Johannes
4 Kun Herra huomasi fariseusten kuulleen, että hän* teki ja kastoi+ useampia opetuslapsia kuin Johannes 2 – vaikkakaan Jeesus ei itse kastanut vaan hänen opetuslapsensa – 3 hän jätti Juudean ja lähti jälleen Galileaan.+ 4 Hänen täytyi kuitenkin kulkea Samarian kautta. 5 Niin hän tuli Sykar-nimiseen Samarian kaupunkiin lähelle peltoa, jonka Jaakob oli antanut pojalleen Joosefille.+ 6 Siellä oli myös Jaakobin kaivo.+ Matkasta väsyneenä Jeesus istui kaivolle. Oli noin kuudes tunti.
7 Eräs samarialainen nainen tuli nostamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minulle juotavaa.” 8 (Hänen opetuslapsensa olivat menneet kaupunkiin ostamaan ruokaa.) 9 Samarialainen nainen sanoi hänelle: ”Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, vaikka olen samarialainen nainen?” (Juutalaiset eivät nimittäin ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa.)+ 10 Jeesus vastasi hänelle: ”Jos olisit tiennyt, mikä on Jumalan ilmainen lahja+ ja kuka sinulta pyytää juotavaa, sinä olisit pyytänyt häneltä vettä, ja hän olisi antanut sinulle elävää vettä.”+ 11 Nainen sanoi hänelle: ”Herra, eihän sinulla ole edes sankoa veden nostamista varten, ja kaivo on syvä. Mistä sinä sitten saat sitä elävää vettä? 12 Et kai sinä ole suurempi kuin esi-isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joka joi siitä poikineen ja karjoineen?” 13 Jeesus vastasi: ”Jokaiselle, joka juo tätä vettä, tulee uudelleen jano. 14 Sille joka juo sitä vettä, jota minä annan hänelle, ei tule ikinä jano.+ Vesi, jota annan hänelle, tulee hänessä pulppuavaksi vesilähteeksi, joka antaa ikuisen elämän.”+ 15 Nainen sanoi hänelle: ”Herra, anna minulle sitä vettä, ettei minun tulisi jano eikä minun tarvitsisi tulla tänne yhä uudelleen nostamaan vettä.”
16 Jeesus sanoi hänelle: ”Mene hakemaan miehesi ja tule tänne takaisin.” 17 Nainen vastasi: ”Ei minulla ole miestä.” Jeesus sanoi: ”Olet oikeassa, kun sanoit: ’Ei minulla ole miestä.’ 18 Sinulla on ollut viisi miestä, ja mies, joka sinulla nyt on, ei ole sinun aviomiehesi. Sinä puhuit totta.” 19 Nainen sanoi hänelle: ”Herra, huomaan, että sinä olet profeetta.+ 20 Meidän esi-isämme palvoivat Jumalaa tällä vuorella, mutta te sanotte, että häntä pitää palvoa Jerusalemissa.”+ 21 Jeesus sanoi: ”Usko minua, nainen: tulee aika, jolloin ette palvo Isää tällä vuorella ettekä Jerusalemissa. 22 Te palvotte sitä, mitä ette tunne,+ mutta me palvomme sitä, minkä tunnemme, sillä pelastus alkaa juutalaisista.+ 23 Tulee kuitenkin aika – ja se on nyt – jolloin tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja totuudessa, sillä juuri sellaisia Isä etsii palvojikseen.+ 24 Jumala on henki,+ ja niiden, jotka palvovat häntä, täytyy palvoa hengessä ja totuudessa.”+ 25 Nainen sanoi hänelle: ”Minä tiedän, että tulee Messias, jota sanotaan Kristukseksi. Kun hän tulee, hän selittää meille kaiken.”+ 26 Jeesus sanoi: ”Minä, joka puhun sinun kanssasi, olen se.”+
27 Juuri silloin hänen opetuslapsensa saapuivat, ja he olivat yllättyneitä siitä, että hän puhui naisen kanssa. Kukaan ei tietenkään sanonut: ”Mitä sinä haluat hänestä?” tai ”Miksi puhut hänen kanssaan?” 28 Nainen jätti vesiruukkunsa, meni kaupunkiin ja sanoi ihmisille: 29 ”Tulkaa katsomaan miestä, joka kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt. Voisiko hän olla Kristus?” 30 Ihmiset lähtivät kaupungista ja tulivat Jeesuksen luo.
31 Sillä välin opetuslapset pyytelivät häntä: ”Rabbi,+ syö.” 32 Mutta hän sanoi heille: ”Minulla on ruokaa, josta te ette tiedä.” 33 Niinpä opetuslapset sanoivat toisilleen: ”Ei kai kukaan ole tuonut hänelle syötävää?” 34 Jeesus sanoi heille: ”Minun ruokani on se, että teen hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut,+ ja vien päätökseen hänen antamansa työn.+ 35 Ettekö te sano, että sadonkorjuuseen on vielä neljä kuukautta? Minä sanon teille: Nostakaa katseenne ja katsokaa peltoja. Ne ovat valmiita sadonkorjuuta varten.+ Jo nyt 36 sadonkorjaaja saa palkkaa ja kokoaa satoa ikuiseen elämään, niin että kylväjä ja korjaaja voivat iloita yhdessä.+ 37 Tässä pitää paikkansa sanonta ’toinen on kylväjä ja toinen sadonkorjaaja’. 38 Minä lähetin teidät korjaamaan sitä, minkä hyväksi te ette ole nähneet vaivaa. Toiset ovat nähneet vaivan, ja nyt te olette hyötyneet heidän vaivannäöstään.”
39 Monet siinä kaupungissa asuvat samarialaiset alkoivat uskoa Jeesukseen sen perusteella, mitä nainen sanoi, kun hän todisti: ”Hän kertoi minulle kaiken, mitä olen tehnyt.”+ 40 Kun samarialaiset tulivat Jeesuksen luo, he pyysivät häntä jäämään heidän luokseen, ja hän viipyi siellä kaksi päivää. 41 Niinpä yhä useammat uskoivat sen perusteella, mitä hän opetti, 42 ja he sanoivat naiselle: ”Emme enää usko vain sen perusteella, mitä sinä sanoit, vaan olemme itse kuulleet tätä miestä ja tiedämme, että hän todella on maailman pelastaja.”+
43 Niiden kahden päivän kuluttua Jeesus lähti sieltä Galileaan. 44 Jeesus itse kuitenkin sanoi,* ettei profeettaa kunnioiteta omalla kotiseudullaan.+ 45 Kun hän saapui Galileaan, galilealaiset ottivat hänet vastaan, koska he olivat nähneet kaiken, mitä hän oli tehnyt juhlassa Jerusalemissa.+ Hekin olivat nimittäin olleet juhlassa.+
46 Sitten hän tuli jälleen Galilean Kaanaan, jossa hän oli muuttanut veden viiniksi.+ Siellä oli eräs kuninkaan palvelija, jonka poika oli sairaana Kapernaumissa. 47 Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan mies meni hänen luokseen ja pyysi häntä tulemaan mukaansa ja parantamaan hänen poikansa, koska tämä oli kuolemaisillaan. 48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Te uskotte vain, jos näette merkkejä ja ihmeitä.”+ 49 Kuninkaan palvelija sanoi hänelle: ”Herra, tule ennen kuin lapseni kuolee.” 50 Jeesus sanoi: ”Lähde matkaan. Poikasi elää.”+ Mies uskoi, mitä Jeesus sanoi hänelle, ja lähti. 51 Hänen ollessaan matkalla hänen orjansa tulivat häntä vastaan ja kertoivat, että hänen poikansa oli elossa.* 52 Hän kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua. He vastasivat: ”Kuume lähti eilen seitsemännellä tunnilla.”+ 53 Silloin isä tiesi, että se oli tapahtunut juuri sillä hetkellä, kun Jeesus oli sanonut hänelle: ”Poikasi elää.”+ Niinpä hän ja koko hänen perheensä uskoivat. 54 Tämä oli toinen ihme,+ jonka Jeesus teki tultuaan Juudeasta Galileaan.