Luukas
22 Happamattoman leivän juhla, jota sanotaan pesahiksi,+ oli nyt lähestymässä.+ 2 Ylipapit ja kirjanoppineet etsivät sopivaa keinoa päästä Jeesuksesta eroon,+ sillä he pelkäsivät kansaa.+ 3 Silloin Saatana meni Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka kuului 12 apostolin joukkoon.+ 4 Juudas meni pois ja puhui ylipappien ja temppelin päälliköiden kanssa siitä, miten voisi kavaltaa Jeesuksen heille.+ 5 He ilahtuivat tästä ja sopivat antavansa hänelle rahaa.+ 6 Hän suostui ja alkoi etsiä sopivaa tilaisuutta kavaltaa hänet, kun ympärillä ei olisi ihmisjoukkoa.
7 Sitten tuli happamattoman leivän juhlan päivä, jolloin pesah-uhri täytyi uhrata.+ 8 Jeesus lähetti Pietarin ja Johanneksen ja sanoi heille: ”Menkää valmistamaan meille pesah-ateria syötäväksi.”+ 9 He kysyivät häneltä: ”Mihin haluat meidän valmistavan sen?” 10 Hän sanoi heille: ”Kun tulette kaupunkiin, teitä vastaan tulee mies, joka kantaa vesiruukkua. Seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee.+ 11 Sanokaa talonisännälle: ’Opettaja sanoo sinulle: ”Missä on vierashuone, jossa voin syödä pesah-aterian opetuslasteni kanssa?”’ 12 Hän näyttää teille yläkerrasta suuren, kalustetun huoneen. Valmistakaa se sinne.” 13 Niin he lähtivät ja totesivat kaiken olevan niin kuin hän oli heille sanonut, ja he tekivät valmistelut pesahia varten.
14 Kun aika tuli, hän asettui pitkälleen pöydän ääreen apostolien kanssa.+ 15 Hän sanoi heille: ”Olen kovasti halunnut syödä tämän pesah-aterian teidän kanssanne ennen kuin kärsin, 16 sillä minä sanon teille: enää en syö pesah-ateriaa ennen kuin kaikki, mikä liittyy siihen, täyttyy Jumalan valtakunnassa.” 17 Hän otti vastaan maljan, kiitti Jumalaa ja sanoi: ”Ottakaa tämä ja ojentakaa se joukossanne aina seuraavalle, 18 sillä minä sanon teille: tästä lähtien en enää juo viiniköynnöksen tuotetta ennen kuin Jumalan valtakunta tulee.”+
19 Hän otti myös leivän,+ kiitti Jumalaa, taittoi sen, antoi sen heille ja sanoi: ”Tämä tarkoittaa minun ruumistani,+ joka annetaan teidän puolestanne.+ Tehkää tämä toistuvasti minun muistokseni.”+ 20 Kun he olivat nauttineet illallisen, hän otti samalla tavoin myös maljan ja sanoi: ”Tämä malja tarkoittaa uutta liittoa.+ Se tulee voimaan minun vereni+ perusteella, joka vuodatetaan teidän puolestanne.+
21 Mutta minun kavaltajani on kanssani pöydässä.+ 22 Ihmisen Poika kyllä kulkee tietään niin kuin on päätetty,+ mutta voi sitä ihmistä, joka hänet kavaltaa!”+ 23 Niin he alkoivat pohtia keskenään, kuka heistä oikein aikoi tehdä tämän.+
24 Heidän keskuudessaan syntyi kuitenkin myös kiihkeä kiista siitä, ketä heistä pidettiin suurimpana.+ 25 Mutta hän sanoi heille: ”Kansojen kuninkaat määräilevät ihmisiä, ja niiden vallanpitäjiä kutsutaan hyväntekijöiksi.+ 26 Mutta te ette saa olla sellaisia,+ vaan siitä, joka on teidän keskuudessanne suurin, pitää tulla kuin nuorin+ ja siitä, joka ottaa johdon, kuin palvelija.+ 27 Kumpi näet on suurempi, se, joka on aterialla,* vai se, joka palvelee? Eikö se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne kuin se, joka palvelee.+
28 Juuri te olette kuitenkin pysyneet minun kanssani,+ kun minulla on ollut koettelemuksia.+ 29 Minä teen teidän kanssanne liiton valtakunnasta – niin kuin Isäni on tehnyt liiton minun kanssani –+ 30 jotta voisitte syödä ja juoda pöydässäni minun valtakunnassani+ ja istua valtaistuimilla+ tuomitsemassa Israelin 12:ta heimoa.+
31 Simon, Simon! Saatana on vaatinut, että saisi seuloa teitä kaikkia kuin vehnää.+ 32 Mutta minä olen rukoillut hartaasti sinun puolestasi, ettei uskosi pettäisi,+ ja kun sinä sitten olet palannut, vahvista veljiäsi.”+ 33 Silloin Pietari sanoi hänelle: ”Herra, olen valmis menemään kanssasi sekä vankilaan että kuolemaan.”+ 34 Jeesus kuitenkin sanoi: ”Minä sanon sinulle, Pietari: kukko ei tule tänään kiekumaan ennen kuin olet kolmesti kieltänyt tuntevasi minut.”+
35 Hän sanoi heille myös: ”Kun lähetin teidät matkaan ilman rahapussia, eväslaukkua ja sandaaleja,+ eihän teiltä puuttunut mitään?” He sanoivat: ”Ei!”* 36 Sitten hän sanoi heille: ”Mutta nyt sen, jolla on rahapussi, pitää ottaa se mukaan, samoin eväslaukku, ja sen, jolla ei ole miekkaa, pitää myydä päällysvaatteensa ja ostaa miekka. 37 Minä sanon teille, että minussa täytyy täyttyä se, mikä on kirjoitettu: ’Hänet luettiin lainrikkojien joukkoon.’+ Nämä minua koskevat sanat nimittäin täyttyvät parhaillaan.”+ 38 Sitten he sanoivat: ”Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa.” Hän sanoi heille: ”Se riittää.”
39 Jeesus lähti ja meni tapansa mukaan Öljymäelle,* ja opetuslapset seurasivat häntä.+ 40 Tultuaan sinne hän sanoi heille: ”Rukoilkaa jatkuvasti, jottette joutuisi kiusaukseen.”+ 41 Hän vetäytyi heistä erilleen noin kivenheiton päähän, polvistui ja alkoi rukoilla: 42 ”Isä, jos sinä haluat, ota tämä malja minulta pois. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni vaan sinun.”+ 43 Silloin hänelle näyttäytyi taivaasta enkeli ja vahvisti häntä.+ 44 Hän tunsi kuitenkin niin suurta tuskaa, että hän jatkoi rukoilemista yhä hartaammin,+ ja hänen hikensä tuli kuin veripisaroiksi, jotka putosivat maahan. 45 Kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslasten luo, hän huomasi heidän nukkuvan, koska he olivat murheesta uupuneita. 46 Hän sanoi heille: ”Miksi te nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa jatkuvasti, jottette joutuisi kiusaukseen.”+
47 Hänen vielä puhuessaan tuli ihmisjoukko, ja Juudas, yksi 12 apostolista, johti heitä. Hän lähestyi Jeesusta suudellakseen häntä.+ 48 Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Juudas, suudelmallako sinä kavallat Ihmisen Pojan?” 49 Kun hänen ympärillään olevat näkivät, mitä oli tapahtumassa, he kysyivät: ”Herra, iskemmekö miekalla?” 50 Eräs heistä sivalsikin ylimmäisen papin orjalta oikean korvan irti.+ 51 Jeesus kuitenkin sanoi: ”Riittää.” Hän kosketti orjan korvaa ja paransi hänet. 52 Sitten Jeesus sanoi ylipapeille, temppelin päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet sinne hakemaan häntä: ”Tulitteko minua vastaan miekat ja nuijat mukananne niin kuin olisin ryöstäjä?+ 53 Kun olin teidän kanssanne temppelissä päivän toisensa jälkeen,+ te ette käyneet minuun käsiksi.+ Mutta tämä on teidän hetkenne, ja nyt pimeydellä on valta.”+
54 Sitten he pidättivät hänet ja veivät hänet mukanaan+ ylimmäisen papin taloon. Pietari kuitenkin seurasi heitä jonkin matkan päässä.+ 55 Kun he olivat sytyttäneet tulen keskelle sisäpihaa ja istuutuneet, Pietari istui heidän joukkoonsa.+ 56 Mutta eräs palvelustyttö näki hänen istuvan tulen valossa, katsoi häntä tarkkaan ja sanoi: ”Tämäkin oli hänen kanssaan.” 57 Hän kuitenkin kielsi sen ja sanoi: ”En tunne häntä, nainen.”+ 58 Vähän ajan kuluttua eräs toinen näki hänet ja sanoi: ”Sinäkin olet yksi heistä.” Mutta Pietari sanoi miehelle: ”En ole.”+ 59 Noin tunnin kuluttua vielä eräs mies alkoi väittää: ”Varmasti tämäkin oli hänen kanssaan, sillä hänhän on galilealainen!” 60 Pietari kuitenkin sanoi: ”Mies, en tiedä, mistä puhut.” Samassa, hänen vielä puhuessaan, kiekui kukko. 61 Silloin Herra kääntyi ja katsoi suoraan Pietariin, ja Pietari muisti, mitä Herra oli sanonut hänelle: ”Ennen kuin kukko tänään kiekuu, sinä kiellät minut kolmesti.”+ 62 Hän meni ulos ja itki katkerasti.
63 Miehet, jotka pitivät Jeesusta pidätettynä, alkoivat pilkata+ ja lyödä häntä.+ 64 He peittivät hänen kasvonsa ja kyselivät: ”Profetoi! Kuka sinua löi?” 65 He herjasivat häntä vielä monella muullakin tavalla.
66 Kun tuli päivä, kansan vanhinten joukko, jossa oli sekä ylipappeja että kirjanoppineita, kokoontui.+ He veivät hänet sanhedrininsaliinsa ja sanoivat: 67 ”Jos sinä olet Kristus, sano se meille.”+ Mutta hän sanoi heille: ”Vaikka sanoisinkin teille, te ette uskoisi. 68 Sitä paitsi jos kysyisin teiltä, te ette vastaisi. 69 Tästä lähtien Ihmisen Poika+ tulee kuitenkin istumaan voimakkaan Jumalan oikealla puolella.”+ 70 Tähän he kaikki sanoivat: ”Oletko sinä siis Jumalan Poika?” Hän vastasi heille: ”Te itse sanotte, että minä olen.” 71 He sanoivat: ”Mihin me enää todistajia tarvitsemme? Mehän olemme itse kuulleet sen hänen omasta suustaan.”+