Johannes
6 Tämän jälkeen Jeesus poistui Galilean- eli Tiberiaanmeren toiselle puolelle.+ 2 Mutta suuri joukko ihmisiä seurasi häntä jatkuvasti, koska he näkivät ne tunnusmerkit, joita hän teki sairaille.+ 3 Niinpä Jeesus meni ylös vuorelle+ ja istui siellä opetuslastensa kanssa. 4 Pesah,+ juutalaisten juhla, oli nyt lähellä. 5 Kun Jeesus siis nosti silmänsä ja huomasi suuren ihmisjoukon tulevan hänen luokseen, hän sanoi Filippukselle: ”Mistä me ostamme leipiä näille syötäväksi?”+ 6 Tämän hän sanoi kuitenkin koetellakseen häntä, sillä hän itse tiesi, mitä oli tekemäisillään. 7 Filippus vastasi hänelle: ”Kahdensadan denaarin* leivät eivät riittäisi heille, niin että kukin saisi edes vähän.”+ 8 Yksi hänen opetuslapsistaan, Andreas, Simon Pietarin veli, sanoi hänelle: 9 ”Tässä on pikkupoika, jolla on viisi ohraleipää+ ja kaksi pientä kalaa. Mutta mitä nämä ovat niin monille?”+
10 Jeesus sanoi: ”Pankaa ihmiset asettumaan pitkälleen kuten aterialla.”+ Siinä paikassa olikin paljon ruohoa. Sen tähden miehet, noin viisituhatta luvultaan, asettuivat pitkälleen.+ 11 Niin Jeesus otti leivät, ja esitettyään kiitoksen hän jakeli ne pitkällään oleville, samoin myös pienistä kaloista niin paljon kuin he tahtoivat.+ 12 Mutta kun he olivat saaneet kyllikseen,+ hän sanoi opetuslapsilleen: ”Kootkaa tähteeksi jääneet palaset, niin ettei mitään mene hukkaan.” 13 Sen tähden he kokosivat ne, ja he täyttivät kaksitoista koria palasilla, jotka viidestä ohraleivästä olivat jääneet syöneiltä tähteeksi.+
14 Kun ihmiset siten näkivät ne tunnusmerkit, jotka hän teki, he sanoivat: ”Tämä on varmasti se profeetta,+ jonka oli määrä tulla maailmaan.” 15 Sen tähden Jeesus, joka tiesi, että he aikoivat tulla ja tarttua häneen tehdäkseen hänestä kuninkaan, poistui+ jälleen vuorelle yksinäisyyteen.
16 Kun tuli ilta, hänen opetuslapsensa menivät alas merelle,+ 17 ja astuttuaan veneeseen he lähtivät menemään meren toiselle puolelle Kapernaumiin. Nyt oli tullut jo pimeä, eikä Jeesus ollut vielä saapunut heidän luokseen. 18 Lisäksi meri alkoi aaltoilla, koska puhalsi voimakas tuuli.+ 19 Mutta kun he olivat soutaneet noin viisi tai kuusi kilometriä*, he näkivät Jeesuksen kävelevän merellä ja tulevan lähelle venettä, ja he pelästyivät.+ 20 Mutta hän sanoi heille: ”Minä se olen; älkää pelätkö!”+ 21 Sen tähden he tahtoivat ottaa hänet veneeseen, ja kohta vene tuli maihin sinne, minne he olivat menossa.+
22 Seuraavana päivänä meren toisella puolella seisova ihmisjoukko näki, että siellä ei ollut yhtään venettä erästä pientä lukuun ottamatta ja että Jeesus ei ollut mennyt veneeseen opetuslastensa kanssa, vaan että ainoastaan hänen opetuslapsensa olivat lähteneet; 23 mutta Tiberiaasta saapui veneitä lähelle sitä paikkaa, jossa ihmiset olivat syöneet leipää Herran esitettyä kiitoksen. 24 Kun siis ihmisjoukko näki, ettei Jeesus ollut siellä eivätkä hänen opetuslapsensa, he astuivat pieniin veneisiinsä ja tulivat Kapernaumiin etsimään+ Jeesusta.
25 Kun he sitten löysivät hänet meren toiselta puolelta, he sanoivat hänelle: ”Rabbi,+ milloin sinä tänne pääsit?” 26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: ”Totta totisesti minä sanon teille: te ette etsi minua siksi, että näitte tunnusmerkkejä, vaan siksi, että söitte niitä leipiä ja tulitte kylläisiksi.+ 27 Älkää työskennelkö sitä ruokaa varten, joka katoaa,+ vaan sitä ruokaa varten, joka pysyy ikuiseen elämään+ ja jota Ihmisen Poika tulee teille antamaan, sillä tähän Isä, niin, Jumala, on painanut hyväksymyksensinettinsä.”+
28 Sen tähden he sanoivat hänelle: ”Mitä meidän pitää tehdä suorittaaksemme Jumalan tekoja?” 29 Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ”Tämä on Jumalan teko, että uskotte+ siihen, jonka Hän on lähettänyt.”+ 30 Sen tähden he sanoivat hänelle: ”Mitä sinä sitten teet tunnusmerkiksi,+ jotta näkisimme sen ja uskoisimme sinua? Minkä teon sinä teet? 31 Meidän esi-isämme söivät mannaa+ erämaassa, niin kuin on kirjoitettu: ’Hän antoi heille leipää taivaasta syötäväksi.’”+ 32 Sen johdosta Jeesus sanoi heille: ”Totta totisesti minä sanon teille: ei Mooses antanut teille leipää taivaasta, vaan minun Isäni antaa teille tosi leivän taivaasta.+ 33 Sillä Jumalan leipä on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa elämän maailmalle.” 34 Sen tähden he sanoivat hänelle: ”Herra, anna meille aina sitä leipää.”+
35 Jeesus sanoi heille: ”Minä olen elämän leipä. Sen, joka tulee minun luokseni, ei tule lainkaan nälkä, ja sen, joka uskoo minuun, ei tule milloinkaan jano.+ 36 Mutta olen sanonut teille: te olette nähneetkin minut* ettekä kuitenkaan usko.+ 37 Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun luokseni, ja sitä, joka tulee minun luokseni, en suinkaan aja pois,+ 38 sillä minä olen tullut alas taivaasta,+ en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut.+ 39 Tämä on hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut, etten kadottaisi mitään kaikesta siitä, mitä hän on antanut minulle, vaan että herättäisin+ sen viimeisenä päivänä. 40 Sillä tämä on Isäni tahto, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, olisi ikuinen elämä,+ ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.”+
41 Niin juutalaiset alkoivat nurista hänelle, koska hän sanoi: ”Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta”,+ 42 ja he sanoivat:+ ”Eikö tämä ole Jeesus, se Joosefin poika,+ jonka isän ja äidin me tunnemme? Kuinka hän nyt sanoo: ’Minä olen tullut alas taivaasta’?” 43 Jeesus sanoi heille vastaukseksi: ”Lakatkaa nurisemasta keskenänne. 44 Kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on lähettänyt minut, vedä häntä;+ ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.+ 45 Profeettoihin on kirjoitettu: ’Ja he tulevat kaikki olemaan Jehovan* opettamia.’+ Jokainen, joka on kuullut Isältä ja on oppinut, tulee minun luokseni.+ 46 Ei niin, että kukaan olisi nähnyt Isää+ paitsi hän, joka on Jumalan luota; tämä on nähnyt Isän.+ 47 Totta totisesti minä sanon teille: sillä, joka uskoo, on ikuinen elämä.+
48 Minä olen elämän leipä.+ 49 Teidän esi-isänne söivät mannaa+ erämaassa ja silti kuolivat. 50 Tämä on se leipä, joka tulee alas taivaasta, jotta kuka tahansa voisi syödä sitä ja olla kuolematta. 51 Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta; jos joku syö tätä leipää, hän tulee elämään ikuisesti; ja todellakin se leipä, jonka minä tulen antamaan, on minun lihani+ maailman elämän puolesta.”+
52 Sen tähden juutalaiset alkoivat kiistellä keskenään sanoen: ”Kuinka tämä voi antaa meille lihansa syötäväksi?” 53 Niinpä Jeesus sanoi heille: ”Totta totisesti minä sanon teille: ellette syö Ihmisen Pojan lihaa+ ja juo hänen vertaan,+ teillä ei ole elämää+ itsessänne. 54 Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, sillä on ikuinen elämä, ja minä herätän+ hänet viimeisenä päivänä; 55 sillä minun lihani on tosi ruoka ja minun vereni on tosi juoma. 56 Joka syö minun lihaani ja juo minun vertani, pysyy minun yhteydessäni*, ja minä pysyn hänen yhteydessään.+ 57 Niin kuin Isä, joka elää,+ on lähettänyt minut ja minä elän Isän takia, niin myös se, joka syö minua, tulee elämään minun takiani.+ 58 Tämä on se leipä, joka tuli alas taivaasta. Ei ole niin kuin silloin, kun teidän esi-isänne söivät ja silti kuolivat. Joka syö tätä leipää, tulee elämään ikuisesti.”+ 59 Tämän hän sanoi opettaessaan yleisökokouksessa Kapernaumissa.
60 Sen tähden monet hänen opetuslapsistaan sanoivat sen kuultuaan: ”Tämä puhe on järkyttävää; kuka voi kuunnella sitä?”+ 61 Mutta Jeesus, joka tiesi itsessään, että hänen opetuslapsensa nurisivat tästä, sanoi heille: ”Kompastuttaako+ tämä teitä? 62 Entä sitten jos näkisitte Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän oli ennen?+ 63 Juuri henki on elämää antava;+ lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka minä olen puhunut teille, ovat* henkeä+ ja ovat elämää.+ 64 Mutta teissä on muutamia, jotka eivät usko.” Sillä Jeesus tiesi alusta asti, ketkä olivat ne, jotka eivät uskoneet, ja kuka oli se, joka kavaltaisi hänet.+ 65 Niinpä hän sanoi vielä: ”Tämän vuoksi olen sanonut teille: kukaan ei voi tulla minun luokseni, ellei Isä suo sitä hänelle.”+
66 Tämän johdosta monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois taakse jääneisiin asioihin+ eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssaan.+ 67 Sen tähden Jeesus sanoi niille kahdelletoista: ”Ette kai tekin tahdo mennä?” 68 Simon Pietari+ vastasi hänelle: ”Herra, kenen luo menisimme?+ Sinulla on ikuisen elämän sanat,+ 69 ja me olemme tulleet uskomaan ja tietämään, että sinä olet Jumalan Pyhä.”+ 70 Jeesus vastasi heille: ”Enkö minä valinnut teidät kaksitoista?+ Silti yksi teistä on panettelija.”*+ 71 Hän puhui näet Juudaksesta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä aikoi kavaltaa+ hänet, vaikka oli yksi niistä kahdestatoista.