Luukas

2 Siihen aikaan keisari Augustus antoi säädöksen, että kaikki maan asukkaat piti luetteloida. 2 (Tämä ensimmäinen luettelointi+ tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana.) 3 Niinpä kaikki menivät luetteloitaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa. 4 Tietysti myös Joosef+ lähti Galileasta Nasaretin kaupungista ylös Juudeaan Daavidin kaupunkiin, jota kutsutaan Betlehemiksi,+ koska hän oli Daavidin sukua. 5 Hän meni luetteloitavaksi Marian kanssa, josta oli tullut hänen vaimonsa*+ ja joka pian synnyttäisi.+ 6 Heidän ollessaan siellä tuli hänen synnytyksensä aika. 7 Niin hän synnytti pojan, esikoisensa.+ Hän kapaloi hänet ja pani hänet seimeen,+ koska majapaikassa ei ollut heille tilaa.

8 Samalla seudulla oli myös paimenia, jotka oleskelivat taivasalla ja vartioivat yöllä laumojaan. 9 Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Jehovan enkeli, ja Jehovan kirkkaus loisti heidän ympärillään. He joutuivat suuren pelon valtaan, 10 mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö, sillä minä julistan teille hyvää uutista, joka tuo suurta iloa kaikille ihmisille. 11 Tänään teille on syntynyt Daavidin kaupungissa+ pelastaja,+ joka on Kristus, Herra.+ 12 Tämä on teille merkkinä: te löydätte vastasyntyneen, joka on kääritty kapaloihin ja joka makaa seimessä.” 13 Yhtäkkiä enkelin kanssa oli joukko taivaalliseen armeijaan*+ kuuluvia, jotka ylistivät Jumalaa ja sanoivat: 14 ”Kunnia korkeuksissa Jumalalle, ja maan päällä rauha+ niiden ihmisten keskuudessa, jotka hän hyväksyy.”

15 Kun sitten enkelit olivat lähteneet paimenten luota taivaaseen, nämä sanoivat toisilleen: ”Mennään heti Betlehemiin katsomaan sitä, mitä on tapahtunut ja mistä Jehova on meille ilmoittanut.” 16 He menivät nopeasti ja löysivät Marian, Joosefin ja vastasyntyneen, joka makasi seimessä. 17 Nähdessään tämän he kertoivat, mitä heille oli sanottu tästä lapsesta. 18 Kaikki, jotka kuulivat, mitä paimenet kertoivat, olivat ihmeissään, 19 mutta Maria painoi kaikki nämä sanat mieleensä ja mietiskeli niitä tarkoin.*+ 20 Sitten paimenet menivät takaisin kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaiken sen johdosta, mitä he olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli kerrottu.

21 Kahdeksantena päivänä, kun oli aika ympärileikata lapsi,+ hänelle annettiin nimi Jeesus, jonka enkeli oli antanut ennen kuin Maria oli tullut raskaaksi.+

22 Kun heidän oli aika puhdistautua Mooseksen lain mukaan,+ he veivät hänet ylös Jerusalemiin esittääkseen hänet Jehovalle, 23 niin kuin Jehovan lakiin on kirjoitettu: ”Jokainen esikoispoika* täytyy pyhittää Jehovalle.”+ 24 He uhrasivat uhrin sen mukaan kuin on sanottu Jehovan laissa: ”Kaksi turturikyyhkyä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.”+

25 Jerusalemissa oli Simeon-niminen mies, joka oli oikeamielinen ja jumalaapelkäävä. Hän odotti aikaa, jolloin Israel saisi lohdutusta,+ ja pyhää henkeä oli hänen päällään. 26 Lisäksi pyhä henki oli yliluonnollisesti paljastanut hänelle, ettei hän kuolisi ennen kuin olisi nähnyt Jehovan Kristuksen.+ 27 Hengen ohjauksessa hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat sinne pienen lapsensa noudattaakseen lain vaatimusta,+ 28 hän otti lapsen syliinsä ja ylisti Jumalaa. Hän sanoi: 29 ”Suvereeni Herra, nyt sinä annat orjasi lähteä rauhassa,+ niin kuin olet sanonut, 30 sillä silmäni ovat nähneet hänet, jonka kautta sinä tuot pelastuksen,*+ 31 hänet, jonka olet antanut, jotta kaikki kansat voivat nähdä hänet,+ 32 valon,+ joka poistaa verhon kansoilta,+ ja kansasi Israelin kirkkauden.” 33 Lapsen isä ja äiti ihmettelivät sitä, mitä hänestä puhuttiin. 34 Simeon myös siunasi heidät ja sanoi lapsen äidille Marialle: ”Tämän lapsen takia monet kaatuvat+ ja monet nousevat ylös Israelissa,+ ja hän on merkki, jota halveksitaan+ 35 (sinut itsesi taas lävistää pitkä miekka+), niin että monen sydämen ajatukset paljastuisivat.”

36 Siellä oli myös iäkäs naisprofeetta Anna, joka oli Fanuelin tytär ja kuului Asserin heimoon. Hän oli elänyt aviomiehensä kanssa seitsemän vuotta naimisiinmenonsa jälkeen,* 37 mutta nyt hän oli leski, 84-vuotias. Hän ei ollut koskaan poissa temppelistä vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen hartaasti. 38 Juuri sillä hetkellä hän tuli heidän lähelleen ja alkoi kiittää Jumalaa ja puhua lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin vapautusta.+

39 Kun he sitten olivat tehneet kaiken Jehovan lain mukaan,+ he menivät takaisin Galileaan omaan kaupunkiinsa Nasaretiin.+ 40 Lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja hän oli jatkuvasti Jumalan suosiossa.+

41 Hänen vanhemmillaan oli tapana mennä joka vuosi Jerusalemiin pesah-juhlaan.+ 42 Kun hän oli 12-vuotias, he menivät ylös niin kuin aina juhlan aikaan.+ 43 Kun juhla oli ohi ja he lähtivät paluumatkalle, Jeesus-poika jäi Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa huomanneet sitä. 44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan ennen kuin alkoivat etsiä häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. 45 Mutta kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin ja etsivät häntä kaikkialta. 46 Kolmen päivän kuluttua he vihdoin löysivät hänet temppelistä, jossa hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. 47 Kaikki, jotka kuuntelivat häntä, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.+ 48 Kun hänen vanhempansa näkivät hänet, he olivat hyvin hämmästyneitä, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: ”Lapsi, miksi sinä teit meille näin? Isäsi ja minä olemme hätääntyneinä etsineet sinua.” 49 Mutta hän sanoi heille: ”Miksi te etsitte minua? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla Isäni talossa?”+ 50 He eivät kuitenkaan ymmärtäneet, mitä hän tarkoitti.

51 Sitten hän meni alas heidän kanssaan ja palasi Nasaretiin, ja hän pysyi heille alamaisena.+ Hänen äitinsä taas säilytti huolellisesti kaikkia näitä sanoja sydämessään.+ 52 Jeesus kasvoi, tuli yhä viisaammaksi ja miellytti aina vain enemmän Jumalaa ja ihmisiä.