Matteus

21 Kun he tulivat lähelle Jerusalemia ja saapuivat Betfageen Öljymäelle,*+ Jeesus lähetti matkaan kaksi opetuslasta+ 2 ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Löydätte sieltä heti aasin, joka on sidottuna, ja varsan sen kanssa. Päästäkää ne irti ja tuokaa minulle. 3 Jos joku sanoo teille jotain, teidän täytyy sanoa: ’Herra tarvitsee niitä.’ Silloin hän antaa ne heti mukaanne.”

4 Tämä tapahtui, jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeetan välityksellä: 5 ”Sanokaa Siionin tyttärelle: ’Katso! Kuninkaasi tulee luoksesi.+ Hän on lempeä,+ ja hän ratsastaa aasilla – varsalla, juhdan jälkeläisellä.’”+

6 Niinpä opetuslapset lähtivät ja toimivat Jeesuksen ohjeiden mukaan.+ 7 He toivat aasin ja sen varsan ja laittoivat niiden selkään päällysvaatteitaan, ja hän istui niiden päälle.+ 8 Useimmat ihmiset levittivät päällysvaatteitaan tielle,+ kun taas toiset katkoivat puista oksia ja levittivät niitä tielle. 9 Lisäksi ihmisjoukot, jotka kulkivat hänen edellään ja perässään, huusivat lakkaamatta: ”Pelastathan Daavidin Pojan!+ Siunattu on hän, joka tulee Jehovan nimessä!+ Pelastathan hänet, sinä, joka olet ylhäällä korkeuksissa!”*+

10 Kun hän saapui Jerusalemiin, koko kaupunki kohisi ja ihmiset kyselivät: ”Kuka hän on?” 11 Ihmisjoukot vastasivat toistuvasti: ”Hän on se profeetta Jeesus,+ Galilean Nasaretista!”

12 Jeesus meni temppeliin ja heitti ulos kaikki, jotka myivät ja ostivat temppelissä, ja hän kaatoi rahanvaihtajien pöydät ja kyyhkysten myyjien istuimet.+ 13 Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun temppeliäni tullaan kutsumaan rukoushuoneeksi’,+ mutta te teette siitä ryöstäjien luolan.”+ 14 Lisäksi hänen luokseen temppeliin tuli sokeita ja rampoja, ja hän paransi heidät.

15 Kun ylipapit ja kirjanoppineet näkivät hänen ihmeelliset tekonsa ja pojat, jotka huusivat temppelissä: ”Pelastathan Daavidin Pojan!”,+ he vihastuivat+ 16 ja sanoivat hänelle: ”Kuuletko, mitä nämä sanovat?” Jeesus sanoi heille: ”Kuulen. Ettekö ole koskaan lukeneet tätä: ’Lasten ja pienokaisten suusta sinä olet saanut ylistystä’?”+ 17 Hän jätti heidät, meni kaupungista Betaniaan ja oli siellä yötä.+

18 Kun hän oli palaamassa aikaisin aamulla kaupunkiin, hänen tuli nälkä.+ 19 Hän näki tien vieressä viikunapuun ja meni sen luo mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä,+ ja hän sanoi sille: ”Sinusta ei enää ikinä tule hedelmää!”+ Samassa viikunapuu kuivui. 20 Kun opetuslapset näkivät tämän, he hämmästyivät ja sanoivat: ”Kuinka viikunapuu noin äkkiä kuivui?”+ 21 Jeesus vastasi heille: ”Minä vakuutan teille: jos teillä on uskoa ettekä epäile, pystytte paitsi tekemään, mitä minä tein viikunapuulle, myös sanomaan tälle vuorelle: ’Nouse ja heittäydy mereen’, ja se tapahtuu.+ 22 Kaiken, mitä pyydätte rukouksessa, te saatte, jos teillä on uskoa.”+

23 Kun hän oli mennyt temppeliin ja opetti siellä, ylipapit ja kansan vanhimmat tulivat hänen luokseen. He sanoivat: ”Millä valtuuksilla sinä teet näitä? Kuka on antanut sinulle nämä valtuudet?”+ 24 Jeesus vastasi heille: ”Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Jos te kerrotte minulle vastauksen, niin minäkin kerron teille, millä valtuuksilla minä näitä teen. 25 Mistä Johanneksen kaste oli lähtöisin? Taivaasta vai ihmisistä?” He alkoivat järkeillä keskenään: ”Jos sanomme: ’Taivaasta’, hän sanoo meille: ’Miksi sitten ette uskoneet häntä?’+ 26 Jos taas sanomme: ’Ihmisistä’, saamme pelätä kansaa, sillä kaikki pitävät Johannesta profeettana.”+ 27 Niinpä he vastasivat Jeesukselle: ”Emme tiedä.” Hän vuorostaan sanoi heille: ”En minäkään sano teille, millä valtuuksilla minä näitä teen.

28 Mitä ajattelette? Miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni ensimmäisen luo ja sanoi: ’Lapsi, mene tänään töihin viinitarhaan.’ 29 Siihen poika sanoi: ’En halua’, mutta jälkeenpäin hän oli pahoillaan ja meni. 30 Mies meni toisen pojan luo ja sanoi samoin. Tämä vastasi: ’Minä menen, isä’,* mutta ei mennytkään. 31 Kumpi näistä kahdesta toimi isänsä tahdon mukaan?” He sanoivat: ”Ensimmäinen.” Jeesus sanoi heille: ”Minä vakuutan teille, että veronkantajat ja prostituoidut menevät ennen teitä Jumalan valtakuntaan.+ 32 Johannes näet tuli teidän luoksenne ja näytti oikean tien, mutta te ette uskoneet häntä. Veronkantajat ja prostituoidut kuitenkin uskoivat häntä,+ ja vaikka te näitte sen, te ette olleet pahoillanne jälkeenpäin, niin että olisitte uskoneet häntä.

33 Kuulkaa toinen vertaus: Eräs mies, maanomistaja, istutti viinitarhan,+ teki sen ympärille aidan, kaivoi sinne viinikuurnan ja rakensi tornin.+ Sitten hän vuokrasi sen viljelijöille ja matkusti ulkomaille.+ 34 Kun tuli aika korjata hedelmäsato, hän lähetti orjansa viljelijöiden luo hakemaan hänen hedelmänsä. 35 Viljelijät kuitenkin ottivat kiinni hänen orjansa, ja yhden he pieksivät, yhden tappoivat, yhden kivittivät.+ 36 Hän lähetti vielä toisia orjia, useampia kuin ensimmäisellä kerralla, mutta he tekivät näille samoin.+ 37 Viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa, koska hän ajatteli: ’Poikaani he kunnioittavat.’ 38 Nähdessään pojan viljelijät sanoivat keskenään: ’Tämä on perillinen.+ Tulkaa, tapetaan hänet ja otetaan hänen perintönsä!’ 39 Niin he ottivat hänet kiinni, heittivät hänet ulos viinitarhasta ja tappoivat hänet.+ 40 Kun siis viinitarhan omistaja tulee, mitä hän tekee noille viljelijöille?” 41 He sanoivat hänelle: ”Koska he ovat pahoja, hän tuhoaa heidät täysin ja vuokraa viinitarhan toisille viljelijöille, jotka antavat hänelle hedelmät, kun niiden aika tulee.”

42 Jeesus sanoi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatun kirjoituksista: ’Kivestä, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakivi.+ Se on tullut Jehovalta, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme’?+ 43 Tämän vuoksi minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tuottaa sen hedelmiä. 44 Se, joka kaatuu tähän kiveen, ruhjoutuu.+ Jokaisen, jonka päälle kivi kaatuu, se murskaa.”+

45 Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat hänen vertauksensa, he ymmärsivät, että hän puhui heistä.+ 46 He halusivat ottaa hänet kiinni* mutta pelkäsivät ihmisjoukkoja, koska ne pitivät häntä profeettana.+