Luukas
11 Kerran Jeesus oli eräässä paikassa rukoilemassa. Kun hän oli lopettanut, yksi hänen opetuslapsistaan sanoi hänelle: ”Herra, opeta meitä rukoilemaan, niin kuin Johanneskin opetti opetuslapsiaan.”
2 Silloin hän sanoi heille: ”Aina kun rukoilette, sanokaa: ’Isä, olkoon sinun nimesi pyhitetty.+ Tulkoon sinun valtakuntasi.+ 3 Anna meille joka päivä ruokaa päivän tarpeen mukaan.+ 4 Anna meille syntimme anteeksi,+ sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on tehnyt syntiä meitä vastaan.+ Auta meitä, ettemme antaisi periksi kiusaukselle.’”+
5 Sitten hän sanoi heille: ”Kuvitellaanpa, että jollain teistä on ystävä, jonka luo hän menee keskiyöllä ja sanoo: ’Ystävä, lainaa minulle kolme leipää, 6 sillä eräs ystäväni on tullut matkallaan luokseni, eikä minulla ole hänelle mitään tarjottavaa.’ 7 Mutta toinen vastaa sisältä: ’Älä häiritse minua. Ovi on jo lukossa, ja lapset ovat vieressäni nukkumassa.* En minä voi nousta antamaan sinulle mitään.’ 8 Minä sanon teille: vaikka ystävä ei nousisikaan antamaan hänelle mitään heidän ystävyytensä vuoksi, niin hänen sinnikkyytensä+ vuoksi ystävä varmasti nousee antamaan hänelle, mitä tahansa hän tarvitsee. 9 Niinpä minä sanon teille: Pyytäkää jatkuvasti,+ niin teille annetaan. Etsikää hellittämättä, niin te löydätte. Kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.+ 10 Jokainen pyytävä saa,+ jokainen etsivä löytää, ja jokaiselle kolkuttavalle avataan. 11 Kuka teistä tosiaankaan on sellainen isä, joka ojentaa pojalleen käärmeen, jos hän pyytää kalaa?+ 12 Tai ojentaa hänelle skorpionin, jos hän pyytää kananmunaa? 13 Jos siis te, vaikka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljon ennemmin taivaassa oleva Isä antaakaan pyhää henkeä niille, jotka pyytävät häneltä!”+
14 Myöhemmin hän ajoi ulos mykäksi tekevän* demonin.+ Demonin tultua ulos mykkä mies puhui, ja ihmiset olivat ihmeissään.+ 15 Jotkut heistä kuitenkin sanoivat: ”Hän ajaa demonit ulos Beelsebulin, demonien hallitsijan, avulla.”+ 16 Toiset taas alkoivat häntä koetellakseen vaatia häneltä merkkiä+ taivaasta. 17 Koska Jeesus tiesi, mitä he ajattelivat,+ hän sanoi heille: ”Jokainen valtakunta, joka on jakautunut, tuhoutuu, ja perhe, joka on jakautunut, hajoaa. 18 Samoin jos Saatana on jakautunut, kuinka hänen valtakuntansa voi kestää? Tehän sanotte, että minä ajan demonit ulos Beelsebulin avulla. 19 Jos minä ajan demonit ulos Beelsebulin avulla, niin kenen avulla teidän opetuslapsenne* ajavat demoneja ulos? Tämän vuoksi teidän opetuslapsenne tulevat olemaan teidän tuomareitanne.* 20 Mutta jos minä ajan demonit ulos Jumalan sormella,+ niin Jumalan valtakunta on tosiaan tavoittanut teidät teidän huomaamattanne.*+ 21 Kun voimakas, hyvin aseistautunut mies vartioi palatsiaan, hänen omaisuutensa on turvassa. 22 Mutta kun joku häntä voimakkaampi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, voimakkaampi mies ottaa häneltä kaikki hänen aseensa, joihin hän luotti, ja jakaa toisille sen, mitä otti häneltä. 23 Se, joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja se, joka ei kokoa minun kanssani, hajottaa.+
24 Kun epäpuhdas henki tulee ulos ihmisestä, henki kulkee vedettömien paikkojen halki etsiessään lepopaikkaa, mutta kun hän ei löydä, hän sanoo: ’Minä palaankin talooni, josta muutin.’+ 25 Saapuessaan henki näkee, että talo on lakaistu puhtaaksi ja laitettu kauniiksi. 26 Silloin hän käy hakemassa seitsemän muuta, itseään pahempaa henkeä, ja mentyään sisään he jäävät sinne asumaan. Sen jälkeen ihminen on huonommassa tilanteessa kuin ennen.”+
27 Jeesuksen tätä puhuessa eräs nainen huusi hänelle ihmisjoukosta: ”Onnellinen on se nainen, joka synnytti sinut ja imetti sinua!”+ 28 Mutta Jeesus sanoi: ”Ei, vaan onnellisia ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja noudattavat sitä!”+
29 Kun ihmisiä kerääntyi paikalle yhä enemmän, hän alkoi puhua: ”Tämä sukupolvi on paha sukupolvi. Se etsii merkkiä,* mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin Joonan merkki.+ 30 Samoin kuin Joonasta+ tuli merkki niniveläisille, Ihmisen Pojasta tulee merkki tälle sukupolvelle. 31 Etelän kuningatar+ herätetään tuomittavaksi tähän sukupolveen kuuluvien kanssa, ja hän langettaa heille tuomion, koska hän tuli maan ääristä saakka kuulemaan Salomon viisautta. Mutta tässä on enemmän kuin Salomo!+ 32 Niniveläiset nousevat tuomittaviksi tämän sukupolven kanssa, ja he langettavat sille tuomion, koska se, mitä Joona saarnasi, sai heidät katumaan.+ Mutta tässä on enemmän kuin Joona! 33 Kun joku on sytyttänyt lampun, hän ei piilota sitä eikä laita sitä astian alle vaan lampunjalkaan,+ jotta sisään tulevat näkisivät valon. 34 Silmäsi on ruumiin lamppu. Kun silmäsi on tarkennettu yhteen kohteeseen, koko ruumiisi on täynnä valoa,*+ mutta kun se on kateellinen, ruumiisi on täynnä pimeyttä.+ 35 Pidä siis varasi, ettei sinussa oleva valo ole pimeyttä. 36 Jos siis koko ruumiisi on täynnä valoa eikä mikään sen osa ole pimeä, se on kokonaan valoisa, niin kuin silloin kun lamppu valaisee sinua säteillään.”
37 Kun hän oli sanonut tämän, eräs fariseus kutsui hänet luokseen aterialle. Niin hän meni sisään ja asettui pitkälleen pöydän ääreen. 38 Fariseus kuitenkin yllättyi nähdessään, ettei hän peseytynyt ennen ateriaa.+ 39 Mutta Herra sanoi hänelle: ”Te fariseukset, te puhdistatte maljan ja vadin ulkopuolen, mutta sisäpuolelta te olette täynnä ahneutta* ja pahuutta.+ 40 Te järjettömät! Eikö hän, joka teki ulkopuolen, tehnyt sisäpuolenkin? 41 Antakaa kuitenkin köyhille lahjoiksi sitä, mikä tulee sisäpuolelta, niin kaikki muukin teissä tulee puhtaaksi.+* 42 Mutta voi teitä, fariseukset, koska te annatte kymmenykset mintusta, ruudasta ja kaikista* muista yrteistä*+ mutta jätätte huomiotta Jumalan oikeudenmukaisuuden* ja rakkauden! Kymmenykset teillä olikin velvollisuus antaa, mutta noita toisiakaan ei pitänyt jättää huomiotta.+ 43 Voi teitä, fariseukset, koska te rakastatte etummaisia istuimia synagogissa ja tervehdyksiä toreilla!+ 44 Voi teitä, koska te olette kuin haudat, jotka eivät ole selvästi näkyvissä,+ niin että ihmiset tietämättään kävelevät niiden päällä!”
45 Yksi lainoppineista sanoi siihen: ”Opettaja, näin sanoessasi sinä loukkaat myös meitä.” 46 Silloin Jeesus sanoi: ”Voi teitäkin, lainoppineet, koska te panette ihmisten kannettavaksi raskaita kuormia, mutta itse ette koske niihin sormellannekaan!+
47 Voi teitä, koska te rakennatte hautoja profeetoille, jotka teidän esi-isänne tappoivat!+ 48 Tehän tiedätte, mitä esi-isänne tekivät, ja silti te hyväksytte sen. He tappoivat profeetat,+ mutta te rakennatte näiden hautoja. 49 Tämän vuoksi Jumala onkin viisaudessaan sanonut: ’Minä lähetän heille profeettoja ja apostoleja, ja jotkut heistä he tappavat ja joitakuita he vainoavat,+ 50 niin että tämä sukupolvi joutuisi vastuuseen kaikkien profeettojen verestä,* joka on vuodatettu maailman perustamisesta asti,+ 51 Abelin verestä+ aina Sakarjan vereen asti, hänen, joka surmattiin alttarin ja temppelin välillä.’+ Niin, minä sanon teille: tämä sukupolvi joutuu siitä vastuuseen.*
52 Voi teitä, lainoppineet, koska olette ottaneet pois tiedon avaimen. Te itse ette ole menneet sisään, ja niitä, jotka yrittävät mennä sisään, te estätte!”+
53 Kun hän sitten lähti sieltä, kirjanoppineet ja fariseukset alkoivat painostaa häntä ankarasti ja ahdistaa häntä monilla muilla kysymyksillä. 54 He odottivat* saadakseen hänet kiinni sanoistaan.+