Yaljelik cholubʼal
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U W X Y Z
A
Acaya.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jani jun parte bʼa Roma sok ti wa xkan bʼa sur bʼa Grecia. Ja skapitali jaʼa Corinto (Hch 18:12).
Alfa sok Omega.
Jaʼa sbʼiʼil ja bʼajtan sok ja último letra ja bʼa alpabeto bʼa griego. Junxta lajan wa xtax oxe ekʼele ja bʼa Apocalipsis jastal stituloʼil ja Dyosi. Ja bʼa ekʼeleʼik wa xyala «ja Alfa sok ja Omega» junxtani wa stojolan sok «ja maʼ bʼajtani sok ja último» ma «ja skʼeʼulabʼili sok ja xchʼakulabʼili» (Ap 1:8; 21:6; 22:13).
Altar.
Jun tikʼe jogon ma juegon, kʼulubʼal sok luʼum, ton, latse ton ma teʼ potsubʼal sok takʼin, bʼa tini wa xkʼapxi majtanalik ma incienso bʼa ti chʼikan soka yajel toyjelali. Ja bʼajtan skuartoʼil ja tabernáculo sok ja templo ay jun yal chʼin «altar bʼa oro» bʼa skʼapjel incienso. Kʼulubʼal sok teʼ potsubʼal sok oro. Jaxa bʼa patio ay jun «altar bʼa kobre» mas niwan bʼa skʼapjel majtanalik tsikubʼal. Ja altariki cha jelni aji makunuk ja bʼa stoyjel dyosik mi meranuk (Éx 39:38, 39; 1Re 6:20; Mt 5:23, 24; Lu 1:11; Hch 17:23).
Amén.
Wa stojolan ‹aʼekʼ jachuk› ma ‹seguroniʼa›. Ti jakel bʼa mero yaljel hebreo amán, bʼa wa stojolan ‹toj› ma ‹wa xbʼobʼ jipxuk kʼujolal›. Wani x-alxi bʼa sjejel akuerdo aytiksok jun skʼapjelal, jun orasyon ma jun jasunuk wa x-alxi. Ja bʼa Apocalipsis, wa x-axi makunuk jastal stituloʼil ja Jesús (Dt 27:26; 1Cr 16:36; Ro 1:25; Ap 3:14).
Anjel.
Ja bʼa hebreo malákh, jaxa bʼa griego ágguelos. Ja xchabʼil yaljel it wa stojolan ‹akʼa rason›, pe wa sutxi jastal «anjel» yajni jaʼ wa xkʼan yal sbʼaja sjekabʼanumik ma yakʼa rasonik ja Dyosi (Gé 16:7; 32:3; Snt 2:25; Ap 22:8). Ja anjeliki kʼotele ikʼ ason bʼa jel ja yipe sok kʼulajiye yuja Dyos bʼajtanto lek yuja kristyano. Ja Biblia cha wa xya sbʼiʼiluk «jitsan mil», «yuntikil Dyos» sok «kʼanalik bʼa saʼan sakbʼel» (Dt 33:2; Job 1:6; 38:7; Jud 14). Mi kʼulajiye bʼa oj pojxuke, pes yujni stuchʼil kʼulajiye. Ayni mas ja cien miyonik anjeliki (Da 7:10). Ja Biblia wa sjeʼa ke kada jujune ay sbʼiʼile sok tuktukil smodoʼe; pe yuja chʼin wa xyaʼa sbʼajeʼi, mini skʼanawe oj toyjuke, sok tʼusan mi yibʼanaluke mini skʼana oj yal-e ja sbʼiʼileʼi (Gé 32:29; Lu 1:26; Ap 22:8, 9). Tuktukil ja xcholeʼi sok tuktukil ja yaʼteleʼi, jastal aʼtel bʼa stiʼ strono ja Jyoba, yajel ekʼ ja srasoniki, skoltajel ja yaʼtijumik bʼa luʼumi, yajel ja skastigo ja Dyosi sok koltanel ja bʼa xcholjel ja lekil rasoniki (2Re 19:35; Sl 34:7; Mt 4:11; Lu 1:30, 31; Ap 5:11; 14:6). Ja bʼa tyempo jakumi oj tiroʼanuke lajan soka Jesús ja bʼa Armagedoni (Ap 19:14, 15).
Ansyano; ayxa skʼujol.
Kʼotelni jun winik bʼa ayxa sjabʼil. Ja bʼa Biblia, jani wa xkʼan yal yibʼanal ja maʼ ayiʼoj jun cholal bʼa jun komon ma bʼa jun chonabʼ. Ja bʼa libro bʼa Apocalipsis cha jani wa xkʼot sbʼaj ja matik ikʼ ason aye bʼa satkʼinali. Ja yaljel bʼa griego presbýteros wa sutxi jastal «ansyano» yajni jaʼ wan stajel tiʼal ja matik ay xchole bʼa stojel ja kongregasyoni (Éx 4:29; Pr 31:23; 1Ti 5:17; Ap 4:4).
Anticristo.
Ja bʼa griego, ja yaljel it wa stojolan chabʼ jasunuk: ja maʼ kontra ay soka Kristo, ma jun Kristo mi meranuk b’a wa xyala yeʼn ja Kristo. Wani xbʼobʼ alxuk kʼotele anticristo yibʼanal ja kristyano, partidoʼik ma organisacionik sok kʼoleʼik bʼa kontra aye soka Kristo sok ja snebʼumaniki, ma lom wa xyalawe jakele bʼa sparte ja Kristo ma yeʼn kʼotele ja Mesías (1Jn 2:22).
Apostasía.
Ja yaljel bʼa griego apostasía ti jakel bʼa jun yaljel wa stojolan ‹spiljel sbʼaj bʼa›. Ja yaljel it ti chʼikan ja ‹yajelkan›, ‹sjipjelkan› ma ‹ochel kontra›. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, wa x-axi makunuk bʼa stajel tiʼal ja matik wa sjipawekan ja relijyon smeranili (Pr 11:9; Hch 21:21; 2Te 2:3, nota).
Arameo.
Jun kʼumal jel oj slaj ja hebreo sok junxta alpabeto wa xya makunuk. Ja bʼajtanto kechan yeʼnle ja arameoʼik jach wa xkʼumaniye, pe tsaʼan jaxani pax mero kʼumal bʼa negosyoʼanel sok ja jastal wa skʼuman sbʼaje ja niwan chonabʼ Asiria sok Babilonia. Cha jani mero skʼumale ja niwan chonabʼ Persia (Esd 4:7). Jujuntik parte ja bʼa slibro ja Esdras, ja Jeremías sok ja Daniel tsʼijbʼaxi bʼa arameo. Jujuntik yaljelik ja bʼa arameo wani x-axi makunuk ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego (Esd 4:8-6:18; 7:12-26; Jer 10:11; Da 2:4b-7:28; Mr 14:36; Hch 9:36).
Arcángel.
Wa stojolan ‹olomal b’a anjelik›. Ja bʼajtanik letraʼik arc- wa stojolan ‹olomal› ma ‹mero bʼajtan›. Tanto ja jas wa stojolan soka jastal kechanta wa xya makunuk bʼa june ita ja Biblia ja yaljel arcangeli wani xchiktes kechan ay jun arcángel. Ja Biblia wa xyala ke ja arcangeli sbʼiʼil Miguel (Da 12:1; Jud 9; Ap 12:7).
Areópago.
Jun chaʼanil wits bʼa Atenas, bʼa ti wa xkan bʼa noroeste bʼa Acrópolis. Cha jach wa sbʼiʼilan ja tsome juesik wa stsomo sbʼaje ja tiwi. Bʼa jun ekʼele, jujuntik matik jel bibo ja bʼa estoicoʼik sok ja bʼa epicúreoʼik yiʼaje och ja Pablo ja bʼa Areópago bʼa oj xchol ja jastik wa skʼuʼani (Hch 17:19).
Arka bʼa trato.
Jun kopre kʼulubʼalsok teʼ bʼa acacia sok potsubʼal sok oro. Ja it ti wa xnolxi bʼa lugar Jel Sak ja bʼa tabernáculo, sok mas tsaʼan, bʼa lugar Jel Sak ja bʼa templo ya kʼeʼuk ja Salomón. Puro oro ja smajkili sok ayiʼoj chabʼ querubín bʼa stiʼ sat aye. Ja jas mero yiʼoji jani ja chabʼ lechan ton bʼa Lajune Mandari (Dt 31:26; 1Re 6:19; Heb 9:4).
Armagedón.
Ti jakel bʼa yaljel hebreo Har Meghiddóhn, bʼa wa stojolan ‹wits bʼa Meguidó›. Ja Armagedón tini chʼikan soka «guerra oj ajyuk ja bʼa niwan skʼakʼu ja Dyosi, ja Maʼ kechan jel ja yipi», bʼa ti oj stsom sbʼaje ja «reyik bʼa yibʼanal ja luʼumi» bʼa oj tiroʼanuke soka Jyoba (Ap 16:14, 16; 19:11-21). Kʼela ja bʼa NIWAN WOKOL.
Asélgueia.
Kʼela ja bʼa KISTAL MODOʼAL JEL KʼIXWELA SBʼAJ.
Asia.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jachni wa sbʼiʼilan ja parteʼik bʼa Roma sok ti chʼikan ja parteʼik bʼa oeste bʼa jani kʼotel ja wego ja Turquía sok jujuntik stiʼtik islaʼik jastal ja Samos sok Patmos. Ja skapitali jaʼa Éfeso (Hch 20:16; Ap 1:4).
Asyado; sak.
Ja bʼa Biblia, ja yaljel bʼa hebreo sok griego sutubʼal jastal «asyado» sok «sak» mi kechan wa xkʼan yal sbʼaja ajyel asyado ja skuerpo june, cha wani xkʼan yal bʼa mok ajyuk jpaltatik, jmanchatik ma jun jasunuk bʼa yajel kuxbʼuk ma sjomjel ja jastal kiʼojtik ja jsakʼaniltiki ma ja jastal wala taxtik soka Dyosi. Ja bʼa Ley bʼa Moisés, ja yaljelik it jani wa xkʼan yal ja yajni wa x-aji sakbʼuk jun kristyano ma jun jasunuk (Le 10:10; Sl 51:7; Mt 8:2, nota; 1Co 6:11).
Aʼtel sok pukuj.
Jani ja skʼuʼajel ke ay jas wa xkan sakʼan ja yajni wa xcham jun kristyano sok wa skʼuman ja matik sakʼani, pe mastoni ja wa smajawe jun espiritista bʼa wa xbʼobʼ loʼilanuke. Ja yaljel bʼa griego «aʼtel sok pukuj» jaʼa farmakía, ja jas mero wa stojolani jaʼa ‹yajel makunuk drogaʼik›. Ja yaljel it kʼot ajyuk chʼikan soka aʼtel sok pukuj yujni ja bʼa tyempo najate wa xyawe makunuk drogaʼik ja yajni wa skʼanawe ja yip ja pukujiki bʼa oj aʼtijukesok (Gál 5:20; Ap 21:8).
Azufre.
Kʼanal ton ma ta’an bʼa jel wego stsiki sok jel yak ja yikʼili. Ja it wa x-axi makunuk ja bʼa Biblia jastal senya bʼa chʼakelal.
B
Baal.
Jani ja sdyos ja cananeoʼik. Wa xyilawe jastal yajwalil ja satkʼinali sok sdyosil ja wa xyaʼa jaʼi sok bʼa oj pojxuk ja xchanteʼe sok bʼa oj bʼaʼalanuk ja yalaje. Cha wani x-aji makunuk ja bʼiʼilal it sbʼaja dyosik mas skoʼelal ja bʼa lugariki. Ja yaljel bʼa hebreo wa stojolan ‹swinkil› ma ‹ajwalal› (1Re 18:21; Ro 11:4).
Bʼajtanik sat.
Jani ja bʼajtanik sat ja sbʼaʼal ja alaji; ja bʼajtan sat bʼa chikan jasunuk. Ja Jyoba yayi mandar ja chonabʼ Israel bʼa ayaweyi ja bʼajtanik jasunuk, sea bʼa winike, bʼa chanteʼik ma ja sat ja sbʼaʼal ja luʼumi. Jastal chonabʼ, ja israʼelenyoʼiki wani xyaweyi ja Dyos ja bʼajtanik jasunuk ja bʼa Kʼin sbʼaja Panik Mey Yiʼoj Levadura sok ja bʼa Pentecostés. Ja yaljel bʼajtanik sat cha jachni wa x-alji sbʼaja Kristo sok sbʼaja snebʼumanik ti oj wajuke bʼa satkʼinali (1Co 15:23; Nú 15:21; Pr 3:9, nota; Ap 14:4).
Bʼajtan uninal.
Wani x-aji makunuk bʼa yaljel ja bʼajtan skerem jun winik. Ja bʼa tyempo najate, ja bʼajtan uninali ayni yiʼoj jun chaʼan cholal ja bʼa pamilya. Yajni wa xcham ja tatali, ja bʼajtan uninali yeʼnxa wa x-ochkan olomal ja bʼa pamilya. Ja Jesusi, mini kechanuk kʼotel ja bʼajtan yunin ja Jyoba, cha yeʼnani kʼotel «ja bʼajtan uninal bʼa yibʼanal ja kʼulbʼeniki» sok «ja Maʼ kʼe bʼajtan ja bʼa chamwiniki» (Gé 25:33; Éx 11:5; Col 1:15; Ap 1:5).
Bara bʼa tsʼipan sniʼ.
Jun najtil bara bʼa takʼin ja sniʼi sok jayxta. Ja aʼtijumik bʼa alaji wa xyawe makunuk bʼa oj yawe bʼejyuk ja chanteʼiki. Ja jastik wa xyalawe ja matik bibo wa x-aji slaj jastal chukwanel, pes wa snikawe ja tuk bʼa snochjel jun rason. Ja yaljel «wana xchukjela bʼaj sok jun bara bʼa tsʼipan ja sniʼi» wa sjeʼa ja jastal yeʼn ita wa syajbʼes sbʼaj jun toro bʼa mi xyaʼa sbʼaj sok wa xwetwani ja yajni wan chʼubʼjeli (Hch 26:14; Jue 3:31).
Bara.
Jun bordon ma jun bara yiʼoj jun mandaranum jastal jun senya sbʼaja cholal yiʼoji (Gé 49:10; Heb 1:8).
Beelzebub.
Jani ja sbʼiʼil akʼubʼalyi ja Satanás, ja yajwale ma ja smandaranume ja pukujiki. Bʼobʼta kechan nikubʼal ja bʼiʼilal Baal-Zebub, ja Baal wa xyaweyi stoyjel ja filisteoʼik ja bʼa Ecrón (2Re 1:3; Mt 12:24, nota).
Bʼej.
Ja bʼa Biblia, kechanta wa x-axi makunuk jun senya bʼa wa staʼa tiʼal jun jasunuk wa xkʼulaxi ma jun modoʼal bʼa lek wa xyila ja Jyoba ma mi lek wa xyila. Sbʼaja snebʼumanik ja Jesukristo alji ke tini aye ja bʼa ‹Bʼeji›, yujni jach yiʼaje ja sakʼanile jastalni ja skʼuʼajel ajyiyujile bʼa Jesukristo sok snochowe ja smodo (Hch 19:9).
Brasada.
Jun tikʼe sbʼisulabʼil wa x-aji makunuk bʼa sbʼisjel ja xchaʼanil ja jaʼi. Ja snajtili ayiʼoj 1 metro sok 80 centímetro (Hch 27:28).
Brujo.
June maʼ wa xya makunuk ja ipal wa x-ajiyi yuja pukujik jel malo (Hch 13:6).
C
Caldeoʼik.
Kristyanoʼik bʼa nalanajel ay ja slujmale yuja chabʼ yok jaʼ sbʼiʼil Tigris sok Éufrates. Ja bʼajtanto, ja chonabʼ mas tʼilan ja bʼa caldeoʼiki jani ja Ur, ja chonabʼ bʼa pojki ja Abrahán (Hch 7:4).
Cena ja Kajwaltik.
Jun meran waʼelal bʼa och akwal bʼa ay pan mey yiʼoj levadura sok vino jastal senya ja skuerpo sok ja xchikʼel ja Kristo; jani yajel juljkʼujoltik ja xchamelal ja Jesús. Ja Biblia wani skʼana ke ja snochumanik ja Kristo ajul skʼujole ja ekʼele it; ja yuj cha wani sbʼiʼilan ja Conmemoración (1Co 11:20, 23-26).
Cepo.
Jun jasunuk bʼa kʼulwanel kastigar bʼa mi xya nijkuk ja kristyano. Bʼa jujuntik ekʼele, kechan mi xya nijkuk ja okali. Jaxa bʼa tuk ekʼele, wa xya ajyuk ja kuerpoʼal bʼa jun modo mi xbʼobʼ snik sbʼaj, bʼobʼta latsʼubʼal ja okali, ja kʼabʼali sok ja nukʼali (Jer 20:2; Hch 16:24, nota).
César.
Jun apeyido romano bʼa pax jun título sbʼaja mandaranumik bʼa Roma. Ja Biblia wa staʼa tiʼal sok sbʼiʼile: tey ja Augusto, ja Tiberio sok ja Claudio. Ama ja bʼa Biblia mi xtax ja sbʼiʼil ja Nerón, pe cha jachni ja stituloʼil ja yeʼni. Ja yaljel César cha wa x-axi makunuk ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego bʼa jani wa xkʼot sbʼaje ja matik ay xchol ja bʼa lugari ma ja bʼa Estado (Mr 12:17; Hch 25:12).
Chaʼanil kʼeʼen.
Ti jakel bʼa yaljel griego ábyssos, bʼa wa stojolan ‹jel chaʼan› ma ‹mey stikʼanil›. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, wa xkʼan yal jun lugar ma ja jastal wa xtax june maʼ lutan ay. Ama cha wani xkʼan yal sbʼaja kʼeʼeni, pe cha wani xbʼobʼ stojoluk tuk jastik (Lu 8:31; Ro 10:7; Ap 20:3).
Chamelik wa spuku sbʼaj.
Chikan jas tikʼe chamel bʼa wa x-ekʼ sbʼaj ja kristyano sok wegoxta wa spuku sbʼaj sok wa xbʼobʼ milwanuk (Lu 21:11).
Chʼile.
Jun sbʼisulabʼil bʼa jachtik snajtil ja yajni lichʼan ay ja jkʼabʼtiki. Ta jaʼ kiʼajtik ja snajtil jun chʼile ja bʼa xujkubʼal bʼa ayiʼoj 44 centímetro sok 5 milímetro, jun chʼile ayni yiʼoj 22 centímetro sok 2 milímetro (Éx 28:16; 1Sa 17:4).
Coro.
Jani ja smedidaʼil ja jastik b’a ja’i sok b’a jastik junuk takinxa. Ayi’oj 220 litro bʼa jani wa xyiʼaje sbʼisulabʼil ja bato (1Re 5:11; Lu 16:7, nota).
D
Decápolis.
Tsome chonabʼik bʼa griegoʼik, ja bʼajtanto ay lajune (ja bʼa griego déka, wa stojolan ‹lajune›, jaxa pólis, wa stojolan ‹chonabʼ›). Cha jachni wa sbʼiʼilan ja slujmalil tey bʼa este bʼa mar bʼa Galilea sok ja bʼa yok jaʼ Jordán, bʼa tini ay tʼusan mi spetsaniluk ja chonabʼik jaw. Jani mero slugaril ja negosyoʼaneli sok ja skultura ja griegoʼiki. Ja Jesús ekʼni ja bʼa parteʼik it, pe mini bʼa ochelkan juʼun ta ay bʼa yulatay june ja chonabʼik it (Mt 4:25; Mr 5:20).
Denario.
Diesmo.
Jani lajune parte wa x-axi ma wa xtupxi jastal kontribusyon, pe mastoni sbʼaja yaʼteltajel ja Dyosi (Mal 3:10; Dt 26:12; Mt 23:23; Heb 7:5). Jastalni wa xyala ja Ley ajiyi ja Moisés, ja levitaʼiki wa x-ajiyile kada jabʼil ja lajune parte ja sbʼaʼal wa xyaʼa ja luʼumi sok ja bʼa janekʼ pojxi ja chanteʼiki bʼa oj smakʼlay sbʼaje. Jaxa levitaʼiki wa xyaweyi ja lajune parte ja sacerdoteʼik ti jakele bʼa spamilya ja Aarón bʼa oj smakʼlay sbʼaje. Chomajkil, ay tuk tikʼe diesmo. Mixani jun mandaruk sbʼaja snochumanik ja Kristo yajel ja diesmo.
Dracma.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, wa xkʼan yal jun sat takʼin plata bʼa Grecia, ja bʼa tyempo jaw yalal 3 gramo sok 400 miligramo (Mt 17:24).
Dyablo.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jani ja bʼiʼilal b’a wa xchiktes jastal ja Satanás. Wa stojolan ‹abʼaltanum›. Ja Satanás wa x-aji sbʼiʼiluk Dyablo yujni yeʼn mero ja maʼ wa xyabʼaltay ja Jyoba. Ja yeʼn yalunej jastik mi meranuk sbʼaja Dyosi, sbʼaja jastik lek yaluneji sok sbʼaja sbʼiʼil jel saki (Mt 4:1; Jn 8:44; Ap 12:9).
E
Epicúreoʼik.
Jani snochumanik ja griego Epicuro maʼ jel bibo (341 man 270 bʼajtanto b’a styempo Jesús). Ja jas mero wa sjeʼa jani ke ja mas tʼilan bʼa sakʼanil jun kristyano jani yajel ekʼuk ja gusto’ili (Hch 17:18).
Espíritu santo.
Jani ja yip ja Dyos mi x-ilxi bʼa wa xya makunuk bʼa yajel kʼotuk ja jas wa skʼana. Jelni sak ma santo yujni ti wa xjak bʼa Jyoba, ja maʼ jel saki sok jel toj juntiro, sok yujni jaʼ wa xya makunuk bʼa skʼulajel ja jas saki (Lu 1:35; Hch 1:8; Ef 1:13, 14, nota).
Estoicoʼik.
Jun yeskuela ja griegoʼik bʼa matik jel bibo. Ja yeʼnleʼi wa skʼuʼane kechanta wa xbʼobʼ ajyuk gusto jun kristyano ta wa spensaraʼan lek bʼa yabʼjel stojol sok yijel ja sakʼanil jastalni kujlajel ja kʼulbʼenik ja bʼa sutsatkʼinali. Sok cha wa skʼuʼane ke ja maʼ meran bibo mi xcham skʼujol ma mi xyila stʼilanil ja syajali sok ja yajel ekʼ ja gustoʼili (Hch 17:18).
Etíope.
Swinkil Etiopía, ja poko chonabʼ ti wa xkan bʼa sur bʼa Egipto. Tini ay mas bʼa lado sur ja bʼa Egipto bʼa jtyempotiki sok snalan bʼa norte ja bʼa Sudán bʼa jtyempotiki (Hch 8:27).
Éufrates.
Jaʼa yok jaʼ mas jel najati sok mas tʼilan ja bʼa sureste bʼa Asia sok jaʼ june ja yok jaʼ mas jel tʼilan ja bʼa chabʼ yok jaʼ yiʼoj ja Mesopotamia. Ti wa xtax tiʼal bʼajtan ekʼele bʼa Génesis 2:14; jani june ja bʼa chane yok jaʼ yiʼoj ja Edeni. Kʼajyel wa xyalawe yabʼ «ja Yok Jaʼi» (Gé 31:21). Jani ja stsʼajkanil ja bʼa luʼum ajiyi ja Israel ja bʼa norte (Gé 15:18; Ap 9:14; 16:12).
Eunuco.
Ja jas mero wa stojolani, jun winik kʼulubʼal kapar. Tʼusan mi spetsanil ekʼele tsaʼubʼale bʼa oj aʼtijuke ja bʼa palacio jastal skoltanumik ma stalnanumik ja reina sok ja tuk xcheʼum yiʼoj jun rey. Ja yaljel it cha wa xkʼan yal jun yaʼtijum rey bʼa ay lek xchol ja bʼa palacio, ama mi kʼulubʼaluk kapar. Cha jachni wa x-alxi sbʼaja matik «mi xnupaniye» yuja Gobyerno bʼa satkʼinali, wa xkʼan alxuk, bʼa wa xbʼobʼ skom sbʼaje bʼa jaʼ oj waj skʼujole mas yaʼteltajel ja Dyosi (Mt 19:12; Est 2:15; Hch 8:27).
F
Faraón.
Ja’a stituloʼil wa x-ajiyile ja reyik bʼa Egipto. Ja bʼa Biblia wa xtax tiʼal ja sbʼiʼil joʼe faraonik (Sisac, So, Tirhacá, Nekó sok Hofrá); jaxa tuki mini staʼa tiʼal ja sbʼiʼile, sok cha mini ja matik kʼot snaʼe sbʼaj ja Abrahán, ja Moisés sok ja José (Éx 15:4; Ro 9:17).
Fariseoʼik.
Jun pilan kʼole jel tʼilan ja bʼa relijyon judío ja bʼa bʼajtan siglo. Mini ti jakye ja bʼa yintil ja sacerdoteʼiki, pe jachni mero yiʼaje ja jastal wa xyala ja Leyi sok jach junxta yabʼal yilawe ja kostumbreʼik alubʼali (Mt 23:23). Mini akuerdo ajyiyesok ja skultura ja griegoʼiki. Sok yuja jelni snaʼawe ja Leyi sok ja kostumbreʼiki, ibʼ kʼabʼalni ajyiyujile ja kristyano (Mt 23:2-6). Jujuntik tini ajyiye bʼa Sanedrín. Tikʼanxta skʼenaye ja Jesús yuja mi skisa lek ja sábado sok ja kostumbreʼiki, sok yuja smojtay ja mulanumiki sok ja tsoma kontribusyoniki. Jujuntik fariseoʼik, jastal ja Saulo bʼa Tarso, ochye snochumanik ja Kristo (Mt 9:11; 12:14; Mr 7:5; Lu 6:2; Hch 26:5).
G
Gehena.
Jaʼa sbʼiʼil bʼa griego ja slomanil bʼa Hinón, bʼa ti wa xkan bʼa sur sok bʼa sureste ja bʼa poko Jerusalén (Jer 7:31). Ja lugar it mini teyuk b’a yoj chonabʼ sok wa xmakuni b’a stsikjel tsʼilel. Ja bʼa jastik alubʼalkan oj ekʼuki wani staʼa tiʼal ja loman kʼinal it jastal jun lugar bʼa ti oj jipjuk ja chamwinikeʼi (Jer 7:32; 19:6). Mini ay prebaʼik ta wa xjipji kristyanoʼik ma chanteʼik ja bʼa Gehena bʼa sakʼanto wa stsikjiye ma wa x-aji yiʼe wokol. Ja yuj ja lugar it mini wa senyaʼan jun lugar bʼa mi x-ilxi bʼa wa x-aji yiʼe wokol bʼa tolabida sok kʼakʼ ja yajni wa xchamye ja kristyano. Ja smeranili, ja Jesús soka snebʼumaniki yawe makunuk ja yaljel Gehena jastal senya bʼa kastigo bʼa tolabida sbʼiʼil «ja xchabʼil chamelali», wa xkʼan alxuk, chʼakelal bʼa tolabida (Ap 20:14; Mt 5:22; 10:28).
Gobernador.
Griego.
Jani ja skʼumale ja swinkil Grecia; chomajkil ja maʼ ti pojki bʼa Grecia ma ti jakel bʼa jun pamilya bʼa ti mero sbʼaj ja bʼa lugar jaw. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, masni jel aʼay ja jas ti chʼikani: jani wa xkʼan yal ja matik mi judíoʼuki ma ja matik jelxa xyiʼaje ja skulturaʼe sok ja skʼumale ja griegoʼiki (Joe 3:6; Jn 12:20).
H
Hades.
Jun yaljel bʼa griego bʼa junxta kʼotel soka yaljel bʼa hebreo «Seol». Sutubʼal jastal «Kʼeʼen», sok mayúscula wa xkʼe ja bʼajtan letra yajni jaʼ wan stajel tiʼal ja lugar wa senyaʼan ja bʼa wane jijlel ja chamwiniki. Kʼela ja bʼa KʼEʼEN.
Hebreo.
Ja bʼiʼilal it aji makunuk bʼajtan ekʼele bʼa oj naxuk ja stukil ja Abrán (Abrahán) soka sbesinoʼik amorreoʼiki. Yajni ekʼ ja tyempo, jachni aji sbʼiʼiluk ja yintil ja Abrahán yuja yuntikil ajyiyuj ja yij Jacob sok cha jachni ja skʼumaleʼi. Jaxa bʼa styempo ja Jesús, ja hebreo jelxa xya makunuk yaljelik bʼa arameo sok jani ja kʼumal kʼumani ja Kristo soka snebʼumaniki (Gé 14:13; Éx 5:3; Hch 26:14).
Hermes.
Jun dyos griego sok skerem ja Zeus. Wani xyilawe jastal yakʼa rason ja dyosiki sok ja sdyosil ja maʼ jel lek xya ekʼuk ja sloʼili. Ja yuj ja bʼa Listra yalawe ke ja Pablo yeʼn ja Hermesi (Hch 14:12).
Herodes.
Jaʼa yapeyidoʼe ja spamilya ja reyik bʼa stsaʼa ja Roma bʼa yajelyi mandar ja judíoʼiki. Ja Niwan Herodes naji sbʼaj yuja cha ya kʼeʼuk ja templo bʼa Jerusalén sok yuja sleʼa modo bʼa xchʼayjel snajel ja Jesús yajni yaʼa mandar smiljel yibʼanal ja yal keremtiki (Mt 2:16; Lu 1:5). Ja Herodes Arquelao sok ja Herodes Antipas, skeremtik ja Niwan Herodesi, aji ochuke mandaranum bʼa tuktukil parte bʼa yamanyuj ja stateʼi (Mt 2:22). Ama ja Antipas yaʼa mandar bʼa jun parte, pe ja chonabʼi wa xyalawe yabʼ rey, sok yeʼnani yaʼa mandar ja bʼa oxe jabʼil sok snalan skʼulan ja yaʼtel ja Jesusi sok man ja bʼa jastik ekʼ wa xcholo ja kapitulo 12 bʼa Hechos (Mr 6:14-17; Lu 3:1, 19, 20; 13:31, 32; 23:6-15; Hch 4:27; 13:1). Tsaʼan, ja Herodes Agripa I, yij ja Niwan Herodesi, milji yuja yanjel ja Dyos yajni kechanto tʼusan tyempo yaʼunej mandar (Hch 12:1-6, 18-23). Yeʼnxa ochkan ja skeremi, ja Herodes Agripa II, sok yaʼa mandar man snikawe kʼumal ja judíoʼik bʼa skontraʼajel ja Roma (Hch 23:35; 25:13, 22-27; 26:1, 2, 19-32).
Hisopo.
Jun yal kʼul bʼa ay spowil sok jel bʼikʼit ja yal skʼabʼi. Wani x-aji makunuk bʼa stsijujel chikʼ ma jaʼ yajni wa x-aji sakbʼuk jun kristyano ma jun jasunuk. Bʼobʼta jani kʼotel ja mejorana siria (Origanum maru; Origanum syriacum). Ja bʼa Juan 19:29, bʼobʼta jani wa xkʼan yal ja mejorana mochubʼal bʼa jun kʼabʼ teʼ. Ma bʼobʼta jani ja durra, jun tikʼe sorgo bʼa jel naʼubʼal sbʼaj (Sorghum vulgare), pes yuja kʼul it jel najtik ja skʼabʼi ja yuj bʼobʼni yawe mojxuk ja bʼa stiʼ ja Jesús ja esponja sulan pajal vino (Heb 9:19).
I
Ilírico.
Jun parte bʼa Roma sok ti wa xkan bʼa noreste bʼa Grecia. Ja Pablo kʼot ja bʼa najtil lugar it ja yajni wan xcholjeli, pe mini chikanuk lek ta xcholo ja bʼa Ilírico ma kechan kʼot ja bʼa lugar jawi (Ro 15:19).
Incienso.
Ja incienso ma ja pom kʼulubʼal sok jastik bʼa ay yikʼil bʼa takal wa stsiki sok jel x-ajbʼani wa x-el ja yikʼili. Ja bʼa tabernáculo sok ja bʼa templo wa x-axi makunuk jun tikʼe incienso jel chaʼanyabʼal chapubʼal sok chane jasunuk. Wani stsikxi ja bʼa saʼan sakbʼel sok ja bʼa akwali ja bʼa yaltaril ja incienso ja it tey bʼa yojol ja lugar Saki; ja bʼa Skʼakʼujil bʼa Smusjel ja Mulali, ti wa stsikxi bʼa yojol ja lugar Jel Saki. Jani kʼot senyaʼuk ja orasyonik bʼa lek wa xyila ja Dyos bʼa yaʼtijumik toji. Ja yajel makunuk incienso mixani kʼot jun mandar sbʼaja snochumanik ja Kristo (Éx 30:34, 35; Le 16:13; Ap 5:8).
Isla.
Ja islaʼiki penkaʼik luʼum tey bʼa snalan mar ma bʼa laguna. Ay jujuntik jel niwak sok wani xbʼobʼ ajyuk chonabʼik ma niwak chonabʼik.
Israel.
Jaʼa sbʼiʼil ajiyi ja Jacob yuja Dyosi. Axi makunuk bʼa stajel tiʼal spetsanil ja yintil jastal tsome ja bʼa janekʼ tyempo ekʼeljani. Ja yintil ja 12 skeremtik ja Jacob wa x-alji yabʼye jitsan ekʼele yuntikil ja Israel, ja snaj ja Israel, chonabʼ Israel, winike bʼa Israel ma israʼelenyoʼik. Cha aji makunuk ja bʼiʼilal Israel bʼa stajel tiʼal ja gobyerno bʼa lajune kʼole bʼa norte ja it spila sbʼaj soka gobyerno bʼa suri. Yajni ekʼ ja tyempo, axini makunuk bʼa stajel tiʼal sbʼaja matik tsaʼubʼale oj wajuke bʼa satkʼinali, ja «Israel bʼa Dyosi» (Gál 6:16; Gé 32:28; Hch 4:10; Ro 9:6).
Ixuk wa xchono sbʼaj; winik wa xchono sbʼaj.
June ma’ wa staʼa sbʼajsok june bʼa mi jaʼuk ja maʼ nupanelsoki, pe mas yuj takʼin. Ja mero yaljel bʼa griego pórnē ti elel bʼa jun yaljel wa stojolan ‹xchonjel›. Ja Ley bʼa Moisés wani xyala mok xchon sbʼaj jun ixuk ma jun winik. Ja bʼa stemplo ja Jyoba mini xyamjikan ja takʼin bʼa ti elel bʼa matik wa xchono sbʼaj, pe ja relijyonik mi meranuki asta wani xyawe ajyuk matik wa xchono sbʼaj bʼa stajel takʼin (Dt 23:17, 18; 1Re 14:24). Ja bʼa Biblia cha wani x-aji makunuk ja yaljel ixuk wa xchono sbʼaj bʼa stajel tiʼal kristyanoʼik, chonabʼik ma organisacionik bʼa wani xyalawe wa stoyowe ja Dyosi pe wane stoyjel kʼulubʼal dyosik ma jastik junuk. Jun sjejel, ja bʼa Apocalipsis, ja tsome relijyon b’a naʼubʼal sbʼaj jastal «Niwan Babilonia» wani x-alji kʼotel jun ixuk wa xchono sbʼaj, yujni lek yilunej sbʼajsok ja mandaranumik ja bʼa luʼum it bʼa jachuk oj ajyukyuj ipal sok jastik sbʼaj (Ap 17:1-5; 18:3; 1Cr 5:25).
J
Jachʼbʼen.
Jani ja tuktukil tikʼe jachʼbʼen ma kʼujlubʼ sok chapulín bʼa wa xyiʼaj ekʼ sbʼaje jach jitsan noleʼik. Ja Ley bʼa Moisés wa xyala kʼotel jun yal chan bʼa asyado ay, ja yuj wani xbʼobʼ yabʼye. Wa xyilawe kʼotel jun plaga ja niwan nole jachʼbʼenik ja yajni wa xchʼakawe yibʼanal ja jas wa staʼaweʼi sok mi jas xyaʼawekani (Éx 10:14; Mt 3:4).
Jacob.
Jaʼa skerem ja Isaac sok ja Rebeca. Tsaʼan, ja Dyosi ya sbʼiʼiluk Israel. Yeʼnani kʼot olomal ja bʼa chonabʼ Israel (cha wani x-aji sbʼiʼiluke israʼelenyoʼik, sok yajni ekʼ ja tyempo, judíoʼik). Ajyi 12 yuntikil. Ja yeʼnle sok ja yintil jumasaʼ yeʼnani kʼotye ja 12 kʼole ja bʼa chonabʼ Israeli. Ja bʼiʼilal Jacob axini makunuk bʼa stajel tiʼal ja chonabʼ Israel (Gé 32:28; Mt 22:32).
Ja jas jel chaʼanyabʼal wa xjak bʼa Dyosi.
Ja jastal wa xtax ja tyempo (ma tyempoʼik).
Jachni wa sutxi ja yaljel griego aiṓn ja yajni wa xkʼan yal ja jastik wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali ma ja jastik wa xchiktes jun tyempo, jun skʼakʼujil ma ja jastal wa xtax ja tyempo. Yajni ja Biblia wa staʼa tiʼal «ja jastal wa xtax ja tyempo it», jaʼ wa xkʼan yal ja jastal wa xtax yibʼanal ja luʼumkʼinal sok ja tikʼe sakʼanil wa xyiʼaji (2Ti 4:10). Soka trato bʼa Leyi, ja Dyosi kʼe stulyi jun yajkʼachil tyempo bʼa jujuntik oj yawe sbʼiʼiluk ja styempo ja israʼelenyoʼiki ma ja judíoʼiki. Tsaʼan jaʼ ya makunuk ja Jesukristo sok ja sakʼanil yaʼa bʼa koltanel. Sok jachuk kʼe stulyi jun pilan tyempo bʼa tini chʼikan ja kongregasyon bʼa snochumanik ja Kristo oj wajuke bʼa satkʼinali. Ja it xchiktes ja skʼeʼulabʼil jun yajkʼachil tyempo bʼa och kʼot smeranil ja jastik junuk bʼa xchiktesta bʼajtan ja trato bʼa Leyi. Yajni wa xyala «ja jastal wa xtax ja tyempoʼik», wani stojolan tuktukil tikʼe tyempo ma ja jastal tax ja luʼumkʼinali ma ja jastal oj taxuki (Mt 24:3; Mr 4:19; Ro 12:2; 1Co 10:11). Kʼela ja bʼa XCHʼAKULABʼIL JA JASTAL WA XTAX JA TYEMPO.
Ja jastik alubʼalkan.
Rasonik jakel bʼa Dyos; jas chiktesnubʼal ma jas alubʼal ja bʼa jas wa skʼana ja Dyosi. Ayni jaʼ wa xkʼan yal jun sjejel ti jakel bʼa Dyos, jun mandar ma jun kastigo bʼa Dyos ma yaljel sbʼa jun jasunuk ojto ekʼuk (Mt 13:14; 2Pe 1:20, 21).
Ja matik ay yaʼtele.
Ja bʼa yal chonabʼik bʼa Roma, ja matik ay yaʼtele ja bʼa lugari kʼotele skoltanumik gobyerno. Ja xcholeʼi ti chʼikan yajel ajyuk lamanil, yiljel ja jastal wa x-aji makunuk ja takʼini, skʼulajel jusgar ja matik wa skʼokowe ja leyi sok yajel mandar bʼa oj axuk ja kastigo (Hch 16:20).
Ja Maʼ tsaʼubʼal bʼa yajel sakʼanil.
Ja mero ton.
Ja ton it tini wa xwaj bʼa mero xchikin ja smuroʼil ja naʼitsi. Jani mero wa xkoltani bʼa oj staʼ lek yip xchabʼil smuroʼil. Ja mero toni jani kʼotel ja ton bʼa mero skujlayubʼili. Kʼajyelni jaʼ wa stsaxi ja bʼa mas yiji bʼa yajel ochyi ja naʼitsik bʼa wa x-ajyiye jitsan kristyano sok ja bʼa sbardaʼil ja chonabʼi. Ja yaljel it wa x-axi makunuk jastal jun senya bʼa yaljel sbʼaja simientoʼil ja luʼumi. Cha wani x-aji sbʼiʼiluk ja Jesús ‹ja ton bʼa mero skujlayubʼil› ja kongregasyoni, bʼa wani x-aji slaj jastal jun naʼits bʼa Dyos (Ef 2:20; Job 38:6).
Ja sGobyerno ja Dyos.
Ja yajni tixa ay.
Bʼa jujuntik ekʼele ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jani wa xkʼan yal ja yajni tixa ay ja Jesukristo masan aji och jastal Rey tsaʼubʼal sok ja bʼa tsaʼanikxta kʼakʼu ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo it. Ja yajni ti oj ajyuk ja Kristo mini kechan jutsʼin oj jakuk sok tixta oj kumxuka, tini oj ajyuk jun tyempo bʼa bʼisubʼalxa (Mt 24:3).
Jekabʼanum.
Ja jas mero wa stojolan ja yaljel it jani ‹june maʼ jekubʼal›. Ama wani x-aji makunuk bʼa yaljel sbʼaja Jesús ma bʼa jujuntik kristyano bʼa jekjiye bʼa skoltajel ja tuk, bʼa tʼusan mi yibʼanaluk jani wa xkʼan yal sbʼaja 12 nebʼumanik yeʼn mismo stsaʼa ja Jesusi bʼa jachuk yeʼnle oj kʼumanuke bʼa sparte (Mr 3:14; Hch 14:14).
Jeʼuman bʼa ley.
June maʼ wa skʼulan kopyar ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo. Yajni ti ajyi bʼa luʼum ja Jesús, kʼotye jun tsome bʼa jel snaʼawe ja Leyi. Yilawe kontra ja Jesusi (Esd 7:6, nota; Mr 12:38, 39; 14:1).
Judá.
Jani ja xchanil skerem ja Jacob soka xcheʼum Lea. Ja yajni ojxta chamuki, ja Jacob yalaxakan ke ja bʼa yintil ja Judá ojni el jun niwan mandaranum bʼa oj ya mandar jitsan tyempo. Yajni ajyi jastal kristyano ja Jesús, tini el bʼa yintil Judá. Cha wani x-axi makunuk ja bʼiʼilal it sbʼaja kʼole jaw, sok tsaʼan sbʼaja smandaranel ja Judá (Gé 29:35; 49:10; Heb 7:14).
Judío.
June ma’ ti jakel b’a kʼole bʼa Judá. Ja yaljel it kʼe axuk makunuk ja yajni kʼulaji ganar ja mandaranel bʼa lajune kʼole bʼa Israel (2Re 16:6). Yajni aji eluke libre ja bʼa Babilonia, axi makunuk bʼa jach yaljel yabʼye ja israʼelenyoʼik bʼa tuktukil kʼole kumxiye ja bʼa Israel (Esd 4:12). Tsaʼan, bʼa yibʼanal ja luʼumi axi makunuk bʼa snajel ja stukil yiʼoj ja israʼelenyoʼik soka tuk chonabʼiki (Est 3:6). Ja Pablo ya makunuk ja yaljel it jastal jun senya yajni xcholo ke ja bʼa kongregasyoni mini ay stʼilanil ja lugar bʼa jakel jun kristyano (Ro 2:28, 29; Gál 3:28).
Jyoba.
Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi bʼa Mateo man Apocalipsis wa xya makunuk 241 ekʼele ja bʼiʼilal Jyoba. Ja bʼa Biblia it axel makunuk tsʼikan ja bʼiʼilal Jyoba ja b’a chane bersikulo wa xtax ja kutil bʼiʼilal Jah (Ap 19:1, 3, 4, 6, notaʼik). Ja rasonik yuja aji ochuk ja sbʼiʼil ja Dyosi tini elel bʼa prebaʼik it:
1. Ja b’a styempo ja Jesús sok ja sjekabʼanumiki, ja kopyaʼik ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo ayni yiʼoj ja Tetragrámaton (jani it ja sbʼiʼil ja Dyos bʼa wa senyaʼan soka letraʼik it bʼa hebreo יהוה) bʼa yibʼanal ja lugarik bʼa mero wa xtax ajyi.
2. Ja b’a styempo ja Jesús sok ja sjekabʼanumiki, ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo bʼa sutubʼalxa bʼa griego cha ayni yiʼoj ja Tetragrámaton.
3. Yeʼn mismo ja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego wa xchiktes ke ja Jesús tikʼanxta staʼa tiʼal ja sbʼiʼil ja Dyosi sok ya snaʼ ja tuki (Jn 17:6, 11, 12, 26).
4. Yuja Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego jaʼ ti nochan soka Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo bʼa stojunej soka yip ja Dyosi, mini ay stojolil yuja junta chʼaykʼujol chʼay ja sbʼiʼil ja bʼa jas tsʼijbʼunubʼal bʼa griego.
5. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego wani xtax ja kutil sbʼiʼil ja Dyosi (Ap 19:1, 3, 4, 6, notaʼik).
6. Ja bʼa spoko juʼunik ja judíoʼik wani sjeʼa ke ja snochumanik Kristo bʼa judíoʼe yaweni makunuk ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa jastik stsʼijbʼaneʼi.
7. Jujuntik paklanumik b’a Biblia wani xyalawe ke bʼobʼta ja sbʼiʼil ja Dyos wani xtax ja bʼa tekstoʼik bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego bʼa tini elel bʼa tekstoʼik bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo.
8. Ay Bibliaʼik sutubʼal bʼa mas ja 100 kʼumalik bʼa tini yiʼoj ja sbʼiʼil ja Dyos ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego.
Chikani lek ay rasonik jel tʼilan bʼa yajel och yajkʼachil ekʼele ja sbʼiʼil ja Dyos, Jyoba, ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego. Sok jani jaw ja jas mero skʼuluneje ja sutumanik sok Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi bʼa Mateo man Apocalipsis. Spetsanil ja yeʼnleʼi jelni skisawe ja sbʼiʼil ja Dyosi sok yuja wa stoyowe ja Dyosi wa xiwye bʼa ay jas oj yawe elkan ta tini yiʼoj ajyi ja mero juʼunik tsʼijbʼunubʼali (Ap 22:18, 19).
K
Kacho.
Jani wa xkʼan yal ja skacho ja chanteʼik bʼa wa x-aji makunuk jastal basoʼik, jastal yeʼtalik aseyte, tinta sok bʼa maquillaje, sok jastal instrumentoʼik bʼa kʼin sok bʼa yajel elyi yokʼel (1Sa 16:1, 13; 1Re 1:39; Eze 9:2). Ja kacho jitsan ekʼele wa senyaʼan ja ipal, bʼa sbʼajijelkan lugarik sok ja skʼulajel ganar (Dt 33:17; Miq 4:13; Lu 1:69).
Kʼaʼem.
Kʼajal kʼul.
Tuktukil tikʼe yal kʼul bʼa jel kʼaj juntiro sok jel fuerte ja yikʼili. Ja bʼa Apocalipsis 8:11, kʼotel jun jasunuk jel kʼaj sok beneno, cha wa sbʼiʼilan absintio.
Kʼakʼu yajelyi kuenta ja Dyosi.
Jun kʼakʼu ma jun tyempo tsaʼubʼal bʼa wa xkʼanjiyile kuenta yuja Dyos jun tsome kristyano, ja chonabʼik ma yibʼanal ja kristyano. Bʼobʼta juni tyempo bʼa wa xmiljiye ja matik alubʼalxa oj chamukeʼi. Pe jaxa tuki, ja bʼa kʼakʼu iti ojni bʼobʼ staʼ skoltajele sok oj ajukyile sakʼanil bʼa tolabida. Ja Jesukristo soka sjekabʼanumiki yalawe oj ajyuk jun ‹sKʼakʼujil bʼa yajelyi kuenta ja Dyosi› bʼa tini chʼikan ja matik sakʼani sok ja matik chameleʼi (Mt 12:36).
Kʼanal bʼa saʼan sakbʼel.
Karreta.
Kʼeʼen.
Yajni sok minúscula wa xkʼe ja bʼajtan letra, jani wan yaljel sbʼaja skʼejnal jun kristyano. Yajni sok mayúscula wa xkʼe ja bʼajtan letra, jani junxta kʼotel soka yaljel bʼa hebreo Seol sok ja yaljel bʼa griego Hades. Ja bʼa tsaʼanikxta yaljel it, ja Biblia wa xya makunuk bʼa yaljel sbʼaja lugar wa senyaʼan bʼa wane jijlel ja chamwiniki ma bʼa jun modo mi jas wa xbʼobʼ kʼulaxuk sok mi jas xnaxi (Gé 47:30; Ec 9:10; Mt 27:61; Hch 2:31).
Kʼin bʼa Yajel Sakbʼuk ja Templo.
Jani ja skʼijnal wa xyaweyi kada jabʼil bʼa yajel sakbʼuk ja templo yajni ya kuxbʼuk ja Antíoco Epífanes. Ja kʼin it wa stuluyi bʼa 25 bʼa kislev sok wa x-albʼi waxake kʼakʼu (Jn 10:22).
Kʼin sbʼaja Lejchupatik.
Wani xkʼulaxi bʼa 15 man 21 bʼa etanim yuja wa stuluwe ja sbʼaʼal ja yalaje ja israʼelenyo ja bʼa xchʼakulabʼil ja jabʼili. Juni tyempo bʼa jel xyaʼa gustoʼil sok bʼa yajelyi tsʼakatal ja Jyoba yuja ya koʼ slekilal ja yalajeʼi. Yajni wan kʼulaxel ja kʼini, ja kristyanoʼiki tini wa x-ajyiye bʼa yibʼ lejchupat bʼa oj julskʼujole ja yajni aji eluke libre ja bʼa Egipto. Ja winikeʼi tʼilani wa xkʼanjiyile oj waj skʼuluke oxe kʼin ja bʼa Jerusalén, sok ja it jani june ja bʼa oxe kʼin jaw (Le 23:34; Esd 3:4; Jn 7:2).
Kʼin sbʼaja Panik Mey Yiʼoj Levadura.
Jani ja sbʼajtanil ja bʼa oxe kʼin jel tʼilanik wa skʼulane kada jabʼil ja israʼelenyo. Wa xkʼe stul bʼa 15 bʼa nisán, jun kʼakʼu tsaʼan ja bʼa Pascua, sok wa x-albʼi juke kʼakʼu. Kechan wa xbʼobʼ yabʼye pan mey yiʼoj levadura, bʼa oj julskʼujole ja yajni aji eluke libre ja bʼa Egipto (Éx 23:15; Mr 14:1).
Kʼintanum.
June maʼ wa xyala ayiʼoj ja ipal bʼa yaljel ja jas oj ekʼuki. Ja bʼa Biblia, ti chʼikan ja sacerdoteʼik bʼa wa skʼulane magia sok ja matik wa skʼintaye kʼanali sok tuk (Le 19:31; Dt 18:11; Hch 16:16).
Kistal modoʼal jel kʼixwela sbʼaj.
Sutubʼal bʼa yaljel griego asélgueia. Jani wa xkʼan yal ja jastik wa skʼulan june bʼa jelxelxa juntiro wa skʼoko ja sleyik ja Dyosi sok wa sjeʼa jun tikʼe modoʼal bʼa jel kʼixwela sbʼaj ma mini tʼun xiw sjejel sok mi xkiswani. Ja tikʼe modoʼal it wa sjeʼa mini tʼun skisa ma wa xyijnay ja matik ay xcholi, ja leyiki sok ja mandariki. Mi kechan kʼotel jun modoʼal mi lekuk bʼa mi jel chaʼanuk (Gál 5:19; 2Pe 2:7).
Koʼel mulal sok ixuk winik.
Sutubʼal bʼa yaljel griego pornéia, ja it juni yaljel wa x-axi makunuk ja bʼa Yabʼal ja Dyos bʼa stajel tiʼal jujuntik modo bʼa stajel sbʼajsok june bʼa mi lek xyila ja Dyosi. Tini chʼikan ja xchʼaykʼujolajel ja nupanel, ja ixuk ma winik wa xchono sbʼaj, ja wa staʼa sbʼaj jun ixuk sok winik bʼa mi nupaneluke, ja yajni jun winik wa staʼa sbʼajsok smoj winikil sok yajni jun kristyano wa staʼa sbʼajsok chanteʼik. Ja bʼa Apocalipsis, yajni wa xyala sbʼaja ixuk wa xchono sbʼaj bʼa naʼubʼal sbʼaj jastal «Niwan Babilonia», wa x-axi makunuk bʼa xchiktesel jastal wa xyila sbʼajsok ja mandaranumik ja bʼa luʼum it sok bʼa jachuk oj ajyukyuj ipal sok jastik sbʼaj (Ap 14:8; 17:2; 18:3; Mt 5:32; Hch 15:29; Gál 5:19). Kʼela ja bʼa IXUK WA XCHONO SBʼAJ; WINIK WA XCHONO SBʼAJ.
Kʼole.
Jun tsome bʼa wa xyiʼaje skʼuʼajelik ma snochumanik jun olomal bʼa jaʼ wa xyiʼaje ja jas wa skʼuʼani. Ja yaljel it jani wa x-alji sbʼaja chabʼ kʼoleʼik jel tʼilan ja bʼa srelijyon ja judíoʼiki: ja fariseoʼiki sok ja saduceoʼiki. Ja snochumanik ja Kristo wani x-aji sbʼiʼiluke «kʼole relijyon» ma «snochumanik ja jas wa sjeʼawe ja nazarenoʼiki», bʼobʼta jaʼ yuja yilawe kʼotye jun tsome bʼa ti elye ja bʼa srelijyon ja judíoʼiki. Yajni ekʼ ja tyempo, elye kʼoleʼik bʼa spila sbʼaje ja bʼa kongregasyoni, jastal ja «snochumanik ja Nicolás», ja it wa staʼa tiʼal ja Apocalipsis (Hch 5:17; 15:5; 24:5; 28:22; Ap 2:6; 2Pe 2:1).
Koltanum b’a jun trato.
Kongregasyon.
Jun tsome kristyano stsomunej sbʼaje bʼa ay jas oj lajxukyujile ma bʼa jun aʼtel. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo, jani kʼajyel wa x-alji sbʼaja chonabʼ Israel. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jani mas wa xkʼot sbʼaj yibʼanal ja kongregasyon bʼa snochumanik ja Kristo, pe ayni ekʼele kechan wan stajel tiʼal bʼa jun kongregasyon (1Re 8:22; Hch 9:31; Ro 16:5).
Kortina.
Kristo.
Kʼula oxom.
June maʼ wa skʼulan oxom, sekʼ sok tuk jastik bʼa barro. Ja yaljel bʼa hebreo wa stojolan ‹wotsʼuman› ma ‹kʼuluman›. Tikʼanxta wa x-aji slaj ja derecho yiʼoj ja Jyoba bʼa yajelyi mandar ja kristyanoʼik sok ja chonabʼiki jastalni ja kʼula oxom yeʼn wa snaʼa jas oj yut ja barro (Isa 64:8; Ro 9:21).
Kʼulubʼal dyos; stoyjel kʼulubʼal dyos.
Jun kʼulubʼal dyos juni imajen, juni senya bʼa jun jasunuk meran ma ti elel bʼa spensar jun kristyano, bʼa wa xyawe makunuk bʼa yajelyi stoyjel. Ja stoyjel kʼulubʼal dyos ti chʼikan skisjel, syajtajel, xiwelyuj ma stoyjel jun kʼulubʼal dyos (Sl 115:4; Hch 17:16; 1Co 10:14).
Kʼumanel kistal.
Ja yaljel b’a griego blasfēmía wani stojolan kʼenanel, abʼaltanel ma kʼumanel bʼa jun modo wa xyajbʼesni sok wani x-axi makunuk ja yajni yeʼn mero wa xtaji tiʼal ja Dyosi ma ja kristyano. Ja Biblia: ja Yabʼal ja Dyos sbʼaja matik oj ajyuk sakʼan ja bʼa Yajkʼachil Luʼumi bʼa Mateo man Apocalipsis masni jaʼ wa xkʼan yal bʼa jun tikʼe kʼumanel malo sok bʼa wa syajbʼes ja Dyosi ma ja jastik bʼa Dyosi (Lu 12:10; Ap 16:9).
Kux.
Ja bʼa Biblia, wani xkʼan yal jun jasunuk ma june maʼ mi asyado ayuk ma wa skʼoko ja leyik bʼa jastal yijel ja jsakʼaniltiki, ama bʼa jitsan ekʼele wani xcha kʼan yal ja jas mi xbʼobʼ kʼulaxuk ma mi sakuk jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés (Le 5:2; 13:45; Hch 10:14; Ef 5:5). Kʼela ja bʼa ASYADO; SAK.
L
Lekil kʼujolal mi xbʼajixi.
Ja mero yaljel bʼa griego jani mero wa xkʼan yal jun jasunuk bʼa lek yiljel sok tsamal. Sok tikʼanxta wa xkʼan yal sbʼa jun majtanal sok lekil kʼujolal ma yajel sok lekil kʼujolal. Yajni jaʼ wan yaljel sbʼaja lekil skʼujol mi xbʼajintik ja Dyosi, wani yaljel sbʼa jun majtanal wa xyaʼa ja Dyos sok spetsanil skʼujol, bʼa mi smajlay slokʼol. Juni sjejel sbʼaja jastal jel jaman skʼujol sok jel lek skʼujol ja Dyosi, sok ja bʼa janekʼto wa syajtay ja kristyano. Ja yaljel bʼa griego cha wa xbʼobʼ sutxuk jastal «lek ilwanel» sok «majtanal sok lekil kʼujolal». Wa xkʼan yal sbʼa jun jasunuk wa x-axiyi jun kristyano ama mi jas skʼulunejuk bʼa oj sbʼajuk; ja jas kechan wa xnikjiyuj ja maʼ wa xyaʼaʼi jani yuja jaman skʼujoli (2Co 6:1; Ef 1:7).
Lekil rasonik.
Lepra.
Jun tsatsal chamel wa x-el bʼa jbʼakʼteltik. Ja lepra wa staʼa tiʼal ja Biblia mixani oj slaj ja chamel wa xnaʼatik sbʼaj soka sbʼiʼil it, pes cha wani sjomo ja kʼuʼali sok ja naʼitsiki (Le 14:54, 55; Lu 5:12).
Leptón.
Levadura.
Jun jasunuk bʼa wa x-axi ochyi ja arina bʼa oj pojxuk ma bʼa oj pax tragoʼil ja jastik ja’ayi. Pe masni wa x-axi makunuk ja yajni nolubʼalxa tʼun arina sokubʼalsok levadura bʼa jachuk oj sokxuk soka tuk arinaʼik bʼa oj pojxuk. Ja bʼa Biblia, kʼajyelni wa xya makunuk jastal senyaʼil ja mulali sok ja jomelali. Cha wa x-axi makunuk bʼa stajel tiʼal jun jasunuk wa xkʼiʼi pe mi x-ilxi sok wa spuku ekʼ sbʼaj (Éx 12:20; Mt 13:33; Gál 5:9).
Leví; levita.
Jani ja yoxil skerem ja Jacob soka xcheʼum Lea; cha jachni sbʼiʼil ja kʼole it. Ja oxwane skeremtik ja Leví yawe kujlajuk ja oxe parte mas tʼilan ja bʼa levitaʼik. Ay ekʼele, ja yaljel levitaʼik jani wan yaljel sbʼa yibʼanal ja kʼole it, pe mini kʼajyel wa xchʼikxi ja spamilya ja Aarón jastal sacerdoteʼik. Ja kʼole bʼa Leví mini ajiyile sluʼume ja bʼa Luʼum Kʼapubʼali. Pe ajiniyile 48 chonabʼik ja bʼa yojol ja luʼum akʼubʼalyile ja tuk kʼoleʼik (Dt 10:8; 1Cr 6:1; Heb 7:11).
Ley bʼa Moisés.
Ley.
Yajni wa stsʼijbʼaxi sok mayúscula ja bʼajtan letra, tʼusan mi yibʼanaluk jani wa staʼa tiʼal ja Ley bʼa Moisés ma jani ja bʼajtan sjoʼil libro bʼa Biblia. Pe yajni wa stsʼijbʼaxi sok minúscula ja bʼajtan letra, bʼobʼta jani wan stajel tiʼal sbʼa jun ley ja bʼa Ley bʼa Moisesi ma jun rason ti elel bʼa ley (Nú 15:16; Dt 4:8; Mt 7:12; Gál 3:24).
Lok okal.
Ja bʼa mero yaljeli bʼa wa sutxi jastal «lok okal» jitsan ekʼele wa x-axi makunuk jastal jun sjejel sok wa xbʼobʼ abʼxuk stojol bʼa tuktukil modo depende ja jas wan stajel tiʼali. Wani xbʼobʼ abʼxuk stojol bʼa koʼel mulal ma bʼa wa xbʼobʼ yajbʼesjuk jun kristyano asta yajelkan ja skʼuʼajel yiʼoji, ma wa xjom yolom june yuj jun jasunuk mi yabʼ lek stojol. Cha wani xbʼobʼ abʼxuk stojol ke jun jasunuk ma jun kristyano wa xya koʼ mulal ja tuki ma wa xchʼayayi ja skʼuʼajel yiʼoji ma ja jastal wa sjipa skʼujol bʼa Dyos, bʼa Jesús ma ja bʼa matik teye bʼa sparte Dyosi (Sl 119:165, nota; Mt 18:6-8; 26:31; Jn 6:61; 2Co 6:3; Snt 3:2).
Lugar bʼa xchijel.
Jaʼa lugar bʼa wa xchijxi sok wa xbʼuyxi ja sat jastik junuki. Tini wa xkʼulaxi bʼa jun setan lugar sok bʼujan sok bʼa ayni ikʼ (Mt 3:12). Kʼela ja bʼa SBʼUYJEL SAT JASTIK JUNUK.
Lugar Jel Sak.
Jani ja kuarto mas chʼikan och ja bʼa tabernáculo sok ja bʼa templo. Ja bʼa yojoli tey ja arka bʼa trato. Jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés, kechan ja mero olomal sacerdote wa xbʼobʼ ochuk jun ekʼele ja jabʼil ja bʼa Skʼakʼujil bʼa Smusjel ja Mulali (Éx 26:33; Le 16:2, 17; 1Re 6:16; Heb 9:3).
Lugar Sak.
Jaʼa bʼajtan sok mas niwan skuartoʼil ja tabernáculo sok ja templo. Mini oj slaj ja lugar Jel Saki, ja kuarto mas chʼikan ochi. Ja Lugar Sak ja bʼa tabernáculo, tini ajyi ja kandelabroʼik bʼa oro, ja altar bʼa oro bʼa stsikjel incienso, ja mesa soka pan wa x-axi bʼa stiʼ sat ja Dyosi sok jujuntik yamkʼabʼal bʼa oro; ja Lugar Sak ja bʼa templo, ti ajyi ja altar bʼa oro sok ajyi lajune kandelabro bʼa oro sok lajune mesa bʼa tey ja pan wa x-axi bʼa stiʼ sat ja Dyosi (Éx 26:33; Heb 9:2).
M
Macedonia.
Jun parte ti wa xkan bʼa norte bʼa Grecia bʼa jel kʼot najuk sbʼaj yajni tey bʼa skʼabʼ ja Alejandro Magno. Pilani ajyi man sbʼajinekan ja romanoʼiki. Yajni ja jekabʼanum Pablo yulatay sbʼajtanil ekʼele ja Europa, kʼotelni jun parte bʼa Roma. Ja Pablo yulatay oxe ekʼele ja parte it (Hch 16:9).
Maʼ jel malo.
Majtanal bʼa vino.
Jun majtanal bʼa vino bʼa tini wa xpekʼxi bʼa sat altar sok lajan wa x-axi soka tuk majtanaliki. Ja Pablo ya makunuk ja tikʼe majtanal it b’a yajel slaj ja jastal wa skʼana xchʼakjel ja yip bʼa skoltajel ja yermano jumasaʼ (Nú 15:5, 7; Flp 2:17).
Majtanalik bʼa yajulal kʼujol.
Jani ja koltanel wa x-ajiyi ja matik ay snesesida. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo mini staʼa tiʼal ja majtanalik bʼa yajulal kʼujol, pe ja Leyi wani xyaʼa tojelalik bʼa jastal mero oj skoltaye ja israʼelenyo ja matik pobre (Mt 6:2, nota).
Majtanal.
Jun majtanal wa x-axiyi ja Dyos bʼa yajel tsʼakatal, bʼa xchiktesel jun mulal sok bʼa yajel kulansok. Masan Abel, ja kristyanoʼiki yaʼawe sok spetsanil skʼujole tuktukil majtanalik, cha yaʼawe chanteʼik. Jaxa soka Ley bʼa Moisés, taregani wa xkʼanji oj ajuk majtanalik. Yajni ja Jesús yaʼa ja sakʼanil jastal majtanal tsʼikan lek, mixani tʼilanuk yajel majtanalik chante. Ama jachuk, ja snochumanik ja Kristo wantoni xyaweyi tuk majtanalik ja Dyosi (Gé 4:4; Heb 13:15, 16; 1Jn 4:10).
Majtanal tsikubʼal.
Majtanal yuja mulali.
Jun majtanal wa xkʼapxi yuja mulal bʼa mi ganaʼuk wa sleʼawe yuja wa xkʼulajiye ganar yuja skuerpoʼe mulanumi. Wa xkʼapxi tuktukil tikʼe chante, wani xbʼobʼ yaʼe chanteʼik b’a mas niwak, jastal jun toro, asta bʼa mas chʼinik, jastal jun yal pichon, pe jani ja jastal wa xtax sok ja janekʼ yi’oj ja ma’ oj smus ja smuli (Le 4:27, 29; Heb 10:8).
Maʼ mi mero judíoʼuk.
Maná.
Jani mero yabʼye ja israʼelenyoʼik ja bʼa 40 jabʼil ajyiye ja bʼa desierto. Yeʼnani yaʼa ja Jyoba sok jun milagro, pes wani sjeʼa sbʼaj bʼa sat luʼum bʼa yibʼel jun lame tsʼujul kada saʼan sakbʼel kechan miyuk ja sábado. Ja sbʼajtanil ekʼele yilaweʼi, ja israʼelenyoʼiki yalawe «¿Jasa jawi?», ja bʼa hebreo «¿Man huʼ?» (Éx 16:13-15, 35). Ja Jesús cha yala sbʼaja maná bʼa jun modo kechanta wa senyaʼan (Jn 6:49, 50).
Maʼ wa skʼintay kʼanal.
June maʼ wa spaklay ja jastal wa snika sbʼaj ja kʼaʼuji, ja luna sok ja kʼanalik bʼa yaljel ja jas oj ekʼuki (Mt 2:1).
Mebʼa okʼel.
Jaʼa syajal wa xjexi yajni ay maʼ wa xchami ma yuj tuk wokolik. Ja bʼa tyempo najate kʼajyelni wa xmebʼa okʼye bʼa jun tyempo. Mi kechan jel tsats wa x-okʼye, cha wani slapawe jun tikʼe kʼuʼal ja bʼa ekʼele jaw, wa stikawe taʼan ja yolomeʼi, wa xchʼiʼawe ja skʼuʼeʼi sok wa smakʼtsun ja yaltsileʼi. Ay ekʼele wa xtupjiye kristyanoʼik bʼa oj okʼuke ja yajni ay maʼ wa xchami (Est 4:3; Mt 11:17; Mr 5:38; Jn 11:33; Ap 21:4).
Medoʼik.
Jun chonabʼ bʼa yintil Madái, jun skerem ja Jafet. Ti ajyiye bʼa slajanil wits iraní, bʼa kʼot spaise ja medoʼiki. Ja bʼa Pentecostés bʼa jabʼil 33 bʼa styempo Jesús ajyi medoʼik ja bʼa Jerusalén (Hch 2:9).
Mero olomal sacerdote.
Jastalni wa xyala ja Ley bʼa Moisés, jani ja sacerdote mas tʼilani. Wani skoltay ja chonabʼ ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi sok yeʼn kajan sbʼaj skʼeljel ja tuk sacerdoteʼik. Kechan yeʼn wa x-ajiyi permiso oj ochuk ja bʼa lugar Jel Saki, ja kuarto mas chʼikan och ja bʼa tabernáculo, sok mas tsaʼan bʼa templo. Kechani wa x-och ja tiw jun ekʼele ja jabʼili, ja bʼa Skʼakʼujil bʼa Smusjel ja Mulali. Ja yaljel mero olomal sacerdote cha jani wa xkʼot sbʼaj ja Jesukristo (Le 16:2, 17; 21:10; Mt 26:3; Heb 4:14).
Mesías.
Jun yaljel jakel bʼa hebreo sbʼaja maʼ «tsaʼubʼal». Ja yaljel it ja bʼa griego wa x-alxi Kristo (Da 9:25; Jn 1:41).
Milagroʼik.
Milla.
Jun medida bʼa sbʼisjel ja snajtili bʼa kechan wa x-axi makunuk ja bʼa Mateo 5:41 ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego. Bʼobʼta jani wan yaljel sbʼaja milla romana, bʼa ayiʼoj 1,479 metro sok 50 centímetro.
Mirra.
Skʼatajil jel x-ajbʼani yikʼil bʼa ti wa x-el bʼa tuktukil tikʼe putsan kʼul sok bʼa yal teʼaltik ay skʼiʼixil ja bʼa tikʼe kʼul Commiphora. Jani june ja jas aji ochyi ja aseyte jel sak bʼa makuni bʼa tsawanel. Aji makunuk bʼa yajelyi yikʼil ja kʼuʼali sok ja chʼati, cha chʼikjiyi ja aseyteʼik bʼa yajel masaje sok bʼa cremaʼik. Cha sokji sok vino jastal an. Chomajkil aji makunuk bʼa xchapjel ja skuerpo jun chamwinik bʼa oj mukjuk (Éx 30:23; Pr 7:17; Mr 15:23; Jn 19:39).
Moloc.
Jani sDyos ja ammonitaʼik; bʼobʼta jaʼ junxta soka Malcam, Milcom ma Mólek (Hch 7:43).
N
Nardo.
Jun aseyte jel x-ajbʼani yikʼil bʼa chaktik ja yelawi sok jel karo. Tini wa x-axi eluk bʼa espicanardo (Nardostachys jatamansi). Yuja jel karo, tikʼanxta sokowesok aseyte bʼa mi jel karoʼuk sok ayni mixa jaʼuk ja mero xchonoweʼi. Jelni cham yabʼjel ke ja Marcos soka Juan yalawe ke «puro nardo» tʼoljiyi ja Jesusi (Mr 14:3; Jn 12:3).
Nazareno.
Nisán.
Jaʼa yajkʼachil sbʼiʼil ja ixaw abib yajni ajita eluke libre ja bʼa Babilonia. Jani ja sbʼajtanil ixaw ya kujlajuk ja Dyos ja bʼa scalendario ja judíoʼiki sok ja sjukil ixaw ja bʼa scalendario ja kristyano. Wa xkʼe stulyi bʼa snalan och marzo sok wa xchʼak man snalan och abril (Ne 2:1). Ja sPascua ja judíoʼik wa skʼintaye bʼa 14 bʼa Nisán, jaxa Jesukristo ya kujlajuk ja Cena ja Kajwaltik bʼa kʼakʼu jaw (Lu 22:15, 19, 20). Ja yeʼn aji kʼe lokan bʼa kʼakʼu jaw ja bʼa poste bʼa yijel wokol (Lu 23:44-46).
Niwan wokol.
Ja yaljel «wokol» ja bʼa griego wa xchiktes ja chamkʼujol ma ja wokolik wa xyijan yuja jastik wa x-ekʼi. Ja Jesús yala ke ja Jerusalén ojni ekʼ sbʼaj jun «niwan wokol» bʼa mini bʼa ekʼela. Cha jelni staʼa tiʼal bʼa jun «niwan wokol» bʼa oj ekʼ sbʼaj yibʼanal ja kristyano ja bʼa tyempo jakumi, yajni ja yeʼn xjaksok jitsan toyjelal (Mt 24:21, 29-31). Ja Pablo xchiktes ja wokol it juni jasunuk stojolil oj skʼuluk ja Dyos sbʼaja «matik mi snaʼa sbʼaj ja Dyosi sok ja matik mi skʼuʼane ja lekil rasonik» sbʼaja Jesukristo. Ja bʼa kapitulo 19 bʼa Apocalipsis wa x-ilxi ja Jesús jastal ja maʼ wan stojel ja soldadoʼik bʼa satkʼinali bʼa tiroʼanel soka kʼakʼal chani, ja reyik bʼa luʼumi sok ja soldadoʼeʼi (2Te 1:6-8; Ap 19:11-21). Wani x-alxi ke jun «niwan nole kristyano» wa xkanye sakʼan ja bʼa wokol it (Ap 7:9, 14). Kʼela ja bʼa ARMAGEDÓN.
O
Olíbano.
Jun jasunuk takin ma skʼatajil teʼaltik sok putsan kʼul ja bʼa tikʼe yintil Boswellia. Yajni wa stsikxi, wa x-el jun yikʼil jel x-ajbʼani. Jani june ja jas wa x-aji ochyi ja incienso jel sak ja it aji makunuk ja bʼa tabernáculo sok ja bʼa templo. Cha wani x-aji ochuk ja bʼa majtanalik bʼa sbʼakʼ jastik junuk sok bʼa kada monton pan wa x-axi bʼa stiʼ sat ja Dyosi ja it ti ajyi ja bʼa lugar Jel Saki (Éx 30:34-36; Le 2:1; 24:7; Mt 2:11).
Olomal sacerdote.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo, jani ja pilan sbʼiʼil ja mero olomal sacerdote. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, ja yaljel olomalik sacerdote lajansok jani wan yaljel sbʼaja sacerdoteʼik bʼa mas kisubʼale. Bʼobʼta cha tini chʼikane ja matik elyetakan jastal mero olomal sacerdote sok ja olomalik ja bʼa 24 tsome sacerdoteʼiki (2Cr 26:20; Esd 7:5; Mt 2:4; Mr 8:31).
Oy.
P
Pan wa x-axi bʼa stiʼ sat ja Dyos.
Jani ja 12 pan latsubʼal bʼa chabʼ monton bʼa ay wake pan kada monton ja bʼa mesa bʼa skuartoʼil ja lugar Sak ja bʼa tabernáculo sok ja bʼa templo. Cha wa x-aji sbʼiʼiluk «latsubʼal pan» ma «pan wa x-axi bʼa stiʼ sat ja Dyosi». Kada sábado wa x-axi och yajkʼachil ja majtanal it wa x-axiyi ja Dyosi. Ja mas kʼajyeli, kechani ja sacerdoteʼik wa xyabʼye ja panik wa x-aji eluki (2Cr 2:4; Éx 25:30; Le 24:5-9; Mt 12:4; Heb 9:2).
Pascua.
Jun kʼin wa xkʼulaxi kada jabʼil ja bʼa 14 bʼa yixawil abib (mas tsaʼan aji sbʼiʼiluk nisán) bʼa oj julskʼujole ja yajni aji eluke libre ja israʼelenyoʼik ja bʼa Egipto. Wani smilawe sok wa sbʼakbʼese jun yal chej ma jun yal chibo, sok tixa wa xyabʼye sok kʼajal itajik sok pan mey yiʼoj levadura (Éx 12:27; Jn 6:4; 1Co 5:7).
Patio.
Juni jaman kʼinal sok makan ay sok kortinaʼik bʼa sjoybʼunej ja tabernáculo. Yajni ekʼ ja tyempo, ja patio makanxa ajyi sok smuroʼil bʼa sjoybʼunej ja mero snajtsil ja templo. Ja altar bʼa yajel majtanalik tsikubʼali tini ajyi bʼa spatioʼil ja tabernáculo sok ja patio tey bʼa stiʼ ja templo. Ja Biblia wa xcha staʼa tiʼal ja spatioʼil ja naʼitsik sok ja palacioʼik (Éx 8:13; 27:9; 1Re 7:12; Mt 26:3; Mr 15:16; Ap 11:2).
Pentecostés.
Jani ja xchabʼil ja bʼa yoxil niwan kʼin bʼa tʼilan wa skʼulane bʼa Jerusalén yibʼanal ja winike judíoʼik. Jachni wa x-aji sbʼiʼiluk ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jaxa bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo wa x-aji sbʼiʼiluk Kʼin bʼa stuljel ja sbʼaʼal ja alaji ma sKʼijnal ja Semanaʼik. Ja Pentecostés, bʼa wa stojolan ‹[skʼakʼujil] cincuenta›, wani xkʼulaxi yajni ekʼta 50 kʼakʼu ja bʼa 16 bʼa nisán (Éx 23:16; 34:22; Hch 2:1).
Pergamino.
Stsʼujmil chej, chibo ma yawal wakax bʼa ay jas wa stsʼijbʼaxi. Masni wa x-albʼi yuja papiro sok aji makunuk jastal royoʼik bʼa Biblia. Bʼobʼta ja pergaminoʼik kʼanjiyi ja Timoteo yuja Pablo wajni yal parteʼik ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo. Jujuntik kopyaʼik ja bʼa Royoʼik ja bʼa mar Muerto kʼotelni pergaminoʼik (2Ti 4:13).
Pornéia.
Kʼela ja bʼa KOʼEL MULAL SOK IXUK WINIK.
Poso bʼa sbʼuyjel jastik.
K’ajyel tojbʼesnubʼal chabʼ poso jotubʼal bʼa pok ton, ja juni masni chaʼan ay ja bʼay ke yuja juni, sok ayni jun yal yukʼmal bʼa wa staʼa sbʼaje. Ja bʼa poso mas chaʼan ayi ti wa xbʼuyxi ja uva ma ja aceituna, sok jaxa yaleli ma ja aseyte ti wa snolo sbʼaj bʼa chʼin poso. Ja poso bʼa sbʼuyjeli cha wa x-axi makunuk jastal senya bʼa oj yaʼ ja skastigo ja Dyosi (Ap 19:15).
Poste bʼa yijel wokol.
Ti sutubʼal bʼa yaljel griego staurós, wa xkʼan yal jun xijan poste, jastal bʼa aji kʼe lokan ja Jesús. Mini ay prebaʼik ta ja yaljel it bʼa griego wa xkʼan yal jun krus, jastalni wa xyawe makunuk jitsan sigloʼik bʼajtanto yuja Kristo jastal senya ja relijyon mi meranuki. Ja yaljel «poste bʼa yijel wokol» wani xchiktes yibʼanal ja jas mero wa xkʼan yal ja yaljel bʼa griego, pes ja staurós cha wani x-axi makunuk bʼa yaljel sbʼaja jastal oj ixtalajuke, ja wokol sok ja kʼixwelal oj yiʼe ja snebʼumanik ja Jesús (Mt 16:24; Heb 12:2). Kʼela ja bʼa POSTE.
Poste.
Jun xijan poste bʼa ti wa xmochji ja maʼ wa xkʼulaji kastigari. Bʼa jujuntik chonabʼ wa x-aji makunuk bʼa milwanel ma bʼa xchiktesel jun skuerpo chamwinik bʼa oj snaʼe kʼinal ja tuki ma bʼa oj chʼak yil-e ja tuki. Ja asirioʼiki, jelni naʼubʼal sbʼaje yuja jastik jel malo wa skʼulane ja bʼa guerra, pes jujuntik presoʼanumik wa smukuweyi ja bʼa slukume jun poste bʼa jayxta ja sniʼi sok wa x-el man yaltsile. Pe ja b’a sley ja judíoʼiki, ja matik wa staʼawe chaʼan smule jastal kʼumanel kistal ma stoyjel kʼulubʼal dyosik wa xchʼojiye ton man wa xchamye ma pilan jas wa x-utjiye, sok tixa wa x-aji kʼeʼuk lokan ja skuerpoʼe bʼa posteʼik ma bʼa teʼaltik bʼa jachuk oj snaʼe kʼinal ja tuki (Dt 21:22, 23; 2Sa 21:6, 9). Ja romanoʼiki ayni kechan wa smochowe bʼa poste ja maʼ staʼunej smuli, bʼa jachuk oj ajyuk lokan jitsan kʼakʼu man xcham yuja syajali, yuj takin tiʼil, waʼin ma yuja kʼaʼuji. Jaxa bʼa tuk ekʼeleʼi, jastalni ekʼ sbʼaj ja Jesús, wa stsʼapaweyi sklaboʼil bʼa poste ja skʼabʼ sok ja yok ja mulanumi (Lu 24:20; Jn 19:14-16; 20:25; Hch 2:23, 36). Kʼela ja bʼa POSTE BʼA YIJEL WOKOL.
Proverbio.
Jun yaljel ma jun chʼin loʼil bʼa jel yiʼoj biboʼil sok ay jas wa sjeʼa ma wa xchiktes jun jasunuk mero smeranil bʼa tʼusanta yaljel. Ja proverbioʼik bʼa Biblia ayni mi chikanuk stojol ma nakʼan ay ja jas wa xkʼan yali. Wa xchiktes jun jasunuk meran sok yaljelik jel jaman, ayni ekʼele ay jas wa xya slaj sbʼajsok. Jujuntik yaljelik jachxa wa xyawe makunuk ja kristyanoʼiki bʼa yajel kʼixwuk ma yijnajel jun kristyano (Ec 12:9; 2Pe 2:22).
Pukujik.
Kʼotele ikʼ ason sok jel maloʼe bʼa ekʼxel ja yipe yuja kristyano. Ja bʼa Génesis 6:2, wa x-aji sbʼiʼiluke «yuntikil ja Dyos smeranil», jaxa bʼa Judas 6, «anjelik». Mini maloʼuke ja yajni kʼulajiyeʼi. Kʼotye anjelik bʼa stsaʼawe ochel kontra soka Dyosi yajni skʼokoweyi ja smandar ja bʼa styempo ja Noé sok skʼokowe abʼal jastal ja Satanás bʼa skontraʼajel ja Jyoba (Dt 32:17; Lu 8:30; Hch 16:16; Snt 2:19).
Q
Querubín.
Jun anjel jel chaʼan ja xcholi bʼa wa skʼulan aʼtelik bʼa jel chaʼanyabʼalil. Mini junukxta sok jun serafín (Gé 3:24; Éx 25:20; Isa 37:16; Heb 9:5).
R
Royo.
Jun najtil juʼun bʼa pergamino ma papiro tsʼijbʼunubʼal bʼa jun slado sok kʼajyel ti wa xbʼalxi bʼa jun teʼ. Ja Yabʼal ja Dyosi ti tsʼijbʼaxi sok kʼulaxi kopyar bʼa royoʼik, bʼa jachni kʼotel ja libroʼik ja yajni tsʼijbʼaxi ja Biblia (Lu 4:17-20; 2Ti 4:13).
Rúaj; Pnéuma.
Ja yaljel bʼa hebreo rúaj sok ja bʼa griego pnéuma wa x-axi makunuk bʼa yaljel 1) sbʼaja ikʼi, 2) sbʼaja yip ja sakʼanil ja jastik sakʼan ay ja bʼa luʼumi, 3) sbʼaja jas wa xnikji skʼujol jun kristyano bʼa ay jas oj skʼuluk ma ay jas oj yal, 4) sbʼaja rasonik alubʼal b’a ti jakel bʼa jun ipal mi x-ilxi, 5) sbʼaja matik ikʼ ason ayi sok 6) sbʼaja yip ja Dyos ma espíritu santo. Ja bʼa Biblia, ja yaljel rúaj sok pnéuma mi wa xkʼan yal jun jasunuk tey bʼa yojol ja kristyanoʼiki bʼa wanto xkan sakʼan ja yajni chamyeta (Éx 35:21; Sl 104:29; Mt 12:43; Lu 11:13).
S
Sábado.
Ja bʼa Biblia, jani ja kʼin wa skʼulane kada semana ja judíoʼik. Ti jakel bʼa jun yaljel hebreo wa stojolan ‹jijlel› ma ‹yajel kʼot tekʼan›. Jani ja sjukil kʼakʼu ja bʼa semana ja judíoʼiki (wa xkʼe stul bʼa ochkʼakʼu viernes man ochkʼakʼu sábado ja bʼa jtyempotik). Ja bʼa skʼakʼujil sábado mini jun aʼtel wa xbʼobʼ kʼulaxuk, kechani wa xbʼobʼ aʼtijuk ja sacerdoteʼik ja bʼa tabernáculo ma ja bʼa templo. Cha wani x-alxi kʼotel sábado tuk skʼakʼujil kʼin ja bʼa jabʼili, cha jachni ja bʼa kada sjukil jabʼil sok bʼa kada 50 jabʼil. Ja bʼa sjabʼilik sábado, mini stsʼunxi sbʼaʼal ja luʼumi sok mini xkʼanxi tarega oj stup ja sjele ja tuk hebreoʼiki. Ja jastik wa skʼana oj kʼulaxuk ja Ley bʼa Moisés ja b’a sábado mini xjelxi, pe ja olomalik bʼa relijyoni takal takal xchʼikaweyi mas, ja yuj ja bʼa styempo ja Jesús jelxani wokol skʼuʼajel yibʼanal (Éx 20:8; Le 25:4; Lu 13:14-16; Col 2:16).
Sacerdote.
June maʼ wa x-ajyi bʼa sparte Dyos ja bʼa chonabʼi; wa sjeʼayi machun kʼotel ja Dyosi sok ja sleyiki. Cha wani skoltay ja chonabʼ ja bʼa stiʼ sat ja Dyosi skʼapjel majtanalik, kʼumanel bʼa sparte’e sok spatjel kʼujolal yuj yeʼnle. Bʼajtanto oj kujlajuk ja Ley bʼa Moisés, ja olomal bʼa pamilya yeʼnani kʼotel jastal sacerdote ja bʼa spamilya. Yajni tixa ay ja Leyi, ja sacerdoteʼiki kʼotye winike bʼa spamilya ja Aarón, bʼa kʼole bʼa Leví, sok wani xkoltajiye yuja tuk levita. Yajni kujlaji ja yajkʼachil trato, ja Israel bʼa Dyos pax jun chonabʼ bʼa sacerdoteʼik, jaxa Jesukristo jastal Olomal Sacerdote (Éx 28:41; Heb 9:24; Ap 5:10).
Saduceoʼik.
Jun pilan kʼole jel tʼilan ja bʼa relijyon judío sok kʼotele riko b’a jel sniwakile sok sacerdoteʼik bʼa ay chaʼan xchole ja bʼa aʼtelik bʼa templo. Mini skisawe ja jitsan kostumbreʼik alubʼal bʼa wa xyiʼaje ja fariseoʼik sok jujuntik ja bʼa jastik wa skʼuʼaneʼi. Mini skʼuʼane ja bʼa sakʼwelali sok mini ta ay anjelik. Yilaweni kontra ja Jesús (Mt 16:1; Hch 23:8).
Sak; jel sak.
Jani june ja bʼa modoʼal yiʼoj ja Jyoba, pes jachni kʼotel sok jelni sak juntiro yibʼanal ja jastik wa skʼulani (Éx 28:36; 1Sa 2:2; Jn 17:11). Yajni jaʼ wan kʼotel sbʼaj ja kristyano jumasaʼ (Ef 1:4; Col 3:12), ja jastik junuki (Ro 7:12; 11:16; 2Ti 3:15), ja lugarik (Mt 4:5; Hch 7:33; Heb 9:1) sok jastik wa xkʼulaxi (Éx 36:4), ja mero yaljelik bʼa hebreo sok griego wani xchiktes bʼa pilubʼalxa sok akʼubʼalxa sakbʼuk sbʼaja Dyos jel saki; jani pilubʼalxa bʼa yaʼteltajel ja Jyoba. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, ja yaljelik sutubʼal «sak» sok «jel sak» cha wani x-axi makunuk bʼa yaljel sak ja smodo jun kristyano (2Co 7:1; 1Pe 1:15, 16).
Sako.
Ja it jalubʼal sok jel tsats, wa xmakuni bʼa skʼulajel sakoʼik ma koxtalik, jastal bʼa wa xnolxi sbʼakʼ jastik junuk. Kʼajyel wa xjalxisok kʼikʼil stsoʼotsil chibo sok kʼajyel wa slapawe bʼa sjejel tristeʼil ma bʼa okʼel (Gé 37:34; Lu 10:13).
Sakʼwelal.
Jaʼa yajni wa xkʼe june maʼ chamelxa. Ja yaljel bʼa griego anástasis wani stojolan ‹kʼeʼel› ma ‹sjachjel›. Ja bʼa Biblia wa xyala sbʼa bʼalune sakʼwelal, cha tini chʼikan ja sakʼwelal ja Jesús, bʼa yeʼnani ya sakʼwuk ja Jyoba. Ama ja Elías, ja Eliseo, ja Jesús, ja Pedro sok ja Pablo yawe sakʼwuk kristyanoʼik, chikani lek jani yuj spabor ja yip ja Dyosi. Ja sakʼwelal ja bʼa luʼumi tanto «bʼa matik toj sok bʼa matik mi tojuk» jelni tʼilan ja bʼa jas wa skʼana oj skʼuluk ja Jyoba (Hch 24:15). Ja Biblia cha wani xyala sbʼa jun sakʼwelal bʼa satkʼinal, wa sbʼiʼilan ja «matik oj sakʼwuke bʼajtani» ma ‹ja bʼajtan sakʼwelal›, bʼa tini chʼikan ja yermanoʼik ja Jesús bʼa tsaʼubʼale yuja yip ja Dyosi (Flp 3:11; Ap 20:5, 6; Jn 5:28, 29; 11:25).
Salmo.
Jun tsʼebʼoj bʼa stoyjel ja Dyos. Ja salmoʼiki ayni yiʼoj skʼijnal sok wa stsʼebʼantaxi bʼa yajelyi stoyjel ja Jyoba Dyos, jun sjejel, ja yajni wa stoyowe ja Dyos bʼa stiʼ sat ja kristyano ja bʼa templo bʼa Jerusalén (Lu 20:42; Hch 13:33; Snt 5:13).
Samaria.
Jani ja skapital ja gobyerno bʼa lajune kʼole bʼa norte bʼa Israel bʼa albʼi 200 jabʼil; cha jachni sbʼiʼil yibʼanal ja tuk parteʼik yamanyuji. Ja chonabʼi ti aji kʼeʼuk bʼa jun wits sok jachni aji sbʼiʼiluk. Ja bʼa styempo ja Jesús, ja Samaria juni slujmalil bʼa ti wa xkanyuj bʼa norte ja Galilea sok bʼa sur ja Judea. Yajni wa skʼulan biajar, ja Jesús kʼajyelni mi xcholo ja bʼa slujmalil it, pe ayni ekʼele ekʼ ja tiwi sok loʼilani soka swinkili. Ja Pedro ya makunuk ja xchabʼil syabeʼil ja sGobyerno ja Dyosi yajni ja samaritanoʼik ajiyile ja yip ja Dyosi (1Re 16:24; Jn 4:7; Hch 8:14).
Samaritanoʼik.
Ja bʼajtanto, ja yaljel it jaʼitani wa xkʼan yal sbʼaja israʼelenyoʼik ja bʼa gobyerno bʼa lajune kʼole bʼa norte, pe yajni ja asirioʼik sbʼajinekan ja Samaria ja bʼa jabʼil 740 bʼajtanto b’a styempo Jesús, cha tini ajyiye chʼikan ja matik sbʼaje bʼa pilan país bʼa ijiye och tiw yuja asirioʼiki. Ja bʼa styempo ja Jesús, ja yaljel it mixani wa xkʼot sbʼaj bʼa politika ma bʼa rasa. Jaxani wa xkʼot sbʼaj ja matik teye bʼa jun kʼole relijyon bʼa kujlajijan ja bʼa sjoyanal ja poko Siquem sok ja Samaria. Ja nochumanik ja bʼa kʼole relijyonik it ajyiyujile jujuntik skʼuʼajel bʼa mini tʼun oj slaj soka bʼa judíoʼiki (Jn 8:48).
Sanedrín.
Jaʼa niwan tsome juesik judío tey bʼa Jerusalén. Ja bʼa styempo ja Jesús aye 71 ja yibʼanale, tini chʼikan ja mero olomal sacerdote sok tuk matik ajyiyujile ja cholal jaw, ja matik spamilyaʼe ja mero olomalik sacerdote, ja ansyanoʼik, ja olomalik ja bʼa kʼoleʼik, ja olomalik bʼa pamilyaʼik sok ja jeʼumanik bʼa leyi (Mr 15:1; Hch 5:34; 23:1, 6).
Satanás.
Sbʼuyjel sat jastik junuk.
Jaʼa yajni wa xpilxi ja sbʼakʼ ja jastik junuk soka spatiki sok ja skʼabʼi. Wani xyawe makunuk jun bara, ma ta jelkʼa jitsan, wa xyawe makunuk yamkʼabʼalik jastal trillo ma rodillo sok jokubʼal yuj chanteʼik. Ja yamkʼabʼalik it wani x-ekʼ sbʼuy ja sat jastik junuk tey bʼa lugar bʼa xchijeli (Le 26:5; Isa 41:15). Kʼela ja bʼa LUGAR BʼA XCHIJEL.
Senya.
Seyo.
Jun jasunuk bʼa wa xyaʼakan jun marka (ay ti wa x-axikan bʼa barro ma bʼa cera) bʼa wa xchiktes ay maʼ sbʼaj, smeranil ma jun akuerdo sok wani xkoltani bʼa mi oj kʼokxuk ja jastik junuk kʼulubʼal seyari, jastal juʼunik, puertaʼik sok skʼejnal chamwinik. Ja seyoʼik bʼa najate kʼulubʼalsok jastik bʼa jel yij (ton, marfil ma teʼ) bʼa ayiʼoj letraʼik ma dibujoʼik spakaxil ay. Yaljel ay seyoʼil ma kʼulubʼal seyar jun jasunuk juni modo bʼa xchiktesel jastal jun senya bʼa smeranilni, bʼa ay maʼ sbʼaj ma nakʼan ay ma mi xbʼobʼ alxuk (Mt 27:66; Jn 6:27; Ef 1:13; Ap 5:1; 9:4).
Siervo ministerial.
Jani june ja bʼa jastal sutubʼal ja yaljel bʼa griego diákonos, bʼa tikʼanxta wa sutxi jastal «aʼtijum» ma «koltanum». Ja siervo ministerialiki kʼotele skoltanumik ja tsome ansyanoʼik bʼa jun kongregasyon. Tʼilani wane skʼulajel ja jas wa xyala ja Biblia bʼa oj ajukyile ja cholal iti (1Ti 3:8-10, 12).
Sinagoga.
Ja yaljel it wa stojolan ‹tsomjelal› ma ‹asamblea›. Bʼa tʼusan mi yibʼanaluk ja bersikuloʼiki jani wa xkʼan yal ja naʼits ma ja lugar bʼa wa stsomo sbʼaje ja judíoʼik bʼa skʼumajel ja Yabʼal ja Dyos, bʼa oj ajukyile tojelal, bʼa yajelyi orasyon sok xcholjel. Ja bʼa styempo ja Jesús, bʼa yibʼanal ja chonabʼik bʼa Israel ajyini jun sinagoga, jaxa bʼa chonabʼik mas niwani ajyi mas (Lu 4:16; Hch 13:14, 15).
Sion; wits Sion.
Jani ja sbʼiʼil ja chonabʼ Jebús bʼa tojbʼel lek, bʼa tini ajyiye ja jebuseoʼik sok ti wa xkan bʼa chaʼanil wits bʼa suresteʼil ja Jerusalén. Yajni sbʼajinkan ja David, ti ya kʼe tiw ja spalacio, sok kʼot najuk sbʼaj jastal «ja Xchonabʼ ja David» (2Sa 5:7, 9). Yajni ja David yiʼaj och tiw ja Arka, ja wits it kʼotni jun lugar sak sbʼaja Jyoba. Yajni ekʼa tyempo, ja Sion syama kʼot yibʼanal ja bʼay ja templo ja bʼa wits Moria, sok ayni ekʼele jaʼ wa xkʼan yal yibʼanal ja chonabʼ Jerusalén. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, tikʼanxta wa x-axi makunuk jastal senya (Sl 2:6; 1Pe 2:6; Ap 14:1).
Siria; sirioʼik.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, ja Siria kʼotel jun parte bʼa Roma sok jani skapital ja Antioquía. Tini chʼikan jun parte lek ja bʼa slujmal ja chonabʼ Siria (cha sbʼiʼil Aram) wa staʼa tiʼal ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo. Ja mandaranum bʼa Siria cha yeʼnani kajan sbʼaj skʼeljel yibʼanal ja Palestina (Lu 2:2; Hch 18:18; Gál 1:21).
Sirte.
Jaʼa sbʼiʼil ja chabʼ niwan skol mar bʼa mi jel chaʼanuk wa xkan bʼa stiʼtik ja mar bʼa Libia, bʼa norte bʼa África. Ja aʼtijumik bʼa barko bʼa najate jelni xiwyeyuj yujni jel ja bʼujanik arena bʼa nakʼan ay, sok yuja yip ja mari tuktukilxta lado ja bʼa wa skʼulan sbʼaji (Hch 27:17, nota).
Skachoʼik ja altar.
Jujuntik altar ay skacho ja bʼa xchanil xchikini (Le 8:15; 1Re 2:28; Ap 9:13).
Skʼajmal.
Jaʼa spatik ma ja skʼajmal wa x-axi elkan ja yajni wa xbʼuyxi sok wa xchijxi ja sbʼakʼ jastik junuk. Wani x-axi makunuk bʼa yaljel jastal senya jun jasunuk mi chaʼanyabʼaliluk sok wa x-ijnaji (Sl 1:4, nota; Mt 3:12).
Skʼakʼujil bʼa chapjelal.
Jani sbʼiʼil ja kʼakʼu bʼajtanto yuja sábado, bʼa jani wa xchapa sbʼaje ja judíoʼik sbʼaja sábado. Ja wego wa xkatik sbʼiʼiluk viernes ja kʼakʼu it, ja ajyi tini wa xkʼot tikʼan ja yajni wa xmukxi ja kʼaʼuji, pes jaxani wa xkʼe stul ja sábado. Ja kʼakʼu jumasaʼ bʼa judíoʼiki wa xkʼe stulyi bʼa och akwal sok wa xchʼak bʼa och akwal (Mr 15:42; Lu 23:54).
Skʼakʼujil b’a Smusjel ja Mulali.
Jani ja kʼakʼu jel sak bʼa jel chaʼanyabʼal sbʼaja israʼelenyoʼiki, cha wa sbʼiʼilan Yom Kipur (ja bʼa hebreo yohm hakkippurím, wa stojolan ‹skʼakʼujil bʼa smusjel›). Wa xkʼulaxi bʼa 10 bʼa etanim. Jaʼitani ja ekʼele jaw ja bʼa jabʼil wa x-och ja mero olomal sacerdote ja bʼa lugar Jel Sak ja bʼa tabernáculo, sok jabʼilik tsaʼan, tixa bʼa templo. Ja tiw wa skʼapa ja xchikʼel ja chanteʼik wa x-aji jastal majtanal yuja smuli, yuja smul ja tuk levitaʼiki sok yuja smul ja chonabʼi. Ja majtanal jaw jani senyaʼan ja sakʼanil yaʼa ja Jesús, bʼa junta ekʼele smusukan ja smul yibʼanal ja kristyano. Jach koltaji yibʼanal ja kristyano bʼa oj yaʼe kulan soka Jyoba. Juni skʼakʼujil bʼa wa stsomo sbʼaje bʼa jel sak sok bʼa stekʼjel waʼin. Cha kʼotelni jun sábado, jun kʼakʼu bʼa mini maʼ x-aʼtiji (Le 23:27, 28; Hch 27:9; Col 1:20; Heb 9:12).
Skʼapjel.
Jun meran skʼapjel wa x-axiyi ja Dyosi. Wani xkʼapxi ay jas oj kʼulaxuk, wani x-axi jun majtanal, kʼeʼel stuljel jun aʼtel bʼa Dyos ma stekʼjel jujuntik jasunuk bʼa mey smaloʼil. Junxtani yipalil soka ay maʼ yajel och testigoʼil (Mt 5:33).
Skorredor ja Salomón.
Ja bʼa templo bʼa skʼakʼu ja Jesús, juni korredor bʼa ay yojyalik sok ti wa xkan bʼa este ja bʼa patio tey bʼa juera. Wa xkʼuʼaxi ke kʼotelni parte ja bʼa stemplo ja Salomón. Tini bʼejyi tiw ja Jesús ja bʼa styempoʼil «invierno» sok ti stsomo sbʼaje tiw ja bʼajtanik snochuman ja Kristo bʼa stoyjel ja Dyosi (Jn 10:22, 23; Hch 5:12).
Skujlayubʼ jues.
B’a jujuntik ekʼele kʼotelni jun cha’an plataporma tey bʼa jaman kʼinal sok ti wa x-ajyi kʼeʼel bʼa yeskaleraʼil. Tini wa xkulaniye ja matik ay yaʼtele bʼa oj skʼumuke ja nole kristyano sok yaljel ja jas xchapunejeʼi. Ja yaljelik «skujlayubʼ ja Dyosi» sok «skujlayubʼ ja jues Kristoʼi» wani senyaʼan ja jas yaʼunej kujlajuk ja Jyoba bʼa skʼulajel jusgar ja kristyano jumasaʼ (Ro 14:10; 2Co 5:10; Jn 19:13).
Slokʼol.
Jaʼa stsʼakol wa xtupxi bʼa yajel el libre june maʼ yamubʼal jastal mosoʼal, june maʼ oj yiʼ kastigo, june maʼ oj yiʼ wokol, jun mulanum ma june maʼ obligado ay bʼa ay jas oj skʼuluk. Mini tolabida wa xtupxisok takʼin (Isa 43:3). Wani xkʼanxi jun slokʼol ma stsʼakol bʼa tuktukil ekʼele. Jun sjejel, ja bʼa Israel, ja bʼajtanik uninal sok ja bʼajtanik swaw yuntikil ja chanteʼiki yeʼnani sbʼaj ja Jyoba sok pilubʼale bʼa yaʼteltajel. Tʼilani oj axuk jun stsʼakol ma slokʼol bʼa oj eluke libre ja bʼa jas obligado aye skʼulajeli (Nú 3:45, 46; 18:15, 16). Ta ay jun kʼakʼal toro bʼa mi xtalnaji sok ay maʼ smila, ja swinkili tʼilani oj stup bʼa jachuk mi oj miljuk (Éx 21:29, 30). Pe ja maʼ gana wa xmilwani mini xkʼanji oj stupe pes tʼilani oj chamuk (Nú 35:31). Ja bʼa Biblia, ja stsʼakol ma slokʼol mas tʼilan axiʼi jani ja it stupu ja Kristoʼi yajni yaʼa ja sakʼanil bʼa yajel el libre ja bʼa mulal soka bʼa chamelal ja kristyanoʼik kʼuʼabʼal ayeʼi (Sl 49:7, 8; Mt 20:28; Ef 1:7).
Smajkil.
Smajkil ja arka b’a trato, b’a ti wa stsijun ja mero olomal sacerdote ja chikʼ sbʼaja majtanalik yuja mulali ja bʼa Skʼakʼujil bʼa Smusjel ja Mulali. Ja yaljel bʼa hebreo ti jakel b’a jun yaljel wa stojolan ‹smusjel [ja mulali]› ma asta ‹skusjel [ja mulali]›. Tojbʼesnubʼal b’a oro sok ayi’oj chabʼ querubín ja bʼa sati, jujune bʼa kada lado (Éx 25:17-22; 1Cr 28:11, nota; Heb 9:5).
Snochumanik ja Herodes.
Cha naʼubʼal sbʼaje jastal herodianoʼik. Kʼotye jun partido ja bʼa chonabʼi bʼa skoltaye ja jastik ti chʼikan soka spolitika ja spamilya ja rey Herodes yajni wane yajel mandar yuj spabor ja romanoʼiki. Bʼobʼta jujuntik saduceoʼik ti ajyiye chʼikan ja bʼa partido it. Ja herodianoʼik ochye akuerdo soka fariseoʼiki bʼa yiljel kontra ja Jesús (Mr 3:6).
Snochuman Kristo.
Jani ja sbʼiʼil ajiyile ja snebʼumanik ja Jesukristo yuja Dyosi (Hch 11:26; 26:28).
Sposoʼil kʼakʼ.
Jun lugar bʼa kechan kʼotel senya «bʼa wan ajlel kʼakʼ sok azufre». Cha wa sbʼiʼilan «ja xchabʼil chamelali». Tini wa xjipjiye tiw ja mulanumik mi sutxi skʼujoleʼi, ja Dyablo, asta ja chamelali sok ja Kʼeʼeni (ma Hades). Yuja wa xjipji ja tiw jastik bʼa mi xchʼakji yuja kʼakʼi, jastal june maʼ ikʼ ason ay, ja chamelal sok ja Hades, wani xchiktes ke ja poso it kechani jun senya bʼa chʼakelal bʼa tolabida, sok mi bʼa yijel wokol bʼa tolabida (Ap 19:20; 20:14, 15; 21:8).
Stalnanum ja emperador.
Juni tsome soldado bʼa Roma sok akʼubʼal kujlajuk bʼa stalnajel ja emperador bʼa Roma. Kʼotni jun tsome politiko bʼa jel ja yipeʼi bʼa wani xbʼobʼ skoltay ma xchʼayjel snajel jun emperador (Flp 1:13).
Stekʼjel waʼin.
Mini jas x-abʼxi bʼa jun tyempo bʼisubʼal. Ja israʼelenyo wa stekʼawe waʼin ja bʼa Skʼakʼujil bʼa Smusjel ja Mulali, ja bʼa tyempoʼik jel wokoli sok ja yajni wa skʼanawe ja stojelal ja Dyosi. Ja judíoʼik yawe kujlajuk chane ekʼele stekʼjel waʼin ja jabʼili bʼa yajel julskʼujole ja jastik jel triste ekʼel sbʼajeʼi. Ja stekʼjel waʼini mixa jun mandaruk sbʼaja snochumanik ja Kristo (Esd 8:21; Isa 58:6; Mt 4:2; 9:14; Lu 18:12; Hch 13:2, 3; 27:9).
Stojnal molino.
Jun setan ton bʼa ti kajan ekʼ bʼa pilan ton bʼa sjuchʼjel sbʼakʼ jastik junuk. Ja bʼa snalan ja niwan toni wa stsʼapxiyi jun estaka bʼa oj bʼobʼ sututuk ja stojnal kajan ekʼi. Ja bʼa tyempo najate ajyi chʼinik molino bʼa tʼusan mi yibʼanaluk ja naʼitsiki sok jani wa xyawe sututuk ja ixukeʼi. Yuja jani mero wa xmakuni kada kʼakʼu ja molino bʼa oj waʼuke ja pamilyaʼiki, ja Ley bʼa Moisés yalani mi oj yiʼekan ja molino ma ja stojnal wa xwaj kajani jastal prenda bʼa jun jelal. Ja molinoʼik mas niwaki ojni cha slaje, pe jani wa xya sututuk ja chanteʼiki (Dt 24:6; Mr 9:42).
Sutxel kʼujolal.
T
Talento.
Jani ja takʼin mas al ja bʼa hebreo sok bʼa mas jitsan takʼin. Yalal 34 kilo sok 200 gramo. Ja talento griego masni chʼin sok yalal junuk 20 kilo sok 400 gramo (1Cr 22:14; Mt 18:24).
Talnanum.
June maʼ wa xtalnani bʼa mok jas ekʼ sbʼaj jun kristyano ma ja jastik yiʼoj june sok wa xya okʼuk ja alarma ta ay jas xiwela sbʼaj, sok masni wa xkʼulaxi bʼa akwal. Ja mas kʼajyeli ti wa x-ajyiye bʼa chaʼanik naʼits sok ja bʼa sat sbardaʼil ja chonabʼi bʼa najato oj yil-e ja matik jakumi. Ja bʼa soldadoʼiki cha ayni yiʼoje talnanumik (Mt 27:65; 28:4).
Talnanum.
Jun winik bʼa yeʼn kajan sbʼaj yiljel sok stalnajel ja kongregasyoni. Ja mero yaljel bʼa griego (epískopos) wani xkʼan yal bʼa talnanel lek. Ja yaljel talnanum sok ansyano jani wa xkʼan yal sbʼaja junxta cholal ja bʼa kongregasyon. Ja yaljel ansyano (ja bʼa griego, presbýteros) wani xchiktes ja smodoʼik bʼa takʼanxa ja maʼ wa x-ajiyi ja cholali, pe jaxa talnanum wani xchiktes ja aʼtelik tʼilan oj skʼuluki (Hch 20:28; 1Ti 3:2-7; 1Pe 5:2).
Tártaro.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, jaʼa jastal jel kʼixwela sbʼaj ajiyekan ja anjelik kʼoka abʼalik ja bʼa styempo ja Noé. Ja bʼa 2 Pedro 2:4, ja yaljel yaʼa bʼa Tártaro (b’a sutubʼal ja yaljel tartaróō) mini wa xkʼan yal ke «ja anjelik sleʼa smuleʼi» ti ajiye b’a lugar mi meranuk sbʼiʼil Tártaro b’a wa skʼuʼane ja relijyon mi meranuki (jun preso tey bʼa yibʼ luʼum sok jun kʼikʼil lugar sbʼa dyosik mas skoʼelal). Jaʼuktoma, wani xkʼan yal ke ja Dyosi sjapayile ja xchole sok ja yaʼtele ja bʼa satkʼinali bʼa jun modo jel kʼixwela sbʼaj, sok yaʼa ja spensare bʼa jun modo jel kʼikʼinal juntiro bʼa jachuk mixa oj yabʼye stojol ja jastik jel chaʼanyabʼal wa skʼana oj skʼuluki. Jastalni wa xyala ja Biblia, ja xchʼakelal wane smajlajeli cha jelni kʼikʼ juntiro: ojni chʼaysnajele juntiro soka smandaranume Satanás, ja Dyablo. Ja yuj, ja Tártaro jani ja jastal mas jel kʼixwela sbʼaj oj ajuke ja anjelik jaw kʼoka abʼaliki. Mini junukxta soka «chaʼanil kʼeʼen» ja it wa xyala ja Apocalipsis 20:1-3.
Tawanel tiʼal malo.
Jani skʼuljel amenasar ma skʼanjel ay jas oj ekʼ sbʼaj jun kristyano ma jun jasunuk. Mini junukxta soka yaljelik bʼa wa xyajbʼesni ma tajkelxta kʼumanel. Bʼa jitsan ekʼele, ja tawanel tiʼal malo juni yaljel bʼa ay jas malo oj ekʼ sbʼaj june. Ta yeʼn ja Dyos ja maʼ wa xyala ma june maʼ yeʼn yaʼunejyi permiso, ayni lek yip sok jachni mero wa x-ekʼi (Gé 12:3; Nú 22:12; Mr 11:21; Hch 23:12; Ro 12:14; Gál 3:10). Ayni ekʼele kʼotel jun skʼapjelal bʼa wa xyiʼajan jun jasunuk malo jastal kastigo yuja mi axi kʼotuk ja jas kʼapubʼali (Ne 10:29).
Teʼ bʼa sakʼanil.
Jun teʼ ja bʼa tsamal lugar Edén. Ja Biblia mi wa xyala ta ja sati ayiʼoj jastik chaʼanyabʼal bʼa wa xbʼobʼ ya’ sakʼanil. Ja smeranili, ja teʼ it jani wa senyaʼan ja skʼapjelal bʼa sakʼanil bʼa tolabida oj yayi ja Dyos ja maʼ oj yakan oj sloʼ ja sati. Ja bʼa libro bʼa Apocalipsis, jani wa senyaʼan ja sakʼanil mey stikʼanil wa xyaʼa ja Dyosi (Gé 2:9; 3:22; Ap 2:7; 22:19).
Templo.
Masni jaʼ wa xkʼot sbʼaj jun lugar pilubʼal bʼa stoyjel ja Dyosi, jun lugar sak. Pe jitsan ekʼele jani wa xkʼan yal ja tabernáculo ma ja templo tey bʼa Jerusalén, ja it slokʼolankan ja tabernáculo wa xyiʼaje ekʼ ja israʼelenyoʼik bʼa yajelyi stoyjel ja Dyosi. Ja bʼajtan templo jani ya kʼeʼuk ja Salomón sok yeʼn xchʼayawe snajel ja babilonioʼik. Ja xchabʼili jani ya kʼeʼuk ja Zorobabel yajni aji eluke libre ja bʼa Babilonia, sok yajni ekʼ ja tyempo, cha ya kʼeʼuk ja Niwan Herodesi. Ay ekʼele wa x-aji sbʼiʼiluk ja «naʼits» (Mt 21:13; Lu 11:51; 1Cr 29:1; 2Cr 2:4; Mt 24:1). Cha jachni wa sbʼiʼilan ja lugar bʼay ja Jyoba ja bʼa satkʼinali (Éx 25:8, 9; 2Re 10:25; 1Cr 28:10; Ap 11:19).
Toj.
Ja bʼa Biblia, jani wa stojolan ja bʼa jas leki bʼa akuerdo ay soka jas yaʼunej kujlajuk ja Dyos sbʼaja jas leki soka bʼa mi lekuki (Gé 15:6; Dt 6:25; Sof 2:3; Mt 6:33).
Trato.
Jun akuerdo ma jun trato wa xyaʼawe chawane bʼa skʼulajel jun jasunuk ma yajelkan skʼulajel. Tini chʼikan ja trato wa skʼulan ja Dyos soka kristyano, ma kechanta yeʼnle ja kristyano jumasaʼ. Ayni ekʼele, kechanta june ja maʼ wa xya kʼotuk ja jastik alubʼal ja bʼa trato (ja it oj slajtik jun skʼapjelal). Jaxa bʼa tuk ekʼeleʼi, xchawanile tʼilani ay jas oj skʼuluke. Ja Biblia mi kechanuk wa staʼa tiʼal ja bʼa tratoʼik skʼulan ja Dyos soka kristyano, cha wani staʼa tiʼal ja trato yaʼawe ja winike, ja kʼoleʼik, ja chonabʼik sok ja nole kristyanoʼiki. Ja tratoʼik bʼa masto jel chaʼanyabʼali tey ja it yaʼa ja Dyos soka Abrahán, soka David, soka chonabʼ Israel (ja trato bʼa Leyi) soka Israel bʼa Dyos (ja yajkʼachil trato) (Gé 9:11; 15:18; 21:27; Éx 24:7; 2Cr 21:7; Lu 22:29; Hch 3:25; 2Co 3:6; Heb 8:6).
Trompeta.
Jun jasunuk wa xjuxi sok kʼulubʼalsok takʼin sok wa x-axi makunuk bʼa yajel tojelalik ma bʼa yajel okʼ kʼin. Jitsan ekʼele, bʼa kechanta jun senya, wani x-axi okʼuk ja trompeta bʼa yaljel ja skastigoʼik ja Jyoba ma tuk jastik oj ekʼuk bʼa yeʼn yalunej ja Dyosi (1Co 15:52; Ap 8:7-11:15).
Tsaʼanikxta kʼakʼu.
Ja bʼa jastik yalunejkan ja Biblia, wani x-axi makunuk ja yaljel it sok tuk, jastal «ja bʼa xchʼakulabʼilxa ja kʼakʼujiki», bʼa yaljel bʼa jun tyempo yajni ja jastik wan ekʼeli ojxta chʼakuk (Eze 38:16; Da 10:14; Hch 2:17). Ayni ja jas alubʼal oj ekʼuki kʼotel jun tyempo bʼa jujuntik jabʼil ma bʼa jitsan. Ja bʼa Biblia, masni wa x-axi makunuk ja yaljel it bʼa yaljel sbʼaja «tsaʼanikxta kʼakʼu» ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo it, ja yajni tixa ay ja Jesús bʼa jun modo mi x-ilxi (2Ti 3:1; Snt 5:3; 2Pe 3:3).
Tsamal lugar.
Jun tsamal jardín ma jun tsamal luʼum. Ja bʼajtani yeʼnani skʼulan ja Jyoba ja bʼa Edén sbʼaja bʼajtan ixuk sok winiki. Yajni ja Jesús ti lokan bʼa poste, xchiktesyi june ja maʼ sleʼunej smul ja it ajyi bʼa stsʼeʼeli ke ja luʼumi ojni pax jun tsamal lugar. Ja yaljel wa x-axi makunuk ja bʼa 2 Corintios 12:4 lajansok jani wan yaljel sbʼa jun tikʼe tsamal lugar ja bʼa tyempo ti jakumi, jaxa bʼa Apocalipsis 2:7, bʼa jun tikʼe tsamal lugar ja bʼa satkʼinal (Can 4:13; Lu 23:43).
Tsawanel.
Ja yaljel bʼa hebreo wa stojolan ‹sbʼaljel sok aseyte›, ‹sjaxjel› ma ‹stʼoljel›. Kʼajyelni wa xtʼoljiyi aseyte jun kristyano ma jun jasunuk bʼa xchiktesel ke tsaʼubʼalxa bʼa jun aʼtel jel chaʼanyabʼal. Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, ja yaljel it wani xcha axi makunuk bʼa xchiktesel wani x-aji koyile ja yip ja Dyos ja matik tsaʼubʼal oj wajuke bʼa satkʼinali (Éx 28:41; 1Sa 16:13; Lu 4:18; Hch 10:38; 2Co 1:21).
U
Único.
W
Winik libre ay; winik maʼ ajita-el libre.
Ja bʼa yoj smandaranel ja Roma, jun winik libre jani ja maʼ mi mosoʼuk pojki sok ayni yiʼoj yibʼanal ja derecho jastal swinkil chonabʼ. Pe ja winik maʼ ajita-el libre jani ja maʼ ajita-el libre ja bʼa mosoʼili. Ja matik ajita eluke libre yuja matik ay xcholi mixani mosoʼuke sok kʼotelexa jastal swinkil Roma, pe mi x-aji och xchole bʼa politika. Jaxa matik mi jaʼ aji eluke libre yuja matik ay xcholi mixani mosoʼuke, pe mey yiʼoje yibʼanal ja derechoʼik jastal ja tuki (1Co 7:22).
X
Xchʼakulabʼil ja jastal wa xtax ja tyempo.
Jani ja parte bʼa tyempo bʼa oj ikʼwanuk och man xchʼakelal ja bʼa jastal wa xtax ja tyempo, ma ja jas wan ekʼel ja bʼa luʼumkʼinali, bʼa tey bʼa skʼabʼ ja Satanás. Ja tyempo jaw wani staʼa sbʼajsok ja tyempo yajni tixa ay ja Kristo. Soka stojelal ja Jesús, ja anjeliki «oj spil-e ja matik malo ja bʼa matik toji» sok oj xchʼaye snajel (Mt 13:40-42, 49). Ja snebʼumanik ja Jesús jelni skʼanawe oj snaʼe jas ora oj kʼotuk ja «xchʼakulabʼil» jaw (Mt 24:3). Bʼajtanto oj kumxuk ja bʼa satkʼinali, ja Jesús skʼapayi ja snebʼumanik bʼa ti oj ajyuksoke masan tyempo jaw (Mt 28:20). Kʼela ja bʼa JA JASTAL WA XTAX JA TYEMPO.
Xchʼaykʼujolajel ja nupanel.
Xiwelal b’a Dyos.
Jani skisjel lek ja Dyosi sok xiwel b’a skʼulajel ja jas mi lek xyila. Jani wa snikawotik ja syajal jkʼujoltik kiʼojtiksoki sok ja skʼuʼajel bʼa yeʼn. Ja it wa xnikji ja yaʼtijumik bʼa oj stoy-e sok skʼuʼajel ja sleyiki (Sl 111:10; Pr 8:13; 2Co 7:1).
Xiwel soka Dyosi.
Xujkubʼal.
Jun sbʼisulabʼil b’a wa stuluyi b’a jxujkubʼtik man bʼa sniʼ ja yal jkʼabʼtik bʼa snalani. Ja israʼelenyo kʼajyel wa xyawe makunuk jun xujkubʼal bʼa ayiʼoj junuk 44 centímetro sok 5 milímetro ja snajtili, pe cha wa xyawe makunuk jun xujkubʼal mas najat bʼa ekʼxel jun chʼile smoj sok ayiʼoj junuk 51 centímetro sok 8 milímetro (Gé 6:15; Mt 6:27; Lu 12:25; Ap 21:17).
Y
Yaʼaw luna.
Jani ja sbʼajtanil kʼakʼu bʼa kada ixaw ja bʼa kalendario judío. Kʼotelni jun kʼakʼu bʼa wa stsomo sbʼaje, wa skʼulane niwak waʼelal sok wa skʼapawe majtanalik bʼa jel chaʼanyabʼal. Yajni ekʼ ja tyempo, pax jun skʼine jel tʼilan ja bʼa paisi bʼa mini maʼ x-aʼtiji (Nú 10:10; 2Cr 8:13; Col 2:16).
Yabʼal ja Dyos.
Yajel el suerte.
Jun kostumbre bʼa najate bʼa stsajel jas oj skʼuluke. Wa xyawe och yal tonik ma chʼin pedasoʼik teʼ ja bʼa sbolsaʼeʼi ma bʼa jun yeʼtal sok tixa wa snikaweʼa. Ja jas bʼajtan wa x-eli ma wa xyawe eluki wa xchiktes jasa oj skʼulukeʼi. Ja it kʼajyelni wa xkʼulaxi yajni axita jun orasyon (Mt 27:35; Hch 1:26).
Yajel kajan ja kʼabʼal.
Yajel och testigo.
Jun yaljel bʼa wa x-alxi ke meran jun jasunuk ma bʼa skʼapjel oj kʼulaxuk jun jasunuk ma mi oj kʼulaxuk. Tʼusan mi spetsanil ekʼele kʼotel jun skʼapjelal wa x-axiyi june maʼ jel tʼilan, sok mastoni ja Dyosi. Ja Jyoba smocho mas ja strato soka Abrahán sok jun skʼapjelal (Gé 14:22; Heb 6:16, 17).
Yajel tsʼuʼum.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Griego, wani xkʼan yal makʼwanelsok jun tsʼuʼum bʼa yajel kastigo bʼa kʼol mochubʼal ja sniʼiki ma ay skʼiʼixil (Jn 19:1).
Yajelyi senya ja swinkil june.
Yamkʼabʼal.
Jaʼa jastik junuk yiʼoje ja soldadoʼik bʼa wa skoltay sbʼaje. Tey ja casco, ja chaleco takʼin, ja sinchoʼali, ja smakbʼalil ja sat okal sok ja escudo (1Sa 31:9; Ef 6:13-17).
Yaʼteltajel Dyos.
Yeʼtal bʼa alabastro.
Sbʼiʼil jujuntik yal chʼin yeʼtal perjume kʼulubʼalsok jun ton bʼa ti wa xtax mojan bʼa Alabastrón (Egipto). Tʼusan mi spetsaniluk xotʼan ja yal snukʼi bʼa wani xbʼobʼ makxuk bʼa jachuk ja perjume mi oj chʼayuk. Yajni ekʼ ja tyempo, jachxani aji sbʼiʼiluk jastal ja ton wa xkʼulajisoki (Mr 14:3).
Yeʼtal bʼa wa stsikxi incienso.
Jun jasunuk bʼa oro, bʼa plata ma bʼa kobre bʼa ti wa x-aji makunuk bʼa tabernáculo sok bʼa templo bʼa stsikjel incienso, bʼa yajel eluk ja chakal kʼakʼ ja bʼa altar wa x-aji majtanaliki sok yajel eluk ja tsikel smechaʼil ja kandelabro bʼa oro (Éx 37:23; 2Cr 26:19; Heb 9:4).
Yeʼtal vino.
Juni yeʼtal vino sok tuk jastik b’a ja’ kʼulubʼalsok yenteroʼil ja stsʼujmil jun chante, jastal jun chibo ma jun chej. Ja vino, yajni wa xpax trago, wa xya eluk jun kuxil ikʼ (ma dióxido de carbono), bʼa wa stima ja yeʼtali. Ja yuj tini wa xnolxi bʼa yajkʼachil yeʼtalik, pes wani stima sbʼaj. Pe ja poko yeʼtaliki, yuja mas chʼuʼuyi, wa xchʼi ja yajni wa stima sbʼaji (Jos 9:4; Mt 9:17).
Yijel jaʼ.
Yuko.
Jun kʼatan teʼ wa xwaj kajan b’a stejlubʼ jun kristyano sok wa x-aji lokan jastik junuk bʼa kada xchikin; cha jani steʼil wa xwaj kajan bʼa snukʼ chabʼ chanteʼik (masni kʼajyel sok wakax) bʼa wa sjoko jun yamkʼabʼal bʼa alaj ma jun karreta. Yuja mosoʼik kʼajyel wa xyawe makunuk bʼa skuchjel alal kargaʼik, ja yuko wa senyaʼan ja ajyel mosoʼil ma ajyel ibʼ kʼabʼal yuj jun kristyano, sok cha jachuk ja tʼenjeli sok ja wokoli. Ja yaljel yajel eluk ma skʼokjel ja yuko wa stojolan elel libre ja bʼa ajyel mosoʼili, ja bʼa tʼenjeli sok ja bʼa loʼlaneli (Le 26:13; Mt 11:29, 30).
Yunin ja David.
Yunin ja Winiki.
Ja bʼa Yabʼal ja Dyos Tsʼijbʼunubʼal bʼa Hebreo, jach aji sbʼiʼiluk ja Ezequiel soka Daniel bʼa xchiktesel ja stukil yiʼoje ja akʼa rasonik it bʼa chamye sok ja stukil ja Maʼ mero sbʼaj ja rasonik yawe ekʼuki (Eze 3:17; Da 8:17). Ja bʼa Evangelioʼiki, ja yaljel Yunin ja Winiki wa xtax junuk 80 ekʼele sok jani wa xkʼot sbʼaj ja Jesusi. Wani xchiktes, ke yuja ajyi jun snan ja bʼa luʼumi, ja Jesús kʼot jun kristyano sok mi kechanuk jun ikʼ ason bʼa pax kristyanoʼil. Cha wani xchiktes ke ja Jesús oj ya kʼot smeranil ja jas alubʼalkan ja bʼa Daniel 7:13, 14 (Mt 19:28; 20:28).
Z
Zeus.
Jani ja dyos mas niwan ja bʼa dyosik griegoʼiki. Ja bʼa Listra, yalawe jabʼi Zeus ja Bernabé. Mojan ja bʼa Listra taʼubʼal jastik poko tsʼijbʼunubʼal bʼa wa staʼa tiʼal ja «sacerdoteʼik ja Zeus» sok ja «Zeus, ja dyos-kʼaʼuj». Jaxa bʼa sniʼ ja barko bʼa skʼulan biajar ja Pablo masan bʼa isla bʼa Malta, tey ja senyaʼil ja «Yuntikil ja Zeus», ja Cástor sok Pólux bʼa kʼotele loj (Hch 14:12; 28:11).