Luukas
19 Sitten Jeesus tuli Jerikoon ja kulki sen läpi. 2 Siellä oli Sakkeus-niminen mies. Hän oli veronkantajien päämies, ja hän oli rikas. 3 Hän yritti nähdä, kuka tämä Jeesus oli, mutta ei voinut, koska hän oli lyhyt ja väkeä oli paljon. 4 Niinpä hän juoksi edeltä ja kiipesi sykomoripuuhun* nähdäkseen Jeesuksen, sillä tämä oli tulossa sitä tietä. 5 Kun Jeesus tuli sille paikalle, hän katsoi ylös ja sanoi hänelle: ”Sakkeus, tule kiireesti alas, sillä tänään vierailen sinun talossasi.” 6 Silloin Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti hänet iloiten vieraakseen. 7 Sen nähdessään kaikki mutisivat: ”Hän meni vierailulle syntisen miehen taloon.”+ 8 Mutta Sakkeus nousi seisomaan ja sanoi Herralle: ”Puolet omaisuudestani, Herra, minä annan köyhille, ja jos olen joltakulta kiristänyt jotain, minä palautan sen nelinkertaisesti.”+ 9 Tähän Jeesus sanoi hänelle: ”Tänään on pelastus tullut tämän perheen osaksi, koska sinäkin olet Abrahamin poika. 10 Ihmisen Poika tuli tosiaan etsimään ja pelastamaan sitä, mikä oli kadonnut.”+
11 Hän kertoi tätä kuuntelemassa oleville vielä vertauksen, koska hän oli lähellä Jerusalemia ja he ajattelivat, että Jumalan valtakunta ilmaantuisi siinä samassa.+ 12 Hän sanoi: ”Eräs ylhäistä syntyperää oleva mies matkusti kaukaiseen maahan+ saadakseen kuninkuuden, minkä jälkeen hän palaisi takaisin. 13 Hän kutsui kymmenen orjaansa, antoi heille kymmenen minaa ja sanoi heille: ’Harjoittakaa näillä liiketoimintaa, kunnes tulen.’+ 14 Hänen maanmiehensä kuitenkin vihasivat häntä ja lähettivät hänen peräänsä lähetystön sanomaan: ’Emme halua tätä miestä kuninkaaksemme.’
15 Kun hän lopulta tuli takaisin saatuaan kuninkuuden, hän kutsui luokseen orjat, joille oli antanut rahat, jotta hän saisi selville, mitä he olivat liiketoiminnallaan ansainneet.+ 16 Silloin tuli ensimmäinen ja sanoi: ’Herra, minasi tuotti kymmenen minaa.’+ 17 Kuningas sanoi hänelle: ’Hyvin tehty, hyvä orja! Koska olet osoittautunut uskolliseksi hyvin vähäisessä asiassa, saat hallintaasi kymmenen kaupunkia.’+ 18 Sitten tuli toinen ja sanoi: ’Herra, minasi tuotti viisi minaa.’+ 19 Kuningas sanoi tällekin: ’Johda sinä viittä kaupunkia.’ 20 Mutta vielä tuli yksi ja sanoi: ’Herra, tässä on minasi, jonka piilotin kankaaseen. 21 Minä näet pelkäsin sinua, koska olet ankara mies. Sinä otat, mitä et ole pannut talteen, ja leikkaat, mitä et ole kylvänyt.’+ 22 Kuningas sanoi hänelle: ’Omien sanojesi perusteella minä tuomitsen sinut, paha orja. Sinähän tiesit, että minä olen ankara mies, joka otan, mitä en ole pannut talteen, ja leikkaan, mitä en ole kylvänyt.+ 23 Miksi et sitten pannut rahojani pankkiin? Silloin olisin tultuani perinyt ne korkoineen.’
24 Sen jälkeen kuningas sanoi lähellä seisoville: ’Ottakaa mina häneltä pois ja antakaa se sille, jolla on kymmenen minaa.’+ 25 Mutta he sanoivat hänelle: ’Herra, hänellä on jo kymmenen minaa!’ 26 Hän sanoi: ’Minä sanon teille: jokaiselle, jolla on, annetaan lisää, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, mitä hänellä on.+ 27 Tuokaa lisäksi tänne viholliseni, jotka eivät halunneet minua kuninkaakseen, ja teloittakaa heidät minun edessäni.’”
28 Tämän sanottuaan Jeesus jatkoi matkaa ylös Jerusalemiin. 29 Kun hän tuli lähelle Betfagea ja Betaniaa vuorelle, jota kutsutaan Öljymäeksi,*+ hän lähetti matkaan kaksi opetuslastaan+ 30 ja sanoi: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Kun tulette sinne, löydätte varsan, joka on sidottuna ja jonka selässä kukaan ei ole milloinkaan istunut. Päästäkää se irti ja tuokaa tänne. 31 Mutta jos joku kysyy teiltä: ’Miksi päästätte sen irti?’, teidän täytyy sanoa: ’Herra tarvitsee sitä.’” 32 Silloin ne kaksi lähtivät ja löysivät sen, niin kuin hän oli heille sanonut.+ 33 Mutta kun he olivat irrottamassa varsaa, sen omistajat sanoivat heille: ”Miksi te päästätte varsan irti?” 34 He sanoivat: ”Herra tarvitsee sitä.” 35 He taluttivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät päällysvaatteitaan sen päälle, ja Jeesus istui sen selkään.+
36 Hänen mennessään eteenpäin ihmiset levittivät päällysvaatteitaan tielle.+ 37 Heti kun hän tuli lähelle tietä, joka johtaa alas Öljymäeltä,* koko opetuslasten joukko alkoi iloita ja ylistää Jumalaa suureen ääneen kaikkien niiden ihmeiden vuoksi, joita he olivat nähneet. 38 He huusivat: ”Siunattu on hän, joka tulee Kuninkaana Jehovan nimessä! Rauha taivaassa ja kunnia ylhäällä korkeuksissa!”*+ 39 Jotkut ihmisjoukossa olevat fariseukset sanoivat kuitenkin hänelle: ”Opettaja, nuhtele opetuslapsiasi.”+ 40 Mutta hän vastasi: ”Minä sanon teille: jos nämä olisivat hiljaa, niin kivet huutaisivat.”
41 Kun hän tuli lähelle Jerusalemia, hän katsoi kaupunkia ja itki sitä.+ 42 Hän sanoi: ”Jospa sinä, juuri sinä, olisit tänään havainnut, mikä johtaa rauhaan!+ Mutta nyt se on kätketty sinun silmiltäsi.+ 43 Tulee nimittäin aika, jolloin sinun vihollisesi rakentavat ympärillesi varustuksen teroitetuista paaluista, piirittävät sinut ja saartavat sinut* joka puolelta.+ 44 He iskevät sinut ja sisäpuolellasi olevat lapsesi maahan+ eivätkä jätä sinuun kiveä kiven päälle,+ koska et havainnut sitä aikaa, jona sinua tarkastettiin.”
45 Sitten hän meni temppeliin ja alkoi heittää ulos niitä, jotka olivat myymässä.+ 46 Hän sanoi heille: ”On kirjoitettu: ’Minun temppelini tulee olemaan rukoushuone’,+ mutta te olette tehneet siitä ryöstäjien luolan.”+
47 Hän opetti edelleen joka päivä temppelissä. Ylipapit, kirjanoppineet ja kansan huomattavimmat miehet etsivät kuitenkin keinoa tappaa hänet,+ 48 mutta he eivät keksineet, miten tekisivät sen, sillä koko kansa oli jatkuvasti hänen ympärillään voidakseen kuulla häntä.+