, selässä.’”+

6 Niinpä opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli heille määrännyt. 7 Ja he toivat aasin ja sen varsan, ja he panivat niiden selkään päällysvaippansa, ja hän istuutui niiden päälle.+ 8 Useimmat ihmisjoukosta levittivät päällysvaippansa+ tielle, kun taas toiset alkoivat katkoa puista oksia ja levittää niitä tielle.+ 9 Ihmisjoukot, ne jotka kulkivat hänen edellään ja ne jotka seurasivat, huusivat huutamistaan: ”Oi pelasta*+ Daavidin Poika!+ Siunattu on hän, joka tulee Jehovan* nimessä!+ Oi pelasta hänet, ylimmissä korkeuksissa!”*+

10 Ja kun hän meni Jerusalemiin,+ koko kaupunki joutui liikkeelle ja sanoi: ”Kuka tämä on?” 11 Ihmisjoukot sanoivat toistuvasti: ”Tämä on se profeetta+ Jeesus, Galilean Nasaretista!”

12 Ja Jeesus meni temppeliin ja heitti ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat temppelissä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet.+ 13 Ja hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun huonettani tullaan kutsumaan rukoushuoneeksi’,+ mutta te teette siitä ryöstäjien luolan.”+ 14 Ja sokeita ja rampoja tuli hänen luokseen temppelissä, ja hän paransi heidät.

15 Kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät ne ihmeelliset teot, jotka hän teki,+ ja pojat, jotka huusivat temppelissä ja sanoivat: ”Oi pelasta+ Daavidin Poika!”,+ he närkästyivät 16 ja sanoivat hänelle: ”Kuuletko, mitä nämä sanovat?” Jeesus sanoi heille: ”Kuulen. Ettekö ole koskaan lukeneet+ tätä: ’Lasten ja imeväisten suusta sinä olet valmistanut ylistystä’?”+ 17 Ja hän jätti heidät taakseen, meni kaupungin ulkopuolelle Betaniaan ja oli siellä yötä.+

18 Kun hän oli palaamassa varhain aamulla kaupunkiin, hänen tuli nälkä.+ 19 Ja hän näki tien vieressä viikunapuun ja meni sen luo, mutta ei löytänyt+ siitä muuta kuin pelkkiä lehtiä, ja hän sanoi sille: ”Älköön sinusta enää ikinä tulko hedelmää.”+ Ja samassa viikunapuu kuihtui. 20 Mutta kun opetuslapset näkivät tämän, he ihmettelivät ja sanoivat: ”Kuinka viikunapuu noin äkkiä kuihtui?”+ 21 Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille: jos vain teillä on uskoa ettekä epäile,+ niin ette ainoastaan tule tekemään, mitä minä tein viikunapuulle, vaan myös jos sanotte tälle vuorelle: ’Kohoa ja heittäydy mereen’, niin se tapahtuu.+ 22 Ja kaiken, mitä uskoen pyydätte rukouksessa, te saatte.”+

23 Kun hän sitten oli mennyt temppeliin, tulivat ylipapit ja kansan vanhimmat hänen luokseen hänen opettaessaan ja sanoivat:+ ”Millä valtuudella sinä teet näitä? Ja kuka on antanut sinulle tämän valtuuden?”+ 24 Vastaukseksi Jeesus sanoi heille: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos sanotte minulle sen, niin minäkin sanon teille, millä valtuudella minä näitä teen:+ 25 Mistä Johanneksen kaste oli peräisin? Taivaasta vai ihmisistä?”+ Mutta he alkoivat järkeillä keskenään sanoen: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, niin hän sanoo meille: ’Miksi sitten ette uskoneet häntä?’+ 26 Mutta jos sanomme: ’Ihmisistä’, niin saamme pelätä ihmisjoukkoa,+ sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.”+ 27 Niinpä he sanoivat Jeesukselle vastaukseksi: ”Emme tiedä.” Hän vuorostaan sanoi heille: ”Enkä minäkään sano teille, millä valtuudella minä näitä teen.+

28 Mitä arvelette? Miehellä oli kaksi lasta.+ Hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: ’Lapsi, mene tänään työskentelemään viinitarhaan.’ 29 Vastaukseksi tämä sanoi: ’Kyllä minä menen, herra’,+ mutta ei mennytkään. 30 Niin hän lähestyi toista ja sanoi samoin. Vastaukseksi tämä sanoi: ’En tahdo.’ Jälkeenpäin hän oli pahoillaan+ ja meni. 31 Kumpi näistä kahdesta teki isänsä tahdon?”+ He sanoivat: ”Jälkimmäinen.” Jeesus sanoi heille: ”Totisesti minä sanon teille, että veronkantajat ja portot menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan. 32 Sillä Johannes tuli teidän luoksenne vanhurskauden tietä,+ mutta te ette uskoneet häntä.+ Veronkantajat ja portot kuitenkin uskoivat häntä,+ ja te, vaikka sen näitte, ette olleet pahoillanne jälkeenpäin, niin että olisitte uskoneet häntä.

33 Kuulkaa toinen kuvaus*: Oli mies, talonisäntä,+ joka istutti viinitarhan ja pani sen ympärille aidan ja kaivoi siihen viinikuurnan ja pystytti tornin,+ ja hän vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti ulkomaille.+ 34 Kun hedelmien aika koitti, hän lähetti orjansa viljelijöiden luo hakemaan hänen hedelmänsä. 35 Mutta viljelijät ottivat hänen orjansa, ja yhden he pieksivät, toisen tappoivat, yhden taas kivittivät.+ 36 Hän lähetti vielä toisia orjia, useampia kuin ensimmäiset, mutta he tekivät näille samoin.+ 37 Viimein hän lähetti poikansa heidän luokseen sanoen: ’Poikaani he kunnioittavat.’ 38 Nähtyään pojan viljelijät sanoivat keskenään: ’Tämä on perillinen;+ tulkaa, tapetaan hänet ja otetaan hänen perintönsä!’+ 39 Niin he ottivat hänet ja heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat.+ 40 Kun siis viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?” 41 He sanoivat hänelle: ”Koska he ovat pahoja, niin hän tuhoaa+ heidät pahoin ja vuokraa viinitarhan toisille viljelijöille, jotka luovuttavat hänelle hedelmät, kun niiden aika tulee.”+

42 Jeesus sanoi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatun kirjoituksista: ’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät,+ on tullut pääkulmakiveksi.+ Jehovalta* tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme’? 43 Tämän vuoksi minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansakunnalle, joka tuottaa sen hedelmiä.+ 44 Ja joka kaatuu tähän kiveen, se ruhjoutuu. Sen taas, jonka päälle se kaatuu, se murskaa tomuksi.”+

45 Kun nyt ylipapit ja fariseukset olivat kuulleet hänen kuvauksensa, he panivat merkille, että hän puhui heistä.+ 46 Mutta vaikka he etsivät keinoa ottaa hänet kiinni, he pelkäsivät ihmisjoukkoja, koska nämä pitivät häntä profeettana.+